Henkilöstö pitää edelleen Keskimaan vahvuuksina erityisesti johtamis- ja toimintakulttuurin sekä työnantajakuvan, kertoo tuore työyhteisötutkimus.
Syys-lokakuun vaihteessa tehdyn työyhteisötutkimuksen mukaan keskimaalaisten työtyytyväisyys on pienestä notkahduksesta huolimatta pysynyt korkealla. TYT-indeksi putosi 1,1 pistettä, mutta tuloksella 77,8 jatkamme korkeimmalla tasolla, johon yltää vain kuusi prosenttia suomalaisista yrityksistä.
Koronavuoden 2020 aikana tehdyn kehitysloikan jälkeen Keskimaan TYT-indeksi on ollut jokaisessa tutkimuksessa reilusti (8–9,4 pistettä) suomalaisten yritysten yleistason yläpuolella. TYT-indeksi kuvaa työyhteisötutkimuksen kokonaistulosta. Tulos on 0, jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen kriittisiä ja 100, jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen myönteisiä vastatessaan kaikkiin indeksikysymyksiin.
Positiivinen vire taittunut työelämässä kautta maan
Yli puolen miljoonan suomalaisen työtyytyväisyyttä tutkivan Eezy Flown mukaan työelämässä pitkään jatkunut positiivinen vire on kääntynyt laskuun. Tämä on näkynyt tutkimustuloksissa laajasti kautta valtakunnan eri toimialoilla.
Nousuja ja laskuja
Keskimaan TYT-indeksi on laskenut 1,1 pistettä, mutta 77,8 on edelleen erinomainen tulos. Ravintolat, hotellit ja ABC paransivat tulostaan, samoin Sale, mutta Prismat ja S-marketit laskivat.
95 % vastasi
TYT-kyselyyn vastasi 1 830 keskimaalaista, eli peräti 95 % henkilöstöstä. Vastausprosentti oli tänä vuonna kaikkien aikojen korkein. Näin kattavalla otannalla saadaan hyvin luotettavia tuloksia.
– Iso ja lämmin kiitos jokaiselle tutkimukseen vastanneelle. TYT-tulokset ovat meille äärimmäisen tärkeä viesti siitä, miten meillä voidaan. Pidetään kiinni hyvistä asioista ja haetaan haasteisiin ratkaisuja, jotta Keskimaa olisi kaikille meille jatkossa vielä parempi työpaikka, kiteyttää henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.
92 % suosittelee
92 prosenttia vastaajista on valmis suosittelemaan Keskimaata työnantajana. Työntekijäkokemuksen mittari eNPS on 55 (viime vuonna 54), kun se on työelämässä yleisesti tasolla 18. Meidän innokkaimmat suosittelijamme työskentelevät S-Pankissa, Saleissa, Sokoksella ja Sokos Hotelleissa.
Tuttuja vahvuuksia ja kehittämiskohteita
Vahvuuksiamme ovat edelleen johtamis- ja toimintakulttuuri ja työnantajakuva. Keskimaan tulevaisuus arvioidaan valoisaksi ja viimeaikainen kehitys oikean suuntaiseksi. Henkilöstöä kohdellaan reilusti ja tasapuolisesti.
Parhaiten toimivina asioina nousevat esiin selvyys siitä, kuka mistäkin päättää, päätöksenteon tehokkuus sekä palkitsemisen oikeudenmukaisuus. Merkittävin parannus edellisvuodesta on tapahtunut sitoutumisessa Keskimaan palveluksessa pysymiseen.
Heikoimmin toimivat asiat ovat myös ennestään tuttuja: työn mielenkiintoisuus, hyödyllisten asioiden aikaansaaminen työssä ja palkkatason kilpailukykyisyys. Työn merkityksellisyyden kokemuksiin on yritetty löytää toimivia keinoja, mutta siinä on yhä kehittämisen tarvetta, samoin henkilöstön kuulemiseen päätöksenteossa sekä työhyvinvoinnista huolehtimiseen, sillä niihin suhtauduttiin aiempaa kriittisemmin.
Lähijohtaminen toimii ja työkyky on hyvällä mallilla
Lähijohtamisen toimivuudesta kertova johtamislupausindeksi on 79,0, missä laskua oli 1,1 pistettä. Johtamisen osaltakin ollaan reilusti yleisnormin yläpuolella, vahvimmin ”Toteutan” -lupauksen osalta (toiminnan tehokkuus, töiden järjestelyt, tiedon saanti).
Esihenkilöiden arvioiden mukaan työryhmissä työntekijät jakavat aiempaa aktiivisemmin tietämystään ja osaamistaan työtovereilleen.
Keskimaalaiset antavat työkyvylleen arvosanan 8,35 asteikolla 0–10. Parhaiten voivat 41–55-vuotiaat. 92 % uskoo pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttuakin.
69 % tyytyväisiä sopimustunteihin
Osa-aikaisista 69 % on tyytyväisiä nykyisiin tuntimääriinsä (68 % vuonna 2023). Lisää tunteja haluaisi 16 % ja kokoaikaista sopimusta toivoo 13 %.
Keskimaa käynnisti keväällä monikanavaisen Kohtaa kivasti -kampanjan, jolla halutaan muistuttaa asiakkaita, että häirintä ei kuulu toimipaikkoihimme. Asiakkaiden huonon käytöksen lisääntyminen herättää Keskimaan lisäksi huolta myös Kaupan Liitossa ja Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa.
Kaupan liitto ja PAM ovat herätelleet valtakunnallisella, jo vuonna 2017 käynnistyneellä Ollaan ihmisiksi -kampanjalla asiakkaita miettimään omaa käytöstään asiakaspalvelutyötä tekeviä ihmisiä kohtaan. Kampanja on edelleen ajankohtainen. Ihmisiksi olemisesta liitot muistuttavat jälleen joulukaupan keskellä. Vuoden kovin sesonki tuo aina mukanaan juhlamielellä olevien asiakkaiden ohella kireähermoisia ja kärttyisiä asiakkaita, jotka purkavat pahaa oloaan kaupan myyjälle, ravintolan tarjoilijalle, liikennemyymälän asiakaspalvelijalle ja hotellin vastaanoton työntekijälle.
”Asiakas kertoi joutuneensa odottamaan liian kauan annostaan minun ylipainoni takia ja alkoi haukkua.”
Olemme erittäin tyytyväisiä, kun isot kaupan toimijat ovat ryhtyneet sanomaan, että osa asiakkaista käyttäytyy huonosti, eikä se ole sallittua, Erika Kähärä sanoo.
Työnantajalla on vastuu häirintään puuttumisesta. Häirintätilanteissa on aina puolustettava työntekijöiden työrauhaa. Jokaiselle työntekijälle pitää taata terveellinen ja turvallinen työpaikka. Jokaisella on oikeus kunnioittavaan kohteluun.
Tätä viestiä Keskimaa on lähtenyt viemään omille asiakkailleen Kohtaa meidät kivasti -kampanjallaan.
Keskimaan kaupan alan työsuojeluvaltuutettu Mika Neijonen antaa Keskimaalle täyden tunnustuksen siitä, että asiakkaiden epäasiallinen käytös henkilöstöä kohtaan on tehty Kohtaa meidät kivasti -kampanjalla näkyväksi.
– Tämä on mainio esimerkki siitä, että meillä on menty henkilöstön työhyvinvoinnin sekä terveellisen ja turvallisen työpaikan takaamisessa valtavia harppauksia eteenpäin. Tartutaan viivyttelemättä epäkohtiin ja etsitään tositoimin keinoja tilanteen parantamiseen, Mika kuvailee.
– Aivan mahtavaa, että tehdään tällaisia alueellisia ulostuloja tärkeän asian puolesta, vastuullisuutta parhaimmillaan. Viesti on purevampi ja vahvempi, kun se tulee valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen sijasta paikalliselta osuuskaupalta. On hyvin vaikuttavaa viestiä, että Keskimaa on aina omiensa puolella, Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntija Anniina Ulvila arvioi tutustuttuaan Keskimaan kampanjaan.
– Todella hienoa, että nostetaan asiaa esiin. Yritykset ovat vastuussa henkilöstöstään ja niillä on suojeluvelvoite, joten kaikenlainen häirintä on tuomittava ja kiellettävä silläkin uhalla, että asiakas menetetään. Tässä tarvitaan työnantajien aktiivista osallistumista ja koko organisaation sitoutumista, samoin ohjeistusta, opastusta ja avointa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, jatkaa PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Erika Kähärä.
”Toisinaan asiakkaat käyttäytyvät tylysti ja epäkunnioittavasti, kuin myyjä ei olisi ihminen ja tunteva olento ollenkaan ja häntä kohtaan voisi käyttäytyä miten haluaa."
PAMin vuosi sitten teettämän valtakunnallisen jäsenkyselyn mukaan kaikista kaupan alan työntekijöistä 70 prosenttia on kohdannut häirintää viimeisen vuoden aikana. Keväällä keskimaalaisille suoritettu kysely kertoo samaa kieltä. Keskimaalaisista 86 % ilmoitti kohdanneensa epäasiallista käytöstä asiakkaiden toimesta viimeisen 12 kk aikana ja 84 % ilmoitti epäasiallisen käytöksen vaikuttavan työssä viihtymiseen.
– Asiakkaat käyttäytyvät huonommin kuin koskaan. Työntekijät kohtaavat yhä enemmän ja enemmän asiakkaiden suunnalta erilaista häirintää, vihaisesta käytöksestä ja huutamisesta henkilökohtaisesti loukkaaviin kommentteihin, väkivallan uhkaan ja seksuaaliseen häirintään, Erika Kähärä toteaa.
Häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä ja tuloluokissa, sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta.
– Häirintä on viime aikoina saanut myös uusia muotoja. Asiakaspalvelijoita kuvataan ja videoita levitetään sosiaalisessa mediassa ikävien tekstien kera, Anniina Ulvila kuvailee.
Tilanne huolestuttaa, sillä se heikentää kaupan ja palvelualan imagoa ja saattaa ruveta heijastumaan nuorten innokkuuteen hakeutua alalle töihin.
– Vaikka alan varjopuolta nostetaan oikeutetusti esiin, pitää muistaa, että valtaosa asiakkaista käyttäytyy aina hyvin ja työntekijöitä arvostavasti. Työhön liittyy paljon positiivista sosiaalista kanssakäymistä ja onnistumisen tunteita, jotka syntyvät mukavista, kannustavista ja innostavista asiakaskohtaamisista.
”Minua on puristeltu, hivelty, pussattu suulle ja ehdoteltu ties mitä. Vuoroni jälkeen minua on vaanittu takaovella.”
Työantaja- ja työntekijäliittojen asiantuntijat korostavat, ettei kenenkään tarvitse sietää häirintää asiakaspalvelun nimissä. Häirinnän kokeminen on merkittävä terveysriski, joka lisää työstressiä, heikentää työn iloa ja voi johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin.
Työntekijöiden parissa on tehtävä kaikille selväksi, mikä on häirintää ja mikä ei. Asiakkaan painava äänenkäyttö tai tuikea katse voi tuntua herkästä ja kokemattomasta myyjästä ikävältä, mutta sitä ei voi luokitella häirinnäksi, kunhan kielenkäyttö on asiallista, ei mennä henkilökohtaisuuksiin, eikä fyysinen koskemattomuus ole uhattuna.
– Toivoisin, että Keskimaan Kohtaa meidät kivasti -kampanjaa nostettaisiin vielä näkyvämmin esiin toimipaikkatasolla. Tarvitaan avointa keskustelua, samoin yhteisiä pelisääntöjä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Häirinnän määritelmät ja sen kitkemisen pelisäännöt on tehtävä myös kaikille selviksi Mika Neijonen painottaa.
– On tärkeää, että työryhmissä keskustellaan ja sovitaan yhdessä rajalinjat, joita asiakkaan ei sovi ylittää. Kun pelisäännöt ja toimintaperiaatteet ovat selvät ja ne ovat kaikkien tiedossa, on helpompi tunnistaa häirintätilanteet sekä tietää, mitä saa ja voi sanoa. Lisäksi pitää muistaa, että kaikesta häirinnästä on aina kerrottava eteenpäin esihenkilölle, jotta työnantaja on ajan tasalla tilanteesta, Anniina Ulvila painottaa.
”Vitsillä heitettyjä seksuaalisia puheita, esim. etkös säkin ole myynnissä tässä tiskissä, paljonko.”
Anniina Ulvila muistuttaa, että häirintä on aina jossain määrin subjektiivinen kokemus. – Siksi on tärkeää, että yrityksessä on selkeät yhteiset pelisäännöt häirinnän tunnistamiseksi ja toimintamallit sen kohtaamiseen.
Erika Kähärä painottaa, että häiriköivistä asiakkaista on aina puhuttava uusia työntekijöitä perehdytettäessä.
– Asiakkaiden huono käytös voi tulla nuorelle työntekijälle ihan puskista, aiheuttaen hyvinkin suuren järkytyksen. Vähemmän mukavan asiakkaan kohtaaminen ei tule niin yllätyksenä, jos asiaa on ennakoitu ja käyty läpi jo ennen kuin se vääjäämättä jossain vaiheessa oikeasti tapahtuu. Vaikeita asiakastilanteita kannattaa harjoitella etukäteen. Oppia sanomaan, että tilanne alkaa mennä siihen suuntaan, että en voi sinua kohta enää palvella, mikäli et muuta käytöstäsi.
Mikäli asiaa ei käydä jo perehdytyksessä läpi, voi uusi työntekijä olla täysin tietämätön, miten toimia esimerkiksi tilanteessa, jossa joutuu seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.
– Asiasta ei välttämättä uskalla puhua kenellekään, jos ei ole saanut jo ennakkoon tietoa siitä, että meillä on Keskimaalla nollatoleranssi häirinnän suhteen, täsmentää Mika Neijonen.
”Ei pysty keskittymään työntekoon. Tekee virheitä. Nukkuu useamman yön huonosti. Olet säikympi ja herkempi, kun näet samalta näyttävän asiakkaan.”
Toisin kuin ravintolat, kaupat eivät voi antaa asiakkailleen porttikieltoja. Tilanne saattaa lähivuosina muuttua, sillä kaupan ja palvelualan toimijat ajavat yhteisellä rintamalla lainsäädäntöön yrityslähestymiskieltoa. Sen avulla yksittäinen yritys voisi hakea toistuvasti häiritsevästi käyttäytyvälle asiakkaalle, esimerkiksi sarjanäpistelijälle tai päivittäin henkilökuntaa uhkailevalle sekakäyttäjälle, määräaikaista lähestymiskieltoa.
Laki ei estäisi satunnaista huonoa käytöstä asiakaspalvelijoita kohtaan, mutta antaisi kaupan henkilökunnalle ainakin jokin verran lisää työrauhaa ja kertoisi vahvan signaalin siitä, että kaikenlainen häirintä on tuomittavaa.
– Asia on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sen esivalmistelu on käynnissä. Ruotsissa yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä kokemuksia, sillä sen rikkomisesta tulee aina konkreettisia seuraamuksia, Anniina Ulvila selvittää.
Kursivoidut tekstit ovat viime keväänä tehdystä kyselystä poimittuja lainauksia keskimaalaisten kokemuksista ja ajatuksista häirinnästä. Lue lisää Keskimaan Kohtaa meidät kivasti kampanjasta ja työntekijöidemme kokemuksista täältä.
ABC Hirvaskankaan keittiömestarista Veikko Paanasesta on kuoriutunut ABC-Akatemian aateloima huippuvalmentaja.
Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie
– Tosi hyvä, kuunteleva ja empaattinen valmentaja, joka osaa opastaa ihmiset parhaimpiin suorituksiin.
– Vaativa ja kannustava yhtä aikaa. Osaa sanoa kehitettävätkin asiat nätisti niin, että tulee itselle halu tehdä paremmin.
– Ottaa henkilön huomioon kokonaisvaltaisesti. Tulee toimeen kaikkien kanssa ja antaa aina selkeät ohjeet.
– Rento, mutta jämäkkä. Tuntee tosi hyvin keittiöprosessit ja panostaa jatkuvaan kehittämiseen.
– Johtaa ja asettaa riman korkealle omalla esimerkillään. Tietää kaikesta kaiken.
Näin ABC Hirvaskankaan keittiöväki kuvailee omaa esihenkilöään, keittiömestari Veikko Paanasta. Hän itse vaikuttaa hieman hämmentyvän näistä kommenteista.
– Kyllähän tuo mukavalta kuulostaa. Haluan tehdä oman työni mahdollisimman hyvin ja luoda myös tiimiläisilleni tilaisuuden toimia samoin. Eniten nautin hetkistä, jolloin talo on täynnä asiakkaita. Mitä enemmän kiirettä, sen parempi, enkä menetä hermojani missään tilanteessa. Olen rauhallinen luonne, jolla hektinen työ tuo mielihyvää, niin kuin työ parhaimmillaan voi tehdä, Veikko hymyilee.
Hän on noussut kolmentoista ABC-vuotensa aikana kesäkokista keittiömestariksi.
– Tulin alun perin kesätöihin, syksyn tullen minulle tarjottiin vakituista paikkaa ja parin vuoden päästä etenin palveluvastaavaksi eli nykytermillä vuoropäälliköksi. Nyt olen kolmatta vuotta keittiömestari. Tämä kasvutarina ei olisi toteutunut ilman mentoriani ja esikuvaani, nykyisin Palokan ABC:n päällikkönä toimivaa Laurenin Liinaa, Veikko lähettää terveiset entiselle esihenkilölleen.
Valmentaminen palkitsee
Pari vuotta sitten startannut Keskimaan oma ABC Akatemia on nostanut Veikosta esiin uuden piirteen. Hänestä on kuoriutunut valmentaja, joka huolehtii ansiokkaasti keittiötiiminsä Akatemia-opintojen etenemisestä.
– Akatemia on tuonut työhöni entistä vahvemmin valmentavan otteen. Se on kehittänyt sekä valmentamis- että johtamistaitojani, samoin organisointi- ja palautteenantamiskykyjäni. Tiimiläisen kanssa käydyn osaamiskeskustelun ja kehittymistavoitteiden sopimisen jälkeen on hyvin palkitsevaa nähdä, miten moduulien läpi suorittaminen kasvattaa hänen osaamistaan ja parantaa itsetuntoa.
Työryhmässä ammattiosaamisen taso on selkeästi kasvanut Akatemian ansiosta, mikä on koko homman tarkoituskin.
– On hienoa, että osaamiskeskusteluille ja työssä oppimiselle annetaan aikaa työvuorosuunnittelussa. Ei voi parantaa à la carte -osaamistaan, jos tekee vain vitriiniä ja noutopöytää, Veikko kiittää.
Sama sapluuna ei toimi kaikille
Hirvaskankaan ABC:n keittiöväestä suurin osa on saanut intensiivisimmän osion Akatemiasta jo suoritettua.
– Akatemiasta ei kuitenkaan valmistuta koskaan, vaan osaaminen päivittämiseen ja ylläpitämiseen pitää panostaa jatkuvasti. Uusin työntekijöiden kanssa Akatemia-polulle lähdetään kolmen kuukauden sisäänajon jälkeen.
Työntekijän yksilöllisen opintopolun viitoittamiseen Veikolla on pari hyvää vinkkiä.
– Ensimmäiseksi pitää panostaa osaamiskeskusteluun ja sen pohjalta tehtävään opintosuunnitelmaan. Toiseksi pitää huomioida kukin työntekijä yksilönä. Jokaisen kanssa ei voi edetä samalla sapluunalla, koska yksi omaksuu asiat heti ja toinen vaatii useita toistoja. Ja kolmanneksi, pitää muistaa kannustaa ja antaa positiivista palautetta, mutta kertoa myös rakentavan rehellisesti, mitkä asiat vaativat kehitystä.
Odotettu uudistus toteutumassa
Veikolla olisi varmasti kysyntää sekä Keskimaan muissa yksiköissä että työmarkkinoilla laajemminkin, mutta ABC Hirvaskankaalta, saati Keskimaalta, hän ei aio lähteä minnekään.
– Nyt on vihdoin toteutumassa meidän ABC:n monta vuotta odotettu kattava uudistus, joka tuo paljon kaikkea uutta sekä asiakkaille että itsellemme. Odotan todella paljon sitä, että pääsen johtamaan muutosta keittiössä ja oppimaan siinä samalla jälleen paljon uusia asioita itsekin.
Viimeiset pari vuotta ovat olleet työn- ja opiskeluntäyteisiä, eikä näillä näkymin kuluvan vuoden loppupuolella alkava iso remontti tule vähentämään työmäärää.
– En koe, että minulla olisi jaksamisen kanssa ongelmia. Työ motivoi minua hyvin paljon.
Yksi jaksamisen takaaja on työmatkapyöräily.
– Olen kulkenut työmatkat Äänekosken ja Hirvaskankaan välillä lähes poikkeuksetta pyörällä vuodenajasta ja kelistä riippumatta, myös viime talven 35 asteen pakkasessa. Työmatkoista on kilometrejä kertynyt maapallon ympäriajon verran, Veikko kertoo.
Jatkuvan oppimisen kehityspolkuja
Keskimaan ABC-työntekijöille on rakennettu esihenkilöiden osaamista hyödyntäen Keskimaan oma ABC Akatemia -valmennusohjelma. Tarkoituksena on jatkuvan oppimisen ajatuksella vahvistaa liikennekaupan henkilöstön ammatillista osaamista kehityspoluilla, jotka mahdollistavat omien taitojen kartuttamisen sekä monipuolisemmat työnkuvat.
Veikko Paananen ja muut ABC-liikennemyymälöiden keittiömestarit toimivat Akatemiassa keittiöväen valmentajina, osaamiskeskustelujen vetäjinä ja näyttöjen arvioitsijoina. Valmentajien hyvän otteen ja oppijoiden innokkuuden ansiosta jo useille kymmenille apsilaisille on kirjattu Akatemian papereihin osaamisen kehittyminen uudelle tasolle.
Miten kesätyöt ovat lähteneet käyntiin, kuinka uudet tekijät on otettu toimipisteissämme vastaan ja miten he ovat viihtyneet? Kyselimme kuulumisia kesätyöntekijöiltämme.
Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä
Keskimaan toimipaikoissa on jälleen satoja kesätyökavereita apunamme. Osa tulee useaksi kuukaudeksi ja osa piipahtaa tutustumaan työelämään kahdeksi viikoksi. Riippumatta kesätyön kestosta, ovat he meille arvokkaita työkavereita, jotka auttavat pitämään liiketoimintojemme pyörät pyörimässä ja palvelun sujuvana.
Monipuolisia tehtäviä ja uusia taitoja
Emmi Hyytiälä (18) hyppäsi alkukesästä mukaan liikennemyymälän vilkkaaseen maailmaan, kun kesätyöpaikka irtosi Palokan ABC Liikennemyymälästä.
- Törmäsin somessa Keskimaan Etsimme kesätyöntekijöitä emme robotteja -julkaisuihin ja ne herättivät kiinnostukseni, olen myös kuullut Keskimaasta paljon hyvää.
Ensimmäisien kuukausien aikana Emmi on päässyt tekemään monipuolisia liikennemyymälän työtehtäviä: ottamaan muun muassa tilauksia vastaan, olemaan kassalla, tekemään täyttöjä ja pitämään huolta yleistilojen siisteydestä.
- Joka päivälle riittää kivaa tehtävää ja uutta opittavaa. Työ on tuntunut tosi mukavalle, olen päässyt käyttämään omia vahvuuksiani asiakaspalvelussa ja oppinut paljon uutta. Uudessa ympäristössä sitä tutustuu itseensäkin ihan eri tavalla ja huomaa itsestään uusia puolia ja paljon kehitystä, se motivoi.
Kokeneet työkaverit auttavat kesätyöntekijät alkuun ja kulkevat rinnalla arjessa. Emmi kokee, että hänet otettiin hyvin vastaan ja perehdytys oli kattava.
- Oli kiva päästä ensin kuulemaan Keskimaasta kokonaisuudessaan, sitten kuulla teoriaa ja päästä testaamaan käytännössä. Tuntuu, että voin olla täällä täysin oma itseni, eikä tarvitse jännittää. Täällä työskentelee monen ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, ja kaikki ovat sujut itsensä ja muiden kanssa.
Tulevaisuudessa Emmi haluaisi suuntautua lukemaan psykologiaa, mutta kesätöiden lomassa on herännyt myös kiinnostus kauppakorkeakoulua kohtaan.
Työelämään tutustumassa
15–17-vuotiaille tarkoitetun Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun kautta Prismaan päässyt Nea Ristikivi (16) on tekemässä kahden viikon harjoittelun viimeisiä päiviä.
- Olen hakenut Keskimaalle aikaisemminkin ja tänä vuonna pääsin Prisma Seppälään, olin siitä tosi iloinen. Olen ollut koulun kautta TET-jaksolla Seppälän Prismassa, joten työpaikka sekä ihmiset olivat jo ennestään hieman tuttuja.
Harjoittelun aikana Nea on muun muassa hyllyttänyt, purkanut kuormaa, kerännyt tuotteita hyväntekeväisyyteen, vaihtanut hedelmäpuntareihin tarranauhoja sekä siivoillut.
- Kaikista kivointa on ollut se, kun pääsi keräämään hyväntekeväisyyteen meneviä tuotteita. Siinä pääsi tekemään niin montaa juttua, käyttämään Kamu-käsipäätettä, keräämään päiväystuotteita ja lopputuloksena tuotteet menivät vielä hyvään tarkoitukseen.
Nea kokee, että työpäivät vierähtivät nopeasti ja yhden päivän aikana ehti tekemään paljon erilaisia ja mielenkiintoisia juttuja. Työkavereilta on myös ollut helppo pyytää apua matalalla kynnyksellä.
- Harrastan joukkuevoimistelua ja sitä kautta olen oppinut, että rohkeasti kysymällä asiat selviävät. Kuten joukkuevoimistelussa, myös työelämässä asioita tehdään tiiminä. Välillä työ ei ole tuntunut edes työltä, niin mukavaa on ollut!
Loput kesästään Nea aikoo viettää kavereiden ja perheen kanssa. Tulossa on myös Espanjan matka ja isoseksi riparille lähteminen.
Uusia kokemuksia alaa opiskelevalle
Saana Keränen (18), työskentelee kesän Sataman Viilussa tarjoilijana, ravintola-ala on hänelle jo tuttua muiden töiden sekä opintojen kautta. Saana opiskelee ravintola-alaa Gradian Priimuksella.
- Kun hain kesätöihin Keskimaalle, en toivonut mitään yhtä erityistä paikkaa. Olikin iloinen yllätys, että sain kutsun tulla haastatteluun juuri Sataman Viiluun. Tämä on poikkeava muista ravintoloista ja täältä saan aivan uudenlaisia kokemuksia ja oppeja.
Viilu on tarjonnut Saanalle monenlaisia uusia kokemuksia.
- Ennen tätä työtä en ollut käynyt Viilussa aikaisemmin, myös ulkona olevat terassibaari Topboxit olivat ihan uusi juttu. Olen tykännyt olla niissä töissä, siinä saa itselleen oman pienen vastuualueen ja hyvällä kelillä myös asiakkaita on riittänyt terassilla.
Työ ravintolamaailmassa on osoittautunut Saanan mieleiseksi, ja sen ovat huomanneet myös työkaverit.
- Mun vahvuus on asiakaspalvelu ja sosiaalisuus, tykkään kun saan jututtaa asiakkaita ja on paljon tekemistä ja meininkiä. Monet ovat sanoneetkin, että: ”ihan oikealla alalla olet, tämä on niin sun tyylinen ala”. Tämä työ tuntuu tällä hetkellä itsellekin mieleiseltä, mutta ehkä jossain vaiheessa haluaisin vielä hakea poliisikouluun.
Lue lisää millaista on työskentely Keskimaalla, tästä >