Mielenterveys ja työkyky

Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

Työssäjaksamisen haasteet näkyvät yleensä ensimmäisenä työkavereille. Työn focus saattaa harhautua vääriin asioihin ja keskittymiskyky on muualla, vahingot, virheet ja unohtelu kasvavat. Joustavuus vähenee tai häviää kokonaan. Jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät työyhteisössä edellä mainittujen lisäksi siten, että kuin huomaamatta henkilö ei puhallakaan enää yhteen hiileen muun työyhteisön kanssa.

- Haasteet saattavat nostaa toisten työtaakkaa ja aiheuttaa närää, kun muut eivät tiedä mistä on kyse ja luulevat, että työkaveria ei vaan kiinnosta. Tilanne on johtamisenkin kannalta haastava, koska esihenkilönä olen vaitiolovelvollinen työntekijöideni kanssa kahden kesken käymistäni keskusteluista, avaa Revolutionin ravintolapäällikkö Jukka Puhalainen.

Työkyvyn alentuessa ja sairauslomien pidentyessä Keskimaan työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Katja Kemppainen on esihenkilöiden tukena ja apuna, kun tilannetta lähdetään ratkomaan.

- Mielen sairauspoissaoloista tulee yleensä pitkiä poissaoloja. Tästäkin syystä olisi hyvä, jos haasteisiin pystyttäisiin tarttumaan ennen kuin tilanne on päässyt kovin pitkälle. Meillä on työterveyden kautta tarjolla muun muassa Mielen chat ja Mielen sparri -palvelut, joissa ammattilaiset ovat auttamassa mieltä askarruttavissa asioissa, oli aihe sitten työhön tai henkilökohtaiseen elämään liittyvä.

Chat-palveluiden lisäksi tarjolla on työterveyspsykologin vastaanottoa ja lyhytpsykoterapiaa, joihin pääsee työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä. Työterveysneuvottelut, osasairauspäiväraha ja muokattu työnkuva löytyvät myös ”työkalupakista”, näitä hyödynnetään oli sairauden syy sitten henkisellä tai fyysisellä puolella.
Työntekijän työkyvyn alentuessa on työterveysneuvottelussa mahdollista lähteä etsimään keinoja, joilla työssä jaksaminen olisi mahdollista. Neuvotteluissa on mukana HR:n edustaja, työntekijä, esihenkilö sekä työterveyden edustaja, kuten työterveyslääkäri.

- Neuvottelujen tarkoitus on nimenomaan löytää ratkaisuja ja tukea työssäjaksamista. Mitään diagnoosia ei avata, mutta lääkäri on paikalla, koska hänellä on kokonaiskuva työntekijän terveydestä ja hän osaa ohjata meitä löytämään hyvän ratkaisun työntekijälle, kertoo Jukka.

Kela turvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä maksamalla erilaisia päivärahoja työstä poissaolon ajalta. Yksi näistä on osasairauspäiväraha.

- Osasairauspäiväraha tukee henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön, esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palatessa. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on, että henkilöllä on vähintään 30 viikkotyötunnin sopimus, Kemppainen taustoittaa.

Puhuminen auttaa

Jos esihenkilö ei tiedä työntekijän haasteista, on apua vaikea tarjota. Katja ja Jukka toivovat, että työntekijät ottaisivat rohkeasti jaksamisen haasteet esiin ja hyvin matalalla kynnyksellä, jotta niihin voidaan puuttua, ennen kuin ongelma kasvaa suuremmaksi.

- Haetaan yhdessä ratkaisuja! Ja kannustan kyllä käyttämään mielen chat-palveluita, jos vähänkään joku painaa. Olen kuullut niistä pelkästään hyvää. Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhu. Ei ole häpeä, että ei meinaa jaksaa, Jukka painottaa.

- Muistuttaisin, että esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut työkyvystä ovat luottamuksellisia. On tärkeää, että saa kerrottua jollekin mikä haastaa ja miten se vaikuttaa työhön. Jaksamisen avuksi etsitään sitten keinoja.