Teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Tero Takalo-Eskola

 

Break Sokos Hotellin rakentaminen Himoksen länsirinteiden juurella on edennyt aikataulussaan. Niinpä rakentajien työpanosta korostavia harjannostajaisiakin päästiin viettämään melko tarkkaan vuosi peruskiven muuraamisen jälkeen, suunnitelmien mukaisesti aina aurinkoista säätilaa myöten.

Keskisuomalaisen matkailun pysyvä maamerkki

Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä totesi omassa puheenvuorossaan suuren rakennusprojektin edenneen alusta lähtien hyvässä yhteistyössä.

– Suuri kiitos Himos-Yhtiöt Oy:lle sekä Jämsän kaupungille. Meillä on ollut hankkeen alkumetreistä lähtien ratkaisuja etsivä yhteistyön henki, jonka ansiosta on päästy sujuvasti harjannostajaisvaiheeseen. Hankkeen tiimoilta hynttyiden yhteen lyömisemme seurauksena syntyy jotain merkittävää. Kun kokonaisuus valmistuu, hotellimme tulee nostamaan Keski-Suomen matkailun kärkikohteen majoituskapasiteetin ja -tyylin ihan uudelle tasolle. Hanke onkin herättänyt todella paljon mielenkiintoa eri puolilla Suomea, Antti Määttä totesi.

Hän esitti kiitokset myös hotellin suunnittelijoille, Keskimaan rakennushankkeista vastaavalle SOK Kiinteistöässälle sekä pääurakoitsijana toimivalle Lapti Oy:lle alihankkijoineen.

– Suuri kiitos teille rakentajat, jotka olette tekemässä Keski-Suomeen matkailun pysyvää maamerkkiä. Ainakin amatöörin silmin on erittäin ammattitaitoista jälkeä syntynyt ja aikataulu on pitänyt. Odotamme malttamattomina syksyä ja sitä, että meidän ammattilaisemme pääsevät kiinteistön luovutuksen jälkeen tekemään omaa työtään. Hanketta viedään joka vaiheessa ammattitaitoisesti eteenpäin, Keskimaan toimitusjohtaja totesi rakentajien maljan kohottaessaan.

Vision muuttaminen rakennukseksi vaatii paljon työtä

Laptin Itä- ja Keski-Suomen aluepäällikkö Noora Sokero kiitteli puolestaan Keskimaata rohkeudesta lähteä toteuttamaan 32 miljoonan euron rakennushanketta.

– Tässä markkinatilanteessa hankkeella on poikkeuksellisen iso merkitys meille rakentajille. Meidän kauttamme visio muuttuu toteutuneeksi rakennukseksi tontille. Tämä vaatii paljon työtä jo ennen kuin päästään rakennustyömaalle, mutta vaatii paljon tekijöitä myös paikan päälle, mikä näkyy täällä Himoksella hyvin. Tähän mennessä täällä tontilla on työskennellyt 160 eri urakoitsijaa ja 532 työntekijää. Töitä on tehty 68 611 tuntia, mikä tarkoittaa 429 kuukautta eli 35 hekilötyövuotta.

Noora Sokero muistutti, että rakentamisessa ollaan aina enemmän tai vähemmän olosuhteiden armoilla.

– Täällä Himoksella yksi kuumottavimmista asioista on ollut lumi. Suomessa sataa talvella lunta, eikä siinä mitään. Mutta kun ollaan rinteiden lähellä, lunta tulee taivaalta, ja sitä tykitetään vielä lisää työmaan vieressä. Hankkeen alussa jännitimme kovasti, kuinka paljon joudumme tekemään rakentamisen sijasta lumitöitä. Onneksi pelot eivät toteutuneet, ja olemme päässeet hyvin eteenpäin, Sokero totesi.

Työtä, elinvoimaa ja imagoarvoa

Puheenvuoronsa pääsi harjannostajaisväelle pitämään myös Jämsän kaupunginjohtaja Jori Reijula. Hän kertoi markkinoineensa uutta hotellia edellisenä päivänä Jämsän Saunakylässä vierailleelle kanadalaiselle somevaikuttajalle, joka oli kiinnostunut paikallisista majoitusvaihtoehdoista.

– Uusi hotelli tuo alueelle työpaikkoja ja elinvoimaa, ja on myös symbolisesti ja imagollisesti tärkeä Jämsälle. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten voidaan viedä asioita eteenpäin ja onnistua, yhteistyössä ja yhteen hiileen puhaltaen. Kiitos Keskimaalle visiosta ja rohkeasta toteuttamisesta. Jämsässä ei ylipäänsä rakenneta juurikaan uutta, mutta toivomme, että hotelli on päänavaus, joka ruokkii kaupungin elinvoiman kasvattamista laajemminkin, kaupunginjohtaja totesi.

Mallihuoneiden ilme ihastutti

Puheiden jälkeen rakentajat sekä muu kutsuvierasjoukko siirtyi rakennustyömaan edustalta ruokailemaan ja kahvittelemaan ravintola Bistroon. Tarjolla oli perinteisen harjannostajaisruoan hernekeiton sijasta lohikeittoa, ja ohjelmaakin oli nykyaikaistettu: ronskeja vitsejä kertovan trubaduurin sijasta harjannostajaisväkeä riemastutti inhimillisen ja hyväntahtoisen herrasmieshuumorin ja inprovisoinnin mestari, jyväskyläläinen stand up -koomikko Mikko Vaismaa. Tapahtuman päätteeksi siirryttiin tutustumaan toukokuussa valmistuneisiin hotellin mallihuoneisiin. Niiden hillitty värimaailma, väljyys ja ajaton tyylikkyys arvioitiin yksimielisesti juuri sellaiseksi ripaukseksi luksusta, jota ympärivuotisessa matkailukeskuksessa pitää olla tarjolla.

 

Teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Kristiina Tammitie ja Katja Hyytiälä

 

Keskimaan osaamisen kehittämispäällikkö Kati Kekäläinen sanoo, että työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen mielletään usein virheellisesti vain koulutuksiksi ja valmennuksiksi.

– Noin 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu todellisuudessa päivittäisissä työtehtävissä työssä oppimalla. Oppia voi nykyisessä työssä esimerkiksi erilaisten ongelmanratkaisutilanteiden tai uusien työtapojen kautta. Työssä oppiminen voi myös tapahtua vaikkapa toisessa toimipaikassa tai tehtäviä vaihtamalla, Kati kuvailee.

Noin 20 % oppimisesta tapahtuu puolestaan yhdessä muiden kanssa keskustelemalla, saamalla ja antamalla palautetta sekä oppimalla työkavereilta. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu kursseilla, koulutuksissa ja valmennuksissa.

– Ne voivat kuitenkin tehostaa työssä oppimista antamalla uusia näkökulmia, ja ennen kaikkea tarjoamalla muulta työltä rauhoitetun ajan jäsennellylle oppimiselle.

 

Osaamisen kehittäminen kuuluu kulttuuriin

Kati Kekäläinen korostaa, että osaamisen kehittäminen kuuluu Keskimaan toimintakulttuuriin. Tyypillisesti työnteko ja oppiminen tapahtuvat käsi kädessä, rajattomasti. Esimerkiksi Keskimaan oma ABC Akatemia perustuu suunnitelmalliseen työn lomassa oppimiseen.

Koulutukset ja valmennukset edellyttävät aina työnantajalta taloudellista panostusta ja erilaisia käytännön järjestelyitä. Siksi koulutuksen tuleekin aina tähdätä yksikön ja yrityksen toiminnan tavoitteiden edistämiseen.

– Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto ja liiketoiminnan ammattitutkinto ovat tutkintotavoitteisia koulutuksia, joita Keskimaalla on hyödynnetty jo useamman vuoden ajan. S-ryhmän osaamisen kehittämisen keskus Jollas tarjoaa erilaisia lyhempiä valmennuksia ja kursseja, jotka on koottu toimialakohtaisten akatemioiden alle. Myös nämä ovat tyypillisiä, meillä hyödynnettyjä valmennuksia.

Jos joku tietty koulutus kiinnostaa, asiasta kannattaa keskustella oman esihenkilön kanssa.

– Aina kyseinen koulutus ei sovi juuri kyseiseen tehtävään tai tilanteeseen, mutta yhdessä voidaan myös miettiä muita vaihtoehtoja tai osuvampaa ajankohtaa.

Kati muistuttaa, että työn ohessa opiskelu edellyttää työtilannetta, jossa opinnot voidaan luontevasti kytkeä töihin. Työpaikalla on myös oltava henkilö, jolla on aikaa ja mahdollisuus ohjata opintoja, joihin pitää yleensä panostaa myös vapaa-ajalla.

– Innokkuudesta huolimatta on joskus viisautta siirtää osallistuminen parempaan ajankohtaan, jos nyt kaista on täynnä kaikkea muuta, vaikkapa uusien työtehtävien tai yksityiselämän kuormituksen vuoksi.

 

Uusia näkökulmia työhön

Sanna Toikkanen on työskennellyt Huhtasuon Salessa pitkään, ensin myyjänä ja nyt jo yli kymmenen vuotta apulaismyyntipäällikkönä. Hän hallitsee työnsä hyvin, eikä haaveile etenemisestä urapolullaan.

– Lähdin kuitenkin suorittamaan lähiesihenkilötyön ammattitutkintoa laajentaakseni omaa osaamistani ja saadakseni tukea sekä uusia näkökulmia ja ajatuksia työhöni.

Opiskelu koostuu lähipäivistä, erilaisista tehtävistä sekä työssä oppimisesta. Osaaminen osoitetaan näytöillä, joista esimerkiksi ensimmäisen aiheena oli asiakassuhteet.

– Lähipäivät ovat olleet todella innostavia, koska mukana ryhmässämme on ihmisiä eri toimipaikoista ja ketjuista. On todella mielenkiintoista vertailla erilaisia tekemisen tapojamme ja arkisia kokemuksiamme. Tulen aina seuraavana päivänä töihin täynnä kysymyksiä, ideoita ja ehdotuksia, miten voisimme parantaa omaa tekemistämme.

Organisaatio kehittyy yksilöiden kautta

Keskimaan Sokos Hotelleissa Alexandrassa ja Paviljongissa hyödynnetään henkilöstön osaamisen kehittämisessä S-ryhmän MaRa-Akatemiaa, josta löytyy valmennuksia työntekijöille, päälliköille ja johtajille.

– Aiemmin Akatemiassa painotettiin muun muassa palvelukulttuuriin ja laadun parantamiseen liittyviä valmennuksia ja koulutuksia. Tällä hetkellä ajankohtaisia teemoja ovat johtamisen kehittäminen, liiketoiminnan perusosaaminen sekä suorituskyvyn parantaminen, mikä ei tarkoita, että juostaan kovempaa, vaan tehdään asioita entistä fiksummin, hotellinjohtaja Hannu Nirkkonen korostaa.

Työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeet pyritään tunnistamaan ja tukemaan niitä, joilla on halua ja motivaatiota vahvistaa/syventää osaamistaan omassa työssään tai edetä vastuullisempiin tehtäviin.

– Jatkuva oppiminen on tärkeää, koska organisaatio kehittyy vain yksilöiden kehittymisen kautta.

 

Lue lisää Keskimaalla työskentelystä >>

 

Teksti ja kuva: Kristiina Tammitie

 

ABC Akatemia perustuu suunnitelmalliseen työn lomassa oppimiseen.

– Osaamisen kehittäminen tapahtuu säntillisesti ja suunnitelmallisesti. Kaikkien työntekijöidemme kanssa on käyty osaamiskeskustelut ja laadittu jokaiselle opinpolut. Myös perehdyttäminen on ABC Akatemian ansiosta laadukkaampaa, tasalaatuisempaa ja nopeampaa, Viitasaaren ABC:n apulaisliikennemyymäläpäällikkö Marjut kuvailee.

Akatemia on tuonut esihenkilöiden työhön uudenlaista valmentavaa otetta.

– Itsellä pitää olla uusin ja paikkansa pitävin osaaminen, jotta voi ohjata ja opastaa työntekijöitä oikeaan suuntaan ja oikeisiin työsuorituksiin, keittiömestari Juha selvittää.

Liikennemyymälätyöntekijä Essi sanoo oppimisen Akatemian mallilla olevan selkeää ja johdonmukaista.

– Alussa tunsin itseni todella epävarmaksi ja tunsin olevani pihalla kuin lumiukko. Työn lomassa oppimiseen perustuvan ABC Akatemian avulla olen kuitenkin päässyt kehittymään enemmän kuin osasin kuvitella. Työnkuvani on monipuolistunut, kun olen oppinut uusia asioita, ja stressaantuneisuus on vähentynyt huomattavasti. Kaiken kaikkiaan olen kehittynyt paremmaksi asiakaspalvelijaksi, Essi vahvistaa.

Kansainvälinen työryhmä

Viitasaaren ABC:llä on Keskimaan kansainvälisin työryhmä, mikä tuo erityispiirteitä Akatemia opinpolkuun. Marjut ja Juha toteavat, että osaamiskeskustelut ja opettaminen vie hieman enemmän aikaa, kun se tapahtuu englanniksi.

– Paras tapa varmentaa, että ymmärrämme toisiamme, on käytäntö. Esimerkiksi keittiössä lieden äärellä näkee heti, jos opetettava asia ei ole mennyt perille niin kuin sen olisi pitänyt.

ABC:llä kokkina työskentelevä Ian sanoo olevansa avoin uusien asioiden oppimiselle.

– ABC Akatemia on auttanut minua eteenpäin työurallani. Olen kehittynyt eniten noutopöydän tekemisessä, ja valmis parantamaan taitojani edelleen.

 

Lue lisää Keskimaan työntekijöiden ammattitaidon kehittämisestä

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie ja Jessika Kohvakka

Ella Hakkarainen
”Olen ollut Amarillon lopettamisen jälkeen töissä hotelli Alexandran katon alla Frans&Sandrassa, ja olen tykännyt. Alkuun oli tietysti opettelemista itselle uudessa konseptissa ja työympäristössä, mutta nopeasti sopeutuminen tapahtui. Kesän aikana tein enemmän töitä, mutta syksyn tultua tunteja on vähennetty omasta toiveestani. Halusin vähemmän töitä, koska minulla on nyt kandivuosi menossa musiikinopettajan opinnoissani. Olen hankkimassa myös luokanopettajan pätevyyttä, joten kalenterini on aika täynnä koulutunteja. Mikäli ennätän, poimin Frans&Sandrasta lisätunteja, kun niitä on tarjolla.
Amarillon lopettaminen tuntui vähän kurjalta, erityisesti siksi, että työporukka hajosi kuka minnekin. Se oli toisaalta hienoa, että jokainen sai kertoa omat toiveensa paikoista, joissa töitä mieluiten jatkaisi Keskimaalla. Itse halusin pysyä ravintolapuolella, vaikka tulevaisuuden ammattini ei tällä alalla olekaan. Uskon, että Keskimaalta saamastani työkokemuksesta niin asiakaspalvelusta kuin työyhteisössä toimimisesta on jatkossa paljon hyötyä opettajana.”

Vilma Riihinen
”Uutinen Amarillon lopettamisesta oli shokki, josta tuli vähäksi aikaa aika tyhjä ja epätodellinen olo. En kuitenkaan ollut halukas lähtemään pois Keskimaasta, joten päätin katsoa avoimin mielin eteenpäin ja selvittää, mitä minulle olisi tarjolla.
Meksiko-henkinen ravintola vaihtui ranskalaistyyliseksi bistroksi, kun aloitin työt Frans&Sandrassa huhtikuun alussa. Konseptit ja yleensäkin talon tavat ovat erilaisia, mutta olen viihtynyt Frans&Sandrassa mainiosti. Muutos kannatti ehdottomasti, jo pelkästään työkokemuksen kartuttamisen kannalta. Olen oppinut paljon uutta, sillä hotellin yhteydessä toimiminen tuo ravintolaan ihan omanlaistaan näkökulmaa. Hotelli työympäristönä on ollut minulle aivan uusi, ja todella mieluisa kokemus. Me Frans&Sandran tiimiläiset olemme osa suurempaa hotellin porukkaa, ja kaikilla on yhteisenä tehtävänä huolehtia jokaisesta asiakkaastamme mahdollisimman hyvin. Jos nyt peruutettaisiin reilut puoli vuotta taaksepäin, tekisin työpaikkani osalta saman ratkaisun uudelleen.”

Jessika Kohvakka
”Ehdin olla Amarillossa töissä vain vuoden ennen sen lopettamista. Olin aiemmin työskennellyt Osuuskauppa Suur-Savossa Pieksämäellä Ukko Bistro&Delissä, josta pääsin siirtymään Keskimaahan ja Amarilloon, kun muutimme Jyväskylään.
Amarillon sulkeminen osui hyvään saumaan. Olin pallotellut jo jonkin aikaa ajatusta siitä, että voisin tehdä muutakin kuin ravintolatyötä. Tykkään siitä kyllä, mutta silti kaupan puoli houkutti. Kun Amarillo laitettiin kiinni, tajusin, että nyt on se hetki.
Pääsin siirtymään Keljon Prisman päivittäistavaraosastolle. Oli aika iso asia vaihtaa iltapainotteinen työ aamuviideltä alkaviin työvuoroihin. Rytmi kääntyi kuitenkin yllättävän kivuttomasti ja nopeasti. Työ on mielenkiintoista ja tiimissä hyvä henki. Joka päivä eteen tulee uusia asioita tämän ison palapelin rakentamisesta. Asiakaspalvelu on ravintolaan verrattuna hyvin erilaista, koska kaupassa palvelutilanteet ovat nopeita kohtaamisia.
En tiedä, olisinko tehnyt tätä muutosta, jos Amarilloa ei olisi laitettu kiinni. Se on ollut kuitenkin hyvin virkistävä ja minulle ehdottomasti hyvä ratkaisu.”

Angel Olano
”Olen ollut Keskimaassa töissä 25 vuotta, ensin Rossossa ja sitten 18 vuotta Amarillossa. Minulle oli aivan selvää että keskimaalaisena pysyn Amarillon lopettamisen jälkeenkin, en hetkeäkään muuta ajatellut.
Jouduin kuitenkin pohtimaan mitä haluan ja minkälaiseen ravintolaan kuulun. Joku ehdotti Viilua, mutta sitä en voinut ajatella, koska poikani on siellä töissä. Revolutionkaan ei tuntunut ihan omalta, ei myöskään paluu Rossoon.
Buffaan sitten tartuin. Minulle nopean syömisen ravintola on täysin uutta: asiakas tulee, maksaa, pyytää leiman lounaskorttiinsa, ottaa ruoan itse, syö ja lähtee. Kohtaaminen asiakkaan kanssa on lyhyt, ei paljon jutella, lause tai kaksi ja sitten uusi asiakas.
Olen itsekin yllättänyt siitä, että tykkään tästä tosi paljon, etenkin mahtavasta työporukasta. Asiakaspalvelua rakastava pikkukaveri rinnassani haluaisi silti välillä mennä viemään pöytiin punaviiniä ja pippuripihviä. Ehkäpä hänenkin aikansa taas tulee. Nyt mennään kuitenkin iloisesti eteenpäin nopean syömisen merkeissä.”

Sari Nyyssönen
”Minulla on pitkä työhistoria Keskimaan matkailu- ja ravitsemiskaupassa. Aloitin vuonna 1998 Jyväshovissa kokkina. Pari vuotta myöhemmin siirryin Paviljonki Ravintoloihin, jossa toimin kokkina, keittiön vuoropäällikkönä, ravintolan myyntipalvelun vetäjänä ja viimeisinä vuosina – työn ohessa opiskelun ja ammattitaidon laajentumisen myötä – tuotteistuksen, myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana. Ajoittain messu- ja kongressiyhtiöt ostivat työaikaani Keskimaalta.
Paviljonki Ravintoloiden toiminnan loppuessa siirryin Sataman Viilun palvelupäälliköksi. Väkeä tuli ovista ja ikkunoista, ja tykkäsin kovasti Viilussa työskentelystä. Viime elokuussa aloitin jälleen uudella tontilla, edelleen palvelupäällikkönä, mutta siirryin Viilusta myyntipalveluumme. Myyn Viilun lisäksi hotellejamme ja muita ravintoloitamme yrityksille isojen henkilömäärien tapahtumiin ja isompiin kokonaisuuksiin, sekä keskityn BtoB-kauppaan. Lisäksi hoidan edelleen Viilun hääasiakkuudet, koska minulla on niistä paljon kokemusta.
Voin sanoa, että ”pakon sanelema” muutos oli ihan mahtava. Olen saanut mielenkiintoisia, itseäni kehittäviä ja sopivasti haastavia tehtäviä, oppinut valtavan paljon uutta ja tutustunut entistä laajemmin huippuosaaviin keskimaalaisiin eri yksiköissämme. Nautin työstäni todella paljon.”

 

Lue lisää Keskimaalla työskentelystä >

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

– Alkuun olin epäileväinen, mutta lähdin kuitenkin avoimin mielin mukaan. Nyt olen jo kahden poiminnan jälkeen vakuuttunut. Pystyn vaikuttamaan enemmän omiin työvuoroihini, mikä helpottaa lapsiperhearkea. Pääsen myös entistä useammin pelaamaan sählyä, kun aloitan työvuorojen poimimisen siitä, että olen keskiviikkona kello 17 vapaalla.

Näin kuvailee Minna Meiseri Joutsan ABC:ltä. Kyse on yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta, jossa työntekijät poimivat vuoroja itse ESS 7 -mobiilisovelluksella sovittuja aikatauluja ja pelisääntöjä noudattaen. S-ryhmässä yhteisöllistä työvuorosuunnittelua ovat pilotoineet aiemmin osuuskaupat Arina, Pirkanmaa ja Suur-Savo. Nyt toisessa aallossa mukaan on lähtenyt myös Keskimaa. Tähän tulevaisuuden työelämän toimintamalliin ovat Keskimaalla päässeet edelläkävijöinä mukaan ABC Joutsan lisäksi Solo Sokos Hotel Paviljongin koko henkilökunta sekä Original Sokos Hotel Alexandran vastaanotto. Ennen pilottien starttia työntekijät kävivät valmennuksen uudesta toimintamallista ja suorittivat työehtosopimuksen keskeisiä asioita läpikäyvän TES-kurssin.
Keskimaalla työvuoroja on suunniteltu työntekijälähtöisesti jo pitkään, lähtökohtina henkilön oma kiinnostus ja osaaminen. Vapaa-aikaan liittyvät toiveetkin on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vie työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kuitenkin ihan uudelle tasolle.

Yhteisöllisyys punnitaan

Liiketoiminnan tarpeista lähtevässä yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa työvuorojen poiminta tehdään anonyymisti työehtosopimuksen edellytykset sekä omien sopimustuntien määrä huomioiden. Järjestelmässä ylläpidettyjen osaamistietojen avulla kukin voi varata itselleen vain sellaisia työvuoroja, joihin oma osaaminen riittää. Pelisääntöjen mukaisesti jokainen työryhmän jäsen osallistuu poimintaan ja valikoi tasaisesti erilaisia, myös niitä ”ei niin kivoja”, vuoroja.
Poiminnat ovat peräkkäisinä päivinä, pari viikkoa ennen listan julkaisua. Ensimmäisen kierroksen jälkeen nähdään, kuinka paljon eri vuoroissa on yli- tai alimiehitystä. Yhteisöllisyys punnitaan toisella poimintakerralla: kun riittävän moni luopuu ylimiehitetystä vuorosta ja merkitsee itsensä vajaaseen vuoroon, saadaan päivä balanssiin. Joustaminen omista toiveista edellyttää jokaiselta tasapuolisuuden ja työkaverin huomiointia. Resurssiasiantuntijat seuraavat tilannetta, antaen tarvittaessa poimijoille neuvoja ja ohjeita. Esimerkiksi syysloman ja isänpäivän vuorojen poiminnassa henkilökunta sai chattiin viestiä, että kannattaa mennä rohkeasti yli sopimustuntien. Resurssiasiantuntijat tekevät myös tarvittavat tarkennukset ja muutokset listoille, jos työryhmä ei omatoimisesti saa pakettia täysin kasaan.

– Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa voi poimia vuoroja osaamisensa mukaan haluamilleen päiville. Heti startissa meillä oli yllättävän vähän vuoroja, joita jouduttiin työstämään. Toinen lista meni vielä nätimmin, eikä useiden henkilöiden itse laatimaan listaan ollut mitään muutostarpeita. Koko ajan yhdessä opitaan, hiotaan pelisääntöjä ja tehdään tarvittavia korjausliikkeitä, liikennemyymäläpäällikkö Jouko Järvenpää kuvailee.

Moniosaamisella lisää poimittavaa

Sali- ja kassavuoroja tekevä, ja burgerien paistoa harjoitteleva Minna Meiseri kertoo pelänneensä ennen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun starttia, että se on työlästä ja hankalaa.

– Tajusin ennakko-odotukseni täysin vääriksi, kun päästiin tekemään poimintoja. Minun piti luopua toisessa poiminnassa kahdesta ylimiehitetystä vuorosta, muuten toiveeni pysyivät ennallaan, Minna sanoo.

Jonna Koski on poiminut arkipäivien vuoroja aamupainotteisesti, jotta ennättää iltapäivisin hoitamaan reissutyötä tekevän veljensä eläimiä. Viikonloppuisin Jonnalle käy kaikki vuorot yhtä hyvin.

– Olen iloisesti yllättynyt siitä, miten vähän on pitänyt muokata omia poimintoja. Alimiehitetyistä vuoroista olen toisella kierroksella tehnyt poimintoja omien tuntien päälle. Teen kaikkea muuta paitsi lounasta, joten järjestelmä tarjoaa minulle vuoroja poimittavaksi tosi laajasti. Osaamiseni kehittymisen myötä minulle on äskettäin tullut tarjolle myös iltakeittiövuorot.

Paviljonki-hotelli suurin mara-pilotti S-ryhmässä

Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun alkumetrit ovat sujuneet mainiosti myös Solo Sokos Hotel Paviljongissa, jossa työvuorojen poimintaan osallistuu koko talon väki, yhteensä noin 70 keskimaalaista.

– Yllättävänkin kivuttomasti on päästy alkuun. Olemme pilotissa mukana olevista S-ryhmän työyhteisöistä suurin matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialalla, eli olemme todellakin edelläkävijöitä, keittiömestari Janne Virtanen kuvailee.

– Kaikki työntekijämme ovat osallistuneet vuorojen poimimiseen, ja joustavuutta on porukasta löytynyt hienosti. Meidän ihmiset ovat olleet todella tyytyväisiä uuteen käytäntöön. Itsekin olisin työntekijänä tästä ihan tohkeissani, ravintolapäällikkö Katri Ruohonen hymyilee.

Miehitykset on saatu hyvin kohdilleen poimijoiden voimin.

– Listoilla 75–85 prosenttia vuoroista on toteutunut ensimmäisen poiminnan pohjalta niin, ettei muutoksiin ole ollut tarvetta, hotellipäällikkö Kirsi Tarkkanen selvittää.
Janne, Katri ja Kirsi uskovat, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu todella parantaa työntekijäkokemusta ja tuo lisäintoa asiakaspalveluun. Myös Keskimaan houkuttelevuus työnantajana nousee entisestään.

– Oli hienoa päästä mukaan pilottiin, joka lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia, kolmikko kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

Pulkkamäkeläiset on viihdyttävä ja sydämellinen, koko perheelle suunnattu kirja, joka kertoo sijoitusperheestä 10-vuotiaan tytön näkökulmasta, mutta myös mummous on vahvasti läsnä. Kun Pulkkamäkeläisten kirjavaan joukkoon saapuu ajatuksia lukeva poika, itse kukin joutuu puntaroimaan omien ajatustensa voimaa ja vaikutusta. Perheenjäsenet oppivat, kuinka omat ajatukset tarvitsevat toisinaan tilaa, mutta toisaalta niiden jakaminen auttaa tuntemaan toisemme.

Mervin esikoisromaani liikuttaa ja naurattaa

Viime kesänä julkaistu Pulkkamäkeläiset on Kangasniemen S-marketissa myyjänä työskentelevä Mervi Pynnösen esikoisteos. Tarinan työstämisen hän aloitti jo parikymmentä vuotta sitten. Luonnos jäi kuitenkin vuosiksi pöytälaatikkoon.
– Kaivoin sen esiin, kun poikani sanoi, että hänen lapsuutensa paras kirja pitää kirjoittaa valmiiksi. Mainiosti aikaa kestänyttä tarinaa piti vain siivota, siivota ja siivota. Uutta tekstiä tein hyvin vähän, Mervi kuvailee.

Vuosi sitten marraskuussa hän kertoi kirjastaan Momentum Kirjat -kustantamon väelle, tammikuussa tehtiin kustannussopimus ja heinäkuussa järjestettiin julkistamistilaisuus Kangasniemen kirjastossa. Lokakuun lopulla Mervi nousi Helsingin Kirjamessujen lavalle kertomaan Pulkkamäkeläisistä.

– Olen saanut kirjasta ihanaa palautetta. Se liikuttaa aikuisia ja naurattaa lapsia, koskettaen lukijoita 6 ja 85 ikävuoden väliltä. Parasta on, jos Pulkkamäkeläiset saa perheet keskustelemaan erilaisuudesta ja lapset kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta, Mervi hymyilee.

Mervin kirjoittamisen kipinä kasvoi liekiksi avoimen yliopiston luovan kirjoittamisen opintojen myötä. Lopputyönä syntyi elokuvakäsikirjoitus, maalaiskomedia Elli, jonka Yle julkaisi televisioelokuvana vuonna 2005. Yle tilasi Merviltä myös toisen elokuvakäsikirjoituksen, mutta tuotanto keskeytettiin kustannussyistä.

– Muutamaa vuotta myöhemmin kirjoitin Ylelle joulukalenterisarjan ja sen perään tuli tilaus Pikku Kakkoseen tyttöhahmosta. Päässäni lähti jälleen filmi pyörimään ja syntyi Närpiäiset, jota tehtiin näytejaksojen jälkeen yhteensä 40 osaa. Närpiäisiä on uusittu useampaan kertaan ja sarja löytyy myös Yle Areenasta.

Keskimaalaiseksi

Keskimaalainen Mervistä tuli reilu kymmenen vuotta sitten, kun hän muutti Kuopiosta Tikkakoskelle ja löysi työpaikan S-marketista. Vanhempiensa ja isovanhempiensa kotipitäjään Kangasniemelle hän asettui asumaan pari vuotta sitten, jolloin matka rakkaalle mökille lyheni pariinkymmeneen kilometriin.

– Samana päivänä, kun sain Tikkakosken asunnon myytyä ja suunnittelin irtisanoutumista Keskimaalta, Kangasniemen S-marketissa avautui myyjän paikka samoilla sopimustunneilla. Oli selvää, että minun pitää hakea paikkaa ja tulinkin valituksi. En usko kohtaloon, mutta olihan se aika jännä ajoitus, Mervi miettii.

Kirjoittamisesta tulevien palkkioiden, tekijänoikeusmaksujen ja apurahojen rinnalle hän on tarvinnut luotettavan, perustoimeentulon turvaavan työpaikan.

– Tämä on minulle toimiva kombo. Säännöllisen palkan lisäksi työ S-marketissa tarkoittaa minulle sosiaalista elämää. Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, jolle työkaverit ja asiakkaat antavat arvokasta vastapainoa, Mervi perustelee.

Syys-lokakuun vaihteessa tehdyn työyhteisötutkimuksen mukaan keskimaalaisten työtyytyväisyys on pienestä notkahduksesta huolimatta pysynyt korkealla. TYT-indeksi putosi 1,1 pistettä, mutta tuloksella 77,8 jatkamme korkeimmalla tasolla, johon yltää vain kuusi prosenttia suomalaisista yrityksistä.

 

Positiivinen vire taittunut työelämässä kautta maan

Yli puolen miljoonan suomalaisen työtyytyväisyyttä tutkivan Eezy Flown mukaan työelämässä pitkään jatkunut positiivinen vire on kääntynyt laskuun. Tämä on näkynyt tutkimustuloksissa laajasti kautta valtakunnan eri toimialoilla.

 

Nousuja ja laskuja

Keskimaan TYT-indeksi on laskenut 1,1 pistettä, mutta 77,8 on edelleen erinomainen tulos. Ravintolat, hotellit ja ABC paransivat tulostaan, samoin Sale, mutta Prismat ja S-marketit laskivat.

 

95 % vastasi

TYT-kyselyyn vastasi 1 830 keskimaalaista, eli peräti 95 % henkilöstöstä. Vastausprosentti oli tänä vuonna kaikkien aikojen korkein. Näin kattavalla otannalla saadaan hyvin luotettavia tuloksia.

– Iso ja lämmin kiitos jokaiselle tutkimukseen vastanneelle. TYT-tulokset ovat meille äärimmäisen tärkeä viesti siitä, miten meillä voidaan. Pidetään kiinni hyvistä asioista ja haetaan haasteisiin ratkaisuja, jotta Keskimaa olisi kaikille meille jatkossa vielä parempi työpaikka, kiteyttää henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.

 

92 % suosittelee

92 prosenttia vastaajista on valmis suosittelemaan Keskimaata työnantajana. Työntekijäkokemuksen mittari eNPS on 55 (viime vuonna 54), kun se on työelämässä yleisesti tasolla 18. Meidän innokkaimmat suosittelijamme työskentelevät S-Pankissa, Saleissa, Sokoksella ja Sokos Hotelleissa.

 

Tuttuja vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Vahvuuksiamme ovat edelleen johtamis- ja toimintakulttuuri ja työnantajakuva. Keskimaan tulevaisuus arvioidaan valoisaksi ja viimeaikainen kehitys oikean suuntaiseksi. Henkilöstöä kohdellaan reilusti ja tasapuolisesti.

Parhaiten toimivina asioina nousevat esiin selvyys siitä, kuka mistäkin päättää, päätöksenteon tehokkuus sekä palkitsemisen oikeudenmukaisuus. Merkittävin parannus edellisvuodesta on tapahtunut sitoutumisessa Keskimaan palveluksessa pysymiseen.

Heikoimmin toimivat asiat ovat myös ennestään tuttuja: työn mielenkiintoisuus, hyödyllisten asioiden aikaansaaminen työssä ja palkkatason kilpailukykyisyys. Työn merkityksellisyyden kokemuksiin on yritetty löytää toimivia keinoja, mutta siinä on yhä kehittämisen tarvetta, samoin henkilöstön kuulemiseen päätöksenteossa sekä työhyvinvoinnista huolehtimiseen, sillä niihin suhtauduttiin aiempaa kriittisemmin.

 

Lähijohtaminen toimii ja työkyky on hyvällä mallilla

Lähijohtamisen toimivuudesta kertova johtamislupausindeksi on 79,0, missä laskua oli 1,1 pistettä. Johtamisen osaltakin ollaan reilusti yleisnormin yläpuolella, vahvimmin ”Toteutan” -lupauksen osalta (toiminnan tehokkuus, töiden järjestelyt, tiedon saanti).

Esihenkilöiden arvioiden mukaan työryhmissä työntekijät jakavat aiempaa aktiivisemmin tietämystään ja osaamistaan työtovereilleen.

Keskimaalaiset antavat työkyvylleen arvosanan 8,35 asteikolla 0–10. Parhaiten voivat 41–55-vuotiaat. 92 % uskoo pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttuakin.

 

69 % tyytyväisiä sopimustunteihin

Osa-aikaisista 69 % on tyytyväisiä nykyisiin tuntimääriinsä (68 % vuonna 2023). Lisää tunteja haluaisi 16 % ja kokoaikaista sopimusta toivoo 13 %.

Kaupan liitto ja PAM ovat herätelleet valtakunnallisella, jo vuonna 2017 käynnistyneellä Ollaan ihmisiksi -kampanjalla asiakkaita miettimään omaa käytöstään asiakaspalvelutyötä tekeviä ihmisiä kohtaan. Kampanja on edelleen ajankohtainen. Ihmisiksi olemisesta liitot muistuttavat jälleen joulukaupan keskellä. Vuoden kovin sesonki tuo aina mukanaan juhlamielellä olevien asiakkaiden ohella kireähermoisia ja kärttyisiä asiakkaita, jotka purkavat pahaa oloaan kaupan myyjälle, ravintolan tarjoilijalle, liikennemyymälän asiakaspalvelijalle ja hotellin vastaanoton työntekijälle.

”Asiakas kertoi joutuneensa odottamaan liian kauan annostaan minun ylipainoni takia ja alkoi haukkua.” 

 

 

Työnantajalla on vastuu häirintään puuttumisesta. Häirintätilanteissa on aina puolustettava työntekijöiden työrauhaa. Jokaiselle työntekijälle pitää taata terveellinen ja turvallinen työpaikka. Jokaisella on oikeus kunnioittavaan kohteluun.

Tätä viestiä Keskimaa on lähtenyt viemään omille asiakkailleen Kohtaa meidät kivasti -kampanjallaan.

Keskimaan kaupan alan työsuojeluvaltuutettu Mika Neijonen antaa Keskimaalle täyden tunnustuksen siitä, että asiakkaiden epäasiallinen käytös henkilöstöä kohtaan on tehty Kohtaa meidät kivasti -kampanjalla näkyväksi.

– Tämä on mainio esimerkki siitä, että meillä on menty henkilöstön työhyvinvoinnin sekä terveellisen ja turvallisen työpaikan takaamisessa valtavia harppauksia eteenpäin. Tartutaan viivyttelemättä epäkohtiin ja etsitään tositoimin keinoja tilanteen parantamiseen, Mika kuvailee.

– Aivan mahtavaa, että tehdään tällaisia alueellisia ulostuloja tärkeän asian puolesta, vastuullisuutta parhaimmillaan. Viesti on purevampi ja vahvempi, kun se tulee valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen sijasta paikalliselta osuuskaupalta. On hyvin vaikuttavaa viestiä, että Keskimaa on aina omiensa puolella, Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntija Anniina Ulvila arvioi tutustuttuaan Keskimaan kampanjaan.

– Todella hienoa, että nostetaan asiaa esiin. Yritykset ovat vastuussa henkilöstöstään ja niillä on suojeluvelvoite, joten kaikenlainen häirintä on tuomittava ja kiellettävä silläkin uhalla, että asiakas menetetään. Tässä tarvitaan työnantajien aktiivista osallistumista ja koko organisaation sitoutumista, samoin ohjeistusta, opastusta ja avointa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, jatkaa PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Erika Kähärä.

 

”Toisinaan asiakkaat käyttäytyvät tylysti ja epäkunnioittavasti, kuin myyjä ei olisi ihminen ja tunteva olento ollenkaan ja häntä kohtaan voisi käyttäytyä miten haluaa."

 

PAMin vuosi sitten teettämän valtakunnallisen jäsenkyselyn mukaan kaikista kaupan alan työntekijöistä 70 prosenttia on kohdannut häirintää viimeisen vuoden aikana. Keväällä keskimaalaisille suoritettu kysely kertoo samaa kieltä. Keskimaalaisista 86 % ilmoitti kohdanneensa epäasiallista käytöstä asiakkaiden toimesta viimeisen 12 kk aikana ja 84 % ilmoitti epäasiallisen käytöksen vaikuttavan työssä viihtymiseen.

– Asiakkaat käyttäytyvät huonommin kuin koskaan. Työntekijät kohtaavat yhä enemmän ja enemmän asiakkaiden suunnalta erilaista häirintää, vihaisesta käytöksestä ja huutamisesta henkilökohtaisesti loukkaaviin kommentteihin, väkivallan uhkaan ja seksuaaliseen häirintään, Erika Kähärä toteaa.

Häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä ja tuloluokissa, sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta.

– Häirintä on viime aikoina saanut myös uusia muotoja. Asiakaspalvelijoita kuvataan ja videoita levitetään sosiaalisessa mediassa ikävien tekstien kera, Anniina Ulvila kuvailee.

Tilanne huolestuttaa, sillä se heikentää kaupan ja palvelualan imagoa ja saattaa ruveta heijastumaan nuorten innokkuuteen hakeutua alalle töihin.

– Vaikka alan varjopuolta nostetaan oikeutetusti esiin, pitää muistaa, että valtaosa asiakkaista käyttäytyy aina hyvin ja työntekijöitä arvostavasti. Työhön liittyy paljon positiivista sosiaalista kanssakäymistä ja onnistumisen tunteita, jotka syntyvät mukavista, kannustavista ja innostavista asiakaskohtaamisista.

 

”Minua on puristeltu, hivelty, pussattu suulle ja ehdoteltu ties mitä. Vuoroni jälkeen minua on vaanittu takaovella.”

 

Työantaja- ja työntekijäliittojen asiantuntijat korostavat, ettei kenenkään tarvitse sietää häirintää asiakaspalvelun nimissä. Häirinnän kokeminen on merkittävä terveysriski, joka lisää työstressiä, heikentää työn iloa ja voi johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin.

Työntekijöiden parissa on tehtävä kaikille selväksi, mikä on häirintää ja mikä ei. Asiakkaan painava äänenkäyttö tai tuikea katse voi tuntua herkästä ja kokemattomasta myyjästä ikävältä, mutta sitä ei voi luokitella häirinnäksi, kunhan kielenkäyttö on asiallista, ei mennä henkilökohtaisuuksiin, eikä fyysinen koskemattomuus ole uhattuna.

– Toivoisin, että Keskimaan Kohtaa meidät kivasti -kampanjaa nostettaisiin vielä näkyvämmin esiin toimipaikkatasolla. Tarvitaan avointa keskustelua, samoin yhteisiä pelisääntöjä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Häirinnän määritelmät ja sen kitkemisen pelisäännöt on tehtävä myös kaikille selviksi Mika Neijonen painottaa.

– On tärkeää, että työryhmissä keskustellaan ja sovitaan yhdessä rajalinjat, joita asiakkaan ei sovi ylittää. Kun pelisäännöt ja toimintaperiaatteet ovat selvät ja ne ovat kaikkien tiedossa, on helpompi tunnistaa häirintätilanteet sekä tietää, mitä saa ja voi sanoa. Lisäksi pitää muistaa, että kaikesta häirinnästä on aina kerrottava eteenpäin esihenkilölle, jotta työnantaja on ajan tasalla tilanteesta, Anniina Ulvila painottaa.

 

”Vitsillä heitettyjä seksuaalisia puheita, esim. etkös säkin ole myynnissä tässä tiskissä, paljonko.” 

 

 

Erika Kähärä painottaa, että häiriköivistä asiakkaista on aina puhuttava uusia työntekijöitä perehdytettäessä.

– Asiakkaiden huono käytös voi tulla nuorelle työntekijälle ihan puskista, aiheuttaen hyvinkin suuren järkytyksen. Vähemmän mukavan asiakkaan kohtaaminen ei tule niin yllätyksenä, jos asiaa on ennakoitu ja käyty läpi jo ennen kuin se vääjäämättä jossain vaiheessa oikeasti tapahtuu. Vaikeita asiakastilanteita kannattaa harjoitella etukäteen. Oppia sanomaan, että tilanne alkaa mennä siihen suuntaan, että en voi sinua kohta enää palvella, mikäli et muuta käytöstäsi.

Mikäli asiaa ei käydä jo perehdytyksessä läpi, voi uusi työntekijä olla täysin tietämätön, miten toimia esimerkiksi tilanteessa, jossa joutuu seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

– Asiasta ei välttämättä uskalla puhua kenellekään, jos ei ole saanut jo ennakkoon tietoa siitä, että meillä on Keskimaalla nollatoleranssi häirinnän suhteen, täsmentää Mika Neijonen.

 

”Ei pysty keskittymään työntekoon. Tekee virheitä. Nukkuu useamman yön huonosti. Olet säikympi ja herkempi, kun näet samalta näyttävän asiakkaan.”

 

Toisin kuin ravintolat, kaupat eivät voi antaa asiakkailleen porttikieltoja. Tilanne saattaa lähivuosina muuttua, sillä kaupan ja palvelualan toimijat ajavat yhteisellä rintamalla lainsäädäntöön yrityslähestymiskieltoa. Sen avulla yksittäinen yritys voisi hakea toistuvasti häiritsevästi käyttäytyvälle asiakkaalle, esimerkiksi sarjanäpistelijälle tai päivittäin henkilökuntaa uhkailevalle sekakäyttäjälle, määräaikaista lähestymiskieltoa.

Laki ei estäisi satunnaista huonoa käytöstä asiakaspalvelijoita kohtaan, mutta antaisi kaupan henkilökunnalle ainakin jokin verran lisää työrauhaa ja kertoisi vahvan signaalin siitä, että kaikenlainen häirintä on tuomittavaa.

– Asia on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sen esivalmistelu on käynnissä. Ruotsissa yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä kokemuksia, sillä sen rikkomisesta tulee aina konkreettisia seuraamuksia, Anniina Ulvila selvittää.

 

Kursivoidut tekstit ovat viime keväänä tehdystä kyselystä poimittuja lainauksia keskimaalaisten kokemuksista ja ajatuksista häirinnästä. Lue lisää Keskimaan Kohtaa meidät kivasti kampanjasta ja työntekijöidemme kokemuksista täältä. 

 

 

 

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Kauneudenhoito ja hiustenlaitto ovat olleet Nellan kiinnostuksen kohteita jo pienestä pitäen. Kiinnostus syveni entisestään, kun hänen isosiskonsa lähti opiskelemaan parturi-kampaajaksi.

– Pääsin itsekin opiskelemaan alaa ja tykästyin siihen heti. Kesällä 2023 valmistuin Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta ja tällä hetkellä työskentelen Parturi-kampaamo Seppälässä, Nella Ruuskanen kertoo.

Jaana puolestaan oli jo lapsena innostunut ruoanlaitosta. Koulun kotitalous- ja leivontatunnit olivat mieleisiä ja innostavia. Keskimaan ravintoloissa hän on työskennellyt jo lähes 17 vuotta.

– Olen työskennellyt Memphisissä, Rossossa, Jalossa ja nyt viimeisimpänä Sataman Viilussa. Tykkään siitä, että työpäivissä on aina jotain uutta – vaihtelua ja uusia haasteita, Jaana Uusitalo toteaa.

Parturi-kampaajan ja kokin työssä yhdistyvät ihmiset ja luovuus. Molemmissa ammateissa asiakaskohtaamiset ovat päivittäisiä. Nella nauttii siitä, että jokainen asiakas tuo mukanaan erilaisen haasteen ja mahdollisuuden luoda heille juuri heidän persoonallisuuttaan heijastava hiustyyli.

– Parasta tässä työssä on asiakaskohtaamiset. On ihana nähdä, kun asiakas lähtee tyytyväisenä ja tuntee olonsa upeaksi, Nella kertoo.

– Tykkään siitä, että työpäivissäni on vaihtelevuutta, niin työn sisällön kantilta kuin työvuorollisesti. Viilussa voi työskennellä esimerkiksi a la carten, lounaan, kokoustarjoilujen ja erilaisten juhlatarjoilujen parissa. Myös minulle visuaalisuus on tärkeää. Pidän siitä, että voin koristella annoksia ja tarjoilla kaunista ruokaa, avaa Jaana.

Jokaisessa työssä on omat haasteensa

Vaikka molemmat alat tarjoavat paljon vapautta ja tilaa luovuudelle, liittyy niihin myös omat haasteensa.
Nella kertoo, että isoja muutostöitä, kuten tummien hiusten vaalentamista, pitää tehdä huolellisesti, sillä jokainen hius on erilainen ja vaatii tarkkaa suunnittelua. Toisaalta juuri tämä tekee työstä mielenkiintoista – jokainen päivä on uusi haaste, eikä koskaan tule kahta samanlaista asiakasta.

- Jokaisella asiakkaalla on erilaiset hiukset, joten työssäni pitää jatkuvasti arvioida mikä on minkäkin asiakkaan kohdalla paras tapa työskennellä ja edetä.

Jaana puolestaan mainitsee kiireisimmät sesongit, kuten pikkujoulukauden, jolloin keittiössä työskennellään kiireen ja paineen keskellä.

– Vaikka työ voi ajoittain olla kuormittavaa, on työssäni myös paljon joustavuutta ja kiireisten sesonkien jälkeen tulee aina rauhallisempia aikoja.

Rajattomat mahdollisuudet kehittää itseään

Niin hiusalalla kuin ravintola-alallakin jatkuva kehittyminen ja uusien trendien seuraaminen ovat osa työtä. Nella pitää itsensä ajan tasalla seuraamalla sosiaalisen median kanavia, kuten TikTokia, sekä osallistumalla alan koulutuksiin.

– Hiustenhoitoalalla trendit muuttuvat nopeasti, ja asiakkaat osaavat usein jo itse pyytää uutuuksia, joita he ovat nähneet somessa.

Jaana taas on huomannut suuria muutoksia ruokatrendeissä, kuten vegaanisten ja gluteenittomien vaihtoehtojen kasvaneen suosion.

– On hienoa, että tällä alalla voi jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja vastata sitäkin kautta asiakkaiden muuttuviin toiveisiin. Nykyaikana raaka-aineita on todella hyvin tarjolla eri ruokavaliota noudattaville.

Nella ja Jaana kannustavat omaa alaa pohtivia rohkeasti kokeilemaan parturi-kampaajan sekä kokin työtä. Nella muistuttaa, että hänen alalleen kannattaa suunnata, jos rakastaa työskennellä ihmisten parissa ja haluaa auttaa heitä tuntemaan olonsa hyväksi.

– Tässä työssä vaaditaan mielikuvitusta ja kykyä kuunnella asiakasta sekä rohkeutta kertoa omia näkemyksiään, hän lisää.

Jaana puolestaan rohkaisee olemaan kärsivällinen.

- Alalla kuin alalla alku voi tuntua rankalta, mutta ajan myötä oppii ja kasvaa ammattilaiseksi. Anna itsellesi aikaa ja mahdollisuus kehittyä.

 

Millaista on työskennellä Keskimaalla, lue lisää tästä

 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva S-market Tourula

 

Keskimaalla on tehty pitkään yhteistyötä Ammattiopisto Spesian kanssa, joka tarjoaa ammatillista ja valmentavaa koulutusta nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea opintoihinsa. Keskimaan eri kaupan yksiköissä on käynyt vuosia jo useita Spesian opiskelijoita esimerkiksi työharjoittelussa tai tutustumassa työntekoon yhdessä oppilaitoksen kanssa.

- Nämä kokemukset ovat olleet molemmin puolin hyviä, joten halusimme tänä vuonna lähteä tarjoamaan Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoittelupaikkoja myös heille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tämä on ollut niin Keskimaalle kuin toimipaikoillekin hyvä ja opettava kokemus, kertoo Keskimaan HR-asiantuntija Anna Taivalmäki.

Kahden viikon Tutustu ja tienaa -paikkoja oli avoinna Prisma Keljossa sekä kolmessa S-marketissa: Savelassa, Tourulassa ja Kolmikulmassa. Nuorten työtehtävät pitivät sisällään pääosin hyllytystä ja kuorman purkua.

S-market Tourulassa on vuosien saatossa ollut paljon erilaisia harjoittelijoita, eri oppilaitoksista – myös Spesialta.

- Työryhmämme on tottunut harjoittelijoihin ja meillä oli selkeät toimintatavat esimerkiksi perehdytyksen suhteen. Myös Spesian nuoret ovat meille tuttuja erityistarpeineen, edellisten lyhyempien työharjoittelujen kautta. Tiimimme otti harjoitteluun tulleet nuoret avoimesti vastaan. Pääsin myös itse työskentelemään toisen harjoittelijan kanssa samaan aikaan. Hän sai toteuttaa meillä omaa järjestelmällisyyttään työtehtävissään ja loisti niissä. Hän noudatti ohjeita tarkasti, toimi itsenäisesti ja tarvittaessa kysyi rohkeasti apua työkavereilta, muistelee S-market Tourulan marketpäällikkö Johanna Lauttaanaho.

Uuden oppimista puolin ja toisin

13 Spesian opiskelijaa haki Tutustu ja tienaa -paikkaa Keskimaalta. Kaikki hakijat kutsuttiin haastatteluun ja heistä puolet sai paikan. Jokainen haastatteluun kutsuttu opiskelija saapui paikalle rohkeasti, ja he olivat valmistautuneet erittäin huolellisesti. Haastatteluun osallistuminen oli monelle merkittävä ja rohkea askel.

Keskimaan HR-asiantuntijan sekä S-market Tourulan marketpäällikön lisäksi haastatteluissa oli tarpeen mukaan mukana myös Spesian ammattilainen.

- Haastatteluhetkistä jäi tosi hyvä fiilis. Itse pystyin tuomaan hakuprosessiin mukaan muun muassa näkemystä siitä, millaisia taitoja kaupassa työskentely vaatii. Toivon, että onnistuimme tarjoamaan kaikille mukavan kokemuksen ensimmäisestä työhaastattelusta, Lauttaanaho tuumaa.

Myös Spesian ammattilaiset olivat erittäin tyytyväisiä menneeseen kesään.

- Tämä oli ensimmäinen kerta, kun teimme tämänkaltaista yhteistyötä Keskimaan kanssa ja tälle toivomme ehdottomasti jatkoa. Koko prosessi kesätyöjaksojen suunnittelusta työnhakemiseen, työhaastatteluihin ja työpaikkoihin ennalta tutustumiseen oli onnistunut ja antoi hyvän alun nuorten kesätyöjaksoille. Juurikin tällaisella hyvällä yhteistyöllä sekä yhteisellä päämäärällä annamme kaikenlaisille nuorille mahdollisuuden loistaa työelämässä. Monelle nuorelle tämä oli ensimmäinen kesätyökokemus, summaa Ammattiopisto Spesian työelämäpalveluiden yritysvalmentaja Miina Marttinen.

Mennyt kesä toi molemmille osapuolille uutta oppia ja hienoja kokemuksia. Henkilökunnalta ja harjoittelijoilta on tullut runsaasti positiivista palautetta. Toimipaikat ovat myös ilmaisseet kiinnostuksensa olla jatkossakin mukana työllistämässä Spesian opiskelijoita Tutustu ja tienaa -harjoittelun kautta.

TELMA- (työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus) opiskelija Paavo Launonen työskenteli kesällä S-market Savelassa.

- Hain ensimmäistä kertaa kesätöihin ja sain paikan. Kesätyöt menivät hyvin, tein monenlaisia töitä myymälässä ja varastossa. Parasta oli hyllyttäminen. Ehkä voisin josku tulevaisuudessakin tehdä kaupassa töitä, pohtii Launonen.

- Ehdottomasti haluamme olla jatkossakin mukana, meille jäi kesästä tosi hyvä fiilis. Itseasiassa syksyllä meille on tulossa Spesialta kaksi nuorta kerran tai kaksi viikossa, tutustumaan muutamaksi tunniksi työelämään ja kaupan arkeen. On hienoa, että voimme tarjota aitoja työelämänkokemuksia ja onnistumisia työn parissa, iloitsee Lauttaanaho.