Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

Työssäjaksamisen haasteet näkyvät yleensä ensimmäisenä työkavereille. Työn focus saattaa harhautua vääriin asioihin ja keskittymiskyky on muualla, vahingot, virheet ja unohtelu kasvavat. Joustavuus vähenee tai häviää kokonaan. Jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät työyhteisössä edellä mainittujen lisäksi siten, että kuin huomaamatta henkilö ei puhallakaan enää yhteen hiileen muun työyhteisön kanssa.

- Haasteet saattavat nostaa toisten työtaakkaa ja aiheuttaa närää, kun muut eivät tiedä mistä on kyse ja luulevat, että työkaveria ei vaan kiinnosta. Tilanne on johtamisenkin kannalta haastava, koska esihenkilönä olen vaitiolovelvollinen työntekijöideni kanssa kahden kesken käymistäni keskusteluista, avaa Revolutionin ravintolapäällikkö Jukka Puhalainen.

Työkyvyn alentuessa ja sairauslomien pidentyessä Keskimaan työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Katja Kemppainen on esihenkilöiden tukena ja apuna, kun tilannetta lähdetään ratkomaan.

- Mielen sairauspoissaoloista tulee yleensä pitkiä poissaoloja. Tästäkin syystä olisi hyvä, jos haasteisiin pystyttäisiin tarttumaan ennen kuin tilanne on päässyt kovin pitkälle. Meillä on työterveyden kautta tarjolla muun muassa Mielen chat ja Mielen sparri -palvelut, joissa ammattilaiset ovat auttamassa mieltä askarruttavissa asioissa, oli aihe sitten työhön tai henkilökohtaiseen elämään liittyvä.

Chat-palveluiden lisäksi tarjolla on työterveyspsykologin vastaanottoa ja lyhytpsykoterapiaa, joihin pääsee työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä. Työterveysneuvottelut, osasairauspäiväraha ja muokattu työnkuva löytyvät myös ”työkalupakista”, näitä hyödynnetään oli sairauden syy sitten henkisellä tai fyysisellä puolella.
Työntekijän työkyvyn alentuessa on työterveysneuvottelussa mahdollista lähteä etsimään keinoja, joilla työssä jaksaminen olisi mahdollista. Neuvotteluissa on mukana HR:n edustaja, työntekijä, esihenkilö sekä työterveyden edustaja, kuten työterveyslääkäri.

- Neuvottelujen tarkoitus on nimenomaan löytää ratkaisuja ja tukea työssäjaksamista. Mitään diagnoosia ei avata, mutta lääkäri on paikalla, koska hänellä on kokonaiskuva työntekijän terveydestä ja hän osaa ohjata meitä löytämään hyvän ratkaisun työntekijälle, kertoo Jukka.

Kela turvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä maksamalla erilaisia päivärahoja työstä poissaolon ajalta. Yksi näistä on osasairauspäiväraha.

- Osasairauspäiväraha tukee henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön, esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palatessa. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on, että henkilöllä on vähintään 30 viikkotyötunnin sopimus, Kemppainen taustoittaa.

Puhuminen auttaa

Jos esihenkilö ei tiedä työntekijän haasteista, on apua vaikea tarjota. Katja ja Jukka toivovat, että työntekijät ottaisivat rohkeasti jaksamisen haasteet esiin ja hyvin matalalla kynnyksellä, jotta niihin voidaan puuttua, ennen kuin ongelma kasvaa suuremmaksi.

- Haetaan yhdessä ratkaisuja! Ja kannustan kyllä käyttämään mielen chat-palveluita, jos vähänkään joku painaa. Olen kuullut niistä pelkästään hyvää. Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhu. Ei ole häpeä, että ei meinaa jaksaa, Jukka painottaa.

- Muistuttaisin, että esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut työkyvystä ovat luottamuksellisia. On tärkeää, että saa kerrottua jollekin mikä haastaa ja miten se vaikuttaa työhön. Jaksamisen avuksi etsitään sitten keinoja.

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

– Tosi hyvä, kuunteleva ja empaattinen valmentaja, joka osaa opastaa ihmiset parhaimpiin suorituksiin.
– Vaativa ja kannustava yhtä aikaa. Osaa sanoa kehitettävätkin asiat nätisti niin, että tulee itselle halu tehdä paremmin.
– Ottaa henkilön huomioon kokonaisvaltaisesti. Tulee toimeen kaikkien kanssa ja antaa aina selkeät ohjeet.
– Rento, mutta jämäkkä. Tuntee tosi hyvin keittiöprosessit ja panostaa jatkuvaan kehittämiseen.
– Johtaa ja asettaa riman korkealle omalla esimerkillään. Tietää kaikesta kaiken.

Näin ABC Hirvaskankaan keittiöväki kuvailee omaa esihenkilöään, keittiömestari Veikko Paanasta. Hän itse vaikuttaa hieman hämmentyvän näistä kommenteista.

– Kyllähän tuo mukavalta kuulostaa. Haluan tehdä oman työni mahdollisimman hyvin ja luoda myös tiimiläisilleni tilaisuuden toimia samoin. Eniten nautin hetkistä, jolloin talo on täynnä asiakkaita. Mitä enemmän kiirettä, sen parempi, enkä menetä hermojani missään tilanteessa. Olen rauhallinen luonne, jolla hektinen työ tuo mielihyvää, niin kuin työ parhaimmillaan voi tehdä, Veikko hymyilee.

Hän on noussut kolmentoista ABC-vuotensa aikana kesäkokista keittiömestariksi.

– Tulin alun perin kesätöihin, syksyn tullen minulle tarjottiin vakituista paikkaa ja parin vuoden päästä etenin palveluvastaavaksi eli nykytermillä vuoropäälliköksi. Nyt olen kolmatta vuotta keittiömestari. Tämä kasvutarina ei olisi toteutunut ilman mentoriani ja esikuvaani, nykyisin Palokan ABC:n päällikkönä toimivaa Laurenin Liinaa, Veikko lähettää terveiset entiselle esihenkilölleen.

Valmentaminen palkitsee

Pari vuotta sitten startannut Keskimaan oma ABC Akatemia on nostanut Veikosta esiin uuden piirteen. Hänestä on kuoriutunut valmentaja, joka huolehtii ansiokkaasti keittiötiiminsä Akatemia-opintojen etenemisestä.

– Akatemia on tuonut työhöni entistä vahvemmin valmentavan otteen. Se on kehittänyt sekä valmentamis- että johtamistaitojani, samoin organisointi- ja palautteenantamiskykyjäni. Tiimiläisen kanssa käydyn osaamiskeskustelun ja kehittymistavoitteiden sopimisen jälkeen on hyvin palkitsevaa nähdä, miten moduulien läpi suorittaminen kasvattaa hänen osaamistaan ja parantaa itsetuntoa.

Työryhmässä ammattiosaamisen taso on selkeästi kasvanut Akatemian ansiosta, mikä on koko homman tarkoituskin.

– On hienoa, että osaamiskeskusteluille ja työssä oppimiselle annetaan aikaa työvuorosuunnittelussa. Ei voi parantaa à la carte -osaamistaan, jos tekee vain vitriiniä ja noutopöytää, Veikko kiittää.

Sama sapluuna ei toimi kaikille

Hirvaskankaan ABC:n keittiöväestä suurin osa on saanut intensiivisimmän osion Akatemiasta jo suoritettua.

– Akatemiasta ei kuitenkaan valmistuta koskaan, vaan osaaminen päivittämiseen ja ylläpitämiseen pitää panostaa jatkuvasti. Uusin työntekijöiden kanssa Akatemia-polulle lähdetään kolmen kuukauden sisäänajon jälkeen.
Työntekijän yksilöllisen opintopolun viitoittamiseen Veikolla on pari hyvää vinkkiä.

– Ensimmäiseksi pitää panostaa osaamiskeskusteluun ja sen pohjalta tehtävään opintosuunnitelmaan. Toiseksi pitää huomioida kukin työntekijä yksilönä. Jokaisen kanssa ei voi edetä samalla sapluunalla, koska yksi omaksuu asiat heti ja toinen vaatii useita toistoja. Ja kolmanneksi, pitää muistaa kannustaa ja antaa positiivista palautetta, mutta kertoa myös rakentavan rehellisesti, mitkä asiat vaativat kehitystä.

Odotettu uudistus toteutumassa

Veikolla olisi varmasti kysyntää sekä Keskimaan muissa yksiköissä että työmarkkinoilla laajemminkin, mutta ABC Hirvaskankaalta, saati Keskimaalta, hän ei aio lähteä minnekään.

– Nyt on vihdoin toteutumassa meidän ABC:n monta vuotta odotettu kattava uudistus, joka tuo paljon kaikkea uutta sekä asiakkaille että itsellemme. Odotan todella paljon sitä, että pääsen johtamaan muutosta keittiössä ja oppimaan siinä samalla jälleen paljon uusia asioita itsekin.
Viimeiset pari vuotta ovat olleet työn- ja opiskeluntäyteisiä, eikä näillä näkymin kuluvan vuoden loppupuolella alkava iso remontti tule vähentämään työmäärää.

– En koe, että minulla olisi jaksamisen kanssa ongelmia. Työ motivoi minua hyvin paljon.

Yksi jaksamisen takaaja on työmatkapyöräily.

– Olen kulkenut työmatkat Äänekosken ja Hirvaskankaan välillä lähes poikkeuksetta pyörällä vuodenajasta ja kelistä riippumatta, myös viime talven 35 asteen pakkasessa. Työmatkoista on kilometrejä kertynyt maapallon ympäriajon verran, Veikko kertoo.

Jatkuvan oppimisen kehityspolkuja

Keskimaan ABC-työntekijöille on rakennettu esihenkilöiden osaamista hyödyntäen Keskimaan oma ABC Akatemia -valmennusohjelma. Tarkoituksena on jatkuvan oppimisen ajatuksella vahvistaa liikennekaupan henkilöstön ammatillista osaamista kehityspoluilla, jotka mahdollistavat omien taitojen kartuttamisen sekä monipuolisemmat työnkuvat.
Veikko Paananen ja muut ABC-liikennemyymälöiden keittiömestarit toimivat Akatemiassa keittiöväen valmentajina, osaamiskeskustelujen vetäjinä ja näyttöjen arvioitsijoina. Valmentajien hyvän otteen ja oppijoiden innokkuuden ansiosta jo useille kymmenille apsilaisille on kirjattu Akatemian papereihin osaamisen kehittyminen uudelle tasolle.

Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

 

Keskimaan toimipaikoissa on jälleen satoja kesätyökavereita apunamme. Osa tulee useaksi kuukaudeksi ja osa piipahtaa tutustumaan työelämään kahdeksi viikoksi. Riippumatta kesätyön kestosta, ovat he meille arvokkaita työkavereita, jotka auttavat pitämään liiketoimintojemme pyörät pyörimässä ja palvelun sujuvana.

Monipuolisia tehtäviä ja uusia taitoja

Emmi Hyytiälä (18) hyppäsi alkukesästä mukaan liikennemyymälän vilkkaaseen maailmaan, kun kesätyöpaikka irtosi Palokan ABC Liikennemyymälästä.

- Törmäsin somessa Keskimaan Etsimme kesätyöntekijöitä emme robotteja -julkaisuihin ja ne herättivät kiinnostukseni, olen myös kuullut Keskimaasta paljon hyvää.

Ensimmäisien kuukausien aikana Emmi on päässyt tekemään monipuolisia liikennemyymälän työtehtäviä: ottamaan muun muassa tilauksia vastaan, olemaan kassalla, tekemään täyttöjä ja pitämään huolta yleistilojen siisteydestä.

- Joka päivälle riittää kivaa tehtävää ja uutta opittavaa. Työ on tuntunut tosi mukavalle, olen päässyt käyttämään omia vahvuuksiani asiakaspalvelussa ja oppinut paljon uutta. Uudessa ympäristössä sitä tutustuu itseensäkin ihan eri tavalla ja huomaa itsestään uusia puolia ja paljon kehitystä, se motivoi.

Kokeneet työkaverit auttavat kesätyöntekijät alkuun ja kulkevat rinnalla arjessa. Emmi kokee, että hänet otettiin hyvin vastaan ja perehdytys oli kattava.

- Oli kiva päästä ensin kuulemaan Keskimaasta kokonaisuudessaan, sitten kuulla teoriaa ja päästä testaamaan käytännössä. Tuntuu, että voin olla täällä täysin oma itseni, eikä tarvitse jännittää. Täällä työskentelee monen ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, ja kaikki ovat sujut itsensä ja muiden kanssa.

Tulevaisuudessa Emmi haluaisi suuntautua lukemaan psykologiaa, mutta kesätöiden lomassa on herännyt myös kiinnostus kauppakorkeakoulua kohtaan.

Työelämään tutustumassa

15–17-vuotiaille tarkoitetun Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun kautta Prismaan päässyt Nea Ristikivi (16) on tekemässä kahden viikon harjoittelun viimeisiä päiviä.

- Olen hakenut Keskimaalle aikaisemminkin ja tänä vuonna pääsin Prisma Seppälään, olin siitä tosi iloinen. Olen ollut koulun kautta TET-jaksolla Seppälän Prismassa, joten työpaikka sekä ihmiset olivat jo ennestään hieman tuttuja.

Harjoittelun aikana Nea on muun muassa hyllyttänyt, purkanut kuormaa, kerännyt tuotteita hyväntekeväisyyteen, vaihtanut hedelmäpuntareihin tarranauhoja sekä siivoillut.

- Kaikista kivointa on ollut se, kun pääsi keräämään hyväntekeväisyyteen meneviä tuotteita. Siinä pääsi tekemään niin montaa juttua, käyttämään Kamu-käsipäätettä, keräämään päiväystuotteita ja lopputuloksena tuotteet menivät vielä hyvään tarkoitukseen.

Nea kokee, että työpäivät vierähtivät nopeasti ja yhden päivän aikana ehti tekemään paljon erilaisia ja mielenkiintoisia juttuja. Työkavereilta on myös ollut helppo pyytää apua matalalla kynnyksellä.

- Harrastan joukkuevoimistelua ja sitä kautta olen oppinut, että rohkeasti kysymällä asiat selviävät. Kuten joukkuevoimistelussa, myös työelämässä asioita tehdään tiiminä. Välillä työ ei ole tuntunut edes työltä, niin mukavaa on ollut!
Loput kesästään Nea aikoo viettää kavereiden ja perheen kanssa. Tulossa on myös Espanjan matka ja isoseksi riparille lähteminen.

Uusia kokemuksia alaa opiskelevalle

Saana Keränen (18), työskentelee kesän Sataman Viilussa tarjoilijana, ravintola-ala on hänelle jo tuttua muiden töiden sekä opintojen kautta. Saana opiskelee ravintola-alaa Gradian Priimuksella.

- Kun hain kesätöihin Keskimaalle, en toivonut mitään yhtä erityistä paikkaa. Olikin iloinen yllätys, että sain kutsun tulla haastatteluun juuri Sataman Viiluun. Tämä on poikkeava muista ravintoloista ja täältä saan aivan uudenlaisia kokemuksia ja oppeja.

Viilu on tarjonnut Saanalle monenlaisia uusia kokemuksia.

- Ennen tätä työtä en ollut käynyt Viilussa aikaisemmin, myös ulkona olevat terassibaari Topboxit olivat ihan uusi juttu. Olen tykännyt olla niissä töissä, siinä saa itselleen oman pienen vastuualueen ja hyvällä kelillä myös asiakkaita on riittänyt terassilla.

Työ ravintolamaailmassa on osoittautunut Saanan mieleiseksi, ja sen ovat huomanneet myös työkaverit.

- Mun vahvuus on asiakaspalvelu ja sosiaalisuus, tykkään kun saan jututtaa asiakkaita ja on paljon tekemistä ja meininkiä. Monet ovat sanoneetkin, että: ”ihan oikealla alalla olet, tämä on niin sun tyylinen ala”. Tämä työ tuntuu tällä hetkellä itsellekin mieleiseltä, mutta ehkä jossain vaiheessa haluaisin vielä hakea poliisikouluun.

Lue lisää millaista on työskentely Keskimaalla, tästä >

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

Keskimaan tuoreesta henkilöstökyselystä* ilmenee, että tyypillisimpiä häirinnän muotoja ovat väheksyvät ja pilkkaavat puheet, maineen ja aseman kyseenalaistaminen, uhkailu ja seksuaalinen häirintä. Häirinnän kohtaaminen luo turvattomuuden tunnetta, aiheuttaa stressiä, pelkotiloja ja alentaa merkittävästi työhyvinvointia.

- Myyjälle tai tarjoilijalle sanotaan sen enempää miettimättä todella pahasti, törkeästikin. Pilkataan, vähätellään, haistatellaan ja huudetaan v-sanoja. Kyselystämme kävi ilmi, että lähes 10 % vastaajista kohtaa häirintää viikoittain. Toivon, että me kaikki muistaisimme käytöstavat. Sinua ja minua palvelee ihminen, jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan, painottaa Keskimaan työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Katja Kemppainen.

”Kerran pyysin asiakasta avaamaan kassinsa kassalla, hän hermostui ja huusi, että usuttaa kaverinsa kimppuuni pimeällä kujalla ja saan puukosta kylkeen.
”Eräs asiakas läpsäisi takapuolelle, kun kaivoin kassan alta tippuneita tavaroita. Tämän jälkeen sanoi, että tuosta et tee häirintäsyytettä, että minulla oli tuohon oikeus. Oma oli syysi!

Keskimaan Kohtaa kivasti -kampanja muistuttaa, että häirintä ei kuulu Keskimaan toimipaikkoihin ­­– ei ruokakauppoihin sen enempää kuin liikennemyymälöihin ja ravintoloihinkaan.

- Tähtäämme toukokuussa alkaneella Kohtaa meidät kivasti –kampanjalla turvallisempaan ja mukavampaan työpaikkaan ja samalla haluamme herätellä ihmisiä huomaamaan palvelualan ammattilaisten merkityksen arjessaan ja heidän oikeutensa tulla kohdatuksi asiallisesti ja arvostavasti. Kohdataan asiallisesti ja kivasti asiakkaanakin, Kemppainen painottaa.

 

Sinä palvelet minua nyt!

Kyselyyn vastanneista 86 % ilmoitti kohdanneensa epäasiallista käytöstä asiakkaiden toimesta viimeisen 12 kk aikana ja 84 % ilmoitti epäasiallisen käytöksen vaikuttavan työssä viihtymiseen.

– Tämä on työsuojelullinen kysymys. Keskimaan pitää olla jokaiselle terveellinen ja turvallinen työpaikka, jossa ei suvaita henkilöstöä kohtaan minkäänlaista häirintää. Häirintätilanteissa meidän on puolustettava aina työntekijöidemme työrauhaa, sanoo Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.

”Työtehtäväni oli kesken, tervehdin ja huomioin sanomalla ”pieni hetki”, jolloin asiakas huutaa, että sinä palvelet minua nyt!
”Asiakas ei muistanut korttinsa pin-koodia ja päätti tästä syystä heittää kasan kolikoita minua kohti.

- Työ palvelualalla on arvokasta ja tärkeää, ja haluamme osaltamme varmistaa, että työssä viihdytään, siinä halutaan pysyä ja siihen halutaan jäädä, painottaa Thusberg.

 

Toimintamalleja ja koulutusta

Keskimaalla tarjotaan henkilöstölle konkreettisia keinoja reagoida epäasialliseen kohteluun ja purkaa siitä syntyvää pahaa mieltä.

- Toteutamme muun muassa turvallisuuskoulutuksen, jossa keskitytään uhkatilanteisiin ja epäasialliseen käytökseen. Annamme väellemme parempia valmiuksia tunnistaa, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei, ja kuinka toimia tilanteessa. Tämän vuoden aikana koulutuksen käy läpi noin 500 keskimaalaista, Kemppainen kertoo.

Kursivoidut tekstit ovat huhtikuun lopulla tehdystä kyselystä poimittuja lainauksia keskimaalaisten kokemuksista ja ajatuksista häirinnästä. *Keskimaan henkilöstölle tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä 249 työntekijää.

Lue lisää kampanjasta ja keskimaalaisten kokemuksista keskimaa.fi/kohtaakivasti

Teksti Katja Hyytiälä, kuva Ari Vänttinen

 

Osuuskauppa Keskimaa haluaa myötävaikuttaa siihen, että asiointi Keskimaan toimipisteissä olisi turvallista ja miellyttävää kaikille, ei vain asiakkaille vaan myös työntekijöille.

Keskimaalla asiakastyötä tekeville työntekijöille suoritettiin huhtikuussa 2024 kysely, jonka avulla haluttiin selvittää millaista asiakkaan toimesta tapahtuvaa epäasiallista käytöstä Keskimaan työntekijät eri aloilla kohtaavat.
Kyselyyn saatiin vastauksia liikennemyymälöiden, market- ja tavaratalokauppojen, ravintoloiden, hotellien sekä parturi-kampaamoiden työntekijöiltä.

— Anonyymistä kyselystämme* kävi ilmi, että lähes 10 % vastaajista kohtaa häirintää viikoittain. Työntekijämme kertoivat muun muassa uhkailusta, pelottelusta, väheksyvistä ja pilkkaavista puheista, maineen sekä aseman kyseenalaistamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä, taustoittaa Keskimaan työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Katja Kemppainen.

”Työaikana on epämiellyttävää saada treffikutsuja tai muita vihjailuja. Ahdistavia tilanteita on myös ne, joissa asiakas utelee ja kyselee henkilökohtaisesta elämästäni. Asiakas on esimerkiksi seurannut minua autolla.”

Kohtaa meidät kivasti

Toukokuussa alkaneella Kohtaa meidät kivasti -kampanjalla tähdätään turvallisempaan ja mukavampaan työpaikkaan ja herätellään ihmisiä huomaamaan palvelualan ammattilaisten merkityksen arjessaan ja heidän oikeutensa tulla kohdatuksi asiallisesti ja arvostavasti - sinua ja minua palvelee ihminen.

— Asiakaspalvelun ammattilaiset tekevät tärkeää työtä jokaisen suomalaisen arjen sujuvuuden eteen, ja heidän oikeuttaan työskennellä turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä pitää suojella. Työ palvelualalla on arvokasta ja tärkeää, ja haluamme osaltamme varmistaa, että työssä viihdytään, siinä halutaan pysyä ja siihen halutaan jäädä, painottaa Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.

”Asiakas on joko jostain syystä huonolla tuulella tai perusilkeä ja purkaa sen minuun huutamalla, väheksymällä, haukkumalla. Tai sitten tulee virhe ja vaikka sen korjaisi ollaan tosi inhottavia.”

”Olen kohdannut väheksymistä, oman ammattini kyseenalaistamista ja tytöttelyä: ai, olet vain kaupan myyjä, eikö rahkeet riittäneet muuhun!?”

Asiallisesti asiakkaanakin

Häirinnän kohtaaminen luo turvattomuuden tunnetta ja aiheuttaa stressiä, pelkotiloja ja alentaa merkittävästi työhyvinvointia, yhdessä näistä voi tulla pitkäaikaisiakin seuraamuksia.

— Jokainen meistä kokee epäasiallisen käytöksen eri tavalla. On asiakkaan vastuulla käyttäytyä asiallisesti työntekijöitämme kohtaan. Muistuttaisin, että meillä on paljon nuoria työntekijöitä, etenkin kesätyöntekijöissä. Heistä moni on ensimmäisessä työpaikassaan ja asiakkaiden epäasiallinen käytös saattaa jättää tunteen, ettei halua enää palata palvelualalle, vaikka sieltä kertyvä työkokemus on erittäin arvokasta tulevaisuuden työelämää ajatellen, kertoo Kemppainen.

Keskimaalla tarjotaan henkilöstölle konkreettisia keinoja reagoida epäasialliseen kohteluun ja purkaa siitä syntyvää pahaa mieltä.

— Meillä on selkeä malli, miten toimia, kun työntekijämme kohtaa epäasiallista käytöstä. Lisäksi tarjoamme esimerkiksi työterveyshuollon kautta keskusteluapua, mikäli tilanne jää mieleen pyörimään ja työntekijä kokee tarvitsevansa asiantuntijan neuvoja tilanteesta selviytymiseen. Vahvistamme turvallisuuskoulutustamme ja esihenkilöidemme edellytyksiä tukea henkilöstöä epäasiallista kohtelua kohdattaessa, Kemppainen päättää.

 

Kursivoidut tekstit ovat huhtikuun lopulla tehdystä kyselystä poimittuja lainauksia keskimaalaisten kokemuksista ja ajatuksista häirinnästä. *Keskimaan henkilöstölle tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä 249 työntekijää.

Lue lisää kampanjasta ja keskimaalaisten kokemuksista keskimaa.fi/kohtaakivasti

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Karoliina Pitkänen on kokenut ravintola-alan ammattilainen, jolle 11 vuoden työura Keskimaan lukuisissa ravintoloissa on antanut arvokkaita oppeja ja toimintatapoja. Tällä hetkellä hän työskentelee Jalo Kitchen & Loungessa apulaisravintolapäällikkönä, tämän lisäksi hän vastaa työssään myös uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Perehdyttämiseen hän panostaa suurella sydämellä, jotta jokainen uusi työntekijä saa vankan perustan työlleen.

— Laadukas perehdytys luo vahvan perustan uusille työntekijöille ja auttaa heitä tuntemaan olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi. Teen perehdyttämistä isolla sydämellä ja suurella ilolla. Minulle on tosi tärkeää, että työntekijämme saavat hyvän alun työhönsä.

Keskimaan perehdytyspolkua uudistettiin vuonna 2020, mikä oli tärkeä askel tasalaatuisen ja kattavan perehdytyksen varmistamiseksi jokaiselle uudelle työntekijälle. Perehdytys on jaettu useampaan vaiheeseen, kaikille yhteiseen keskitettyyn perehdytykseen, työntekijän omassa yksikössä tapahtuvaan perehdytykseen sekä itsenäisesti suoritettaviin perehdytyskokonaisuuksiin.

— Koen, että keskitetty perehdytysprosessi on ollut menestys. Keskitetyn perehdytyksen päivänä uudet työntekijät saavat kattavan yleiskuvan Keskimaan toiminnasta ja työelämän perusasioista. Päivän aikana käydään läpi myös muun muassa ergonomiaa ja turvallisuutta. On hienoa, että Keskimaalla perehdyttämiselle annetaan aikaa ja sen tärkeys on ymmärretty.

Teoriasta käytäntöön

Uudet työntekijät saavat perehdytyksen, joka sisältää muun muassa teoriaa, käytännön harjoituksia ja asiakaspalvelutilanteiden simulaatioita. Perusteellisesti perehdytetty työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, saa itseluottamusta kysyä apua askarruttavissa tilanteissa ja itseluottamusta ja varmuutta tehtäviensä suorittamiseen.
Toimipaikan omissa perehdytyksissä mennään syvemmälle kyseisen toimipaikan tekemiseen ja prosesseihin.

— Käymme läpi asiakaspolkuja, kuinka kohdataan erilaisia asiakkaita, opetetaan kantamaan lautasia, ottamaan tilauksia vastaan, avaamaan viinipulloja ja annamme kassakoulutuksen. Kun perusteet ovat kunnossa, niin sen jälkeen on hyvä lähteä jatko-oppimaan arkeen muiden työkavereiden rinnalla.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytysprosessi on avain uusien työntekijöiden onnistuneeseen sopeutumiseen työympäristöön.

Kesän kynnyksellä Keskimaalla on aloittanut iso joukko kesätyöntekijöitä, joilla ei vielä ole juuri työkokemusta. Heille Karoliinalla on selkeä viesti välitettävänä.

— Töihin tuloa ei tarvitse liikaa jännittää, tule sellaisena kuin olet. Kaikki työntekijät ovat sinun puolellasi ja tukenasi.

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Keskimaan arvot ilolla, sydämellä, sisulla ja yhdessä näkyvät Prisma Palokan arjessa päivittäin. Suuressa toimipisteessä tapahtuu monenlaista päivän mittaan, kun sen yli 100 työntekijää ja tuhannet asiakkaat kohtaavat ostosten ja arjen lomassa.
Oman päivänsä Anne-Mari aloittaa lähes poikkeuksetta kiertämällä myymälän läpi ja jututtamalla paikalla olevia työntekijöitä.

- Joka aamu teen töihin tullessani kierroksen, jonka aikana moikkaan työkavereita ja kyselen matalalla kynnyksellä kuulumisia. Kohtaamisten lomassa on hyvä hetki havainnoida onko myymälässä tai työntekijöillä asioita, joihin tulisi tarttua. Minulle on tärkeää, että työntekijöillä on asiat hyvin, Anne-Mari kertoo.

Palokan Prismassa päivittäistavarapuolella työskentelevä myyjä Mari Nokelainen pitää Anne-Marin toimintatapaa erinomaisena.

- Anne-Mari on tosi hyvin tavoitettavissa ja häneltä löytyy aina aikaa, jos on tarvetta jutella. On tosi kiva, kun pyörähdät ja moikkaat meitä ja kyselet kuulumisia. Olemme työkavereiden kesken paljon tekemisissä päivän mittaan ja töiden lomassa myös me kyselemme toisiltamme mitä kuuluu ja miten töissä menee. Jokaisella on omat työtehtävät, mutta yhdessä ja toista auttaen arkea kuljetaan.

Tiimiään Anne-Mari ylistää ahkeriksi, sydämellisiksi, iloisiksi ja yhteistyökykyisiksi.

- Meille on valikoitunut ihania ihmisiä töihin, he tekevät työtään koko sydämestään ja rakkaudesta asiakaspalveluun. Ilo kuuluu ja näkyy työn lomassa joka päivä, aina asiakkaille saakka. Töihin on myös kiva tulla. Kehityskeskusteluissa onkin tullut ilmi, että jos joskus töihin saapuu huonolla fiiliksellä, niin aina kuitenkin poistuu hyvällä tuulella. Meidän porukastamme saa positiivista virtaa.

Mari nostaa esiin samoja huomioita työyhteisöstään. Hän kokee, että turvallisessa työyhteisössä kaikista tunteista uskaltaa puhua.

- Eihän aina ole hyviä päiviä, tulee sairauksia, joskus nukkuu huonosti yms., elämä tuo eteen monenlaista. On ihanaa, että työkavereille voi aina sanoa, jos on surkea olo. Heiltä saa tsemppiä ja tarvittaessa tilaa. Hyvään ja avoimeen työyhteisöön panostetaan meillä paljon, eikä se tule vain sormia napsauttamalla, sen eteen on tehty töitä yhdessä.

Kasvua ja kehitystä yhdessä

Anne-Mari haluaa kuulla herkällä korvalla myös työntekijöidensä toiveita kehittymisen ja uuden oppimisen suhteen. Oman uransa kohokohdiksi hän mainitseekin sen kun näkee toisten kasvun ja kehityksen työssään.

- Jos joku haluaa oppia uusia asioita, niin haluan olla mahdollistamassa sitä. Kun työssä pääsee tekemään itselleen mielekkäitä juttuja, niin kaikki muukin on paljon mukavampaa, toteaa Anne-Mari.

Mari on päässyt oman työnuransa aikana työskentelemään Keskimaan kaikilla toimialoilla. Nykyisessäkin työssä löytyy intoa uuden oppimiseen.

- Olen päässyt meillä pt-puolen lisäksi työskentelemään usealla muulla osastollamme ja koen sen palkitsevaksi. Uuden opetteleminen on kivaa ja samalla oppii tosi paljon muiden työstä ja siitä mikä heidän työssään mahdollisesti kuormittaa tai miksi asioita tehdään eri osastoilla tietyllä tapaa.

Prisma Palokassa arvot näkyvät myös uusien perehdyttämisessä.

- Olen valikoinut jokaiselle osastolle perehdyttäjän, joka on jo omalla tekemisellään Keskimaan arvojen puolesta puhuja. Tiedän, että näiden osaajien huomassa uusi työntekijä saa erittäin kivan vastaanoton ja arvot lipsahtavat esimerkin kautta heti tekemisen sekaan, taustoittaa Anne-Mari.

 

Lue lisää Keskimaan arvoista tästä >

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Keskimaalla ymmärretään, että työhyvinvoinnin johtaminen vaatii systemaattista lähestymistapaa, joka ulottuu ylimmästä johdosta lähiesihenkilöihin.

- Tavoitteenamme on siirtyä koko ajan enemmän reagoinnista kohti ennakoivampaa ja systemaattisempaa työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen, kertoo Keskimaan työhyvinvointipäällikkö Katja Kemppainen.

Ihmiset ovat Keskimaan tärkein pääoma ja heistä halutaan pitää huolta niin, ettei kukaan mene henkisesti tai fyysisesti rikki. Tähän päämäärään pyritään monipuolisella työkalupakilla.

- Meillä on työntekijöillemme tarjolla laaja työterveyshuolto ja sitä kautta tarjoamme muun muassa mielen hyvinvoinnin palveluita. Meiltä löytyy S-ergolähettilästoimintaa, liikunta- ja hyvinvointietuja, muokattuja työnkuvia, huolikeskusteluja sekä vahvaa strategista tekemistä työhyvinvoinnin eteen, Kemppainen taustoittaa.

Mielenterveyden teemavuosi

Tavoite hyvinvointia tukevasta kulttuurista ei ole pelkästään yksittäisen työntekijän etu vaan koko organisaation etu. Hyvinvoiva työyhteisö on tuottava, innovatiivinen ja sitoutunut.

- Vuonna 2024 panostamme erityisesti mielen hyvinvointiin. Haluamme luoda mielenterveyttä edistävää ilmapiiriä ja puhua asioista avoimesti, jotta kynnys työterveyden mielen palveluiden käyttöön olisi mahdollisimman matala ja palveluita käytettäisiin yhä enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa, toivoo Kemppainen.

- Mielen chat ja Mielen sparri ovat helposti saavutettavia palveluitamme, joissa ammattilaiset ovat valmiina auttamaan kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa, palveluiden pariin pääsee helposti Terveystalo-sovelluksella tai kirjautumalla Terveystalon verkkosivuille. Lisäksi tarjolla on työterveyspsykologin vastaanottoa ja lyhytpsykoterapiaa, joihin pääsee työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä, kertoo työterveyshoitaja Anna Korhonen.

Mielenterveyden ylläpitäminen on elämäntaito, joka auttaa selviytymään psyykkisistä ja fyysisistä haasteista. Jokainen työntekijä voi omilla valinnoillaan vahvistaa ja edistää mielenterveyttään ja mielen hyvinvointiaan. Tätä matkaa Keskimaa auttaa työterveyden palveluidensa kautta.

- Huolen ei tarvitse olla suuri ja liittyä pelkästään työasioihin, kannustan olemaan chattiin ja sparriin yhteydessä matalalla kynnyksellä, Kemppainen tarkentaa.

- Työfysioterapeutillekaan ei voi hakeutua liian pienen vaivan kanssa. Jos esimerkiksi polvi vaivaa tai olkapää on jatkuvasti kipeä, niin mitä varhaisemmassa vaiheessa olet yhteydessä työterveyteen, sitä helpommin saat itsesi kuntoon, Korhonen kannustaa.

Niin mielen hyvinvoinnin kuin muidenkin työterveyden palveluiden käyttäminen on luottamuksellista, yksilöt eivät paljastu eikä mitään tietoa käynnistä jaeta työnantajalle.

- Tänä vuonna järjestämme työntekijöillemme useita sisäisiä webinaareja, joissa kerromme työterveyspalveluistamme ja keskustelemme asiantuntijoiden kanssa mielen hyvinvoinnista, työjärjestelyistä ja siitä mikä on esihenkilöiden rooli työhyvinvoinnin tukemisessa, Kemppainen iloitsee.

Teksti ja kuvat: Kirsi Särkkä

 

Talvisena perjantaiaamuna viitostiellä on rauhallista Oravakiven kylän tienoolla. Lumisen maiseman keskellä ABC Joutsa näyttää kutsuvalta. Sisällä tunnelma on lämmin kuin suuressa alppimajassa, jossa huoahdetaan hetki jyhkeiden pirttipöytien ääressä.

Kassan takaa pulppuaa puhetta: vuoropäällikkö Elina Virtaniemi on mielipuuhassaan asiakkaita palvelemassa. Noutopöydän äärellä liikennemyymälätyöntekijä Taina Hämäläinen viimeistelee rivakasti esille päivän ruokia. Hymyssä suin hän auttaa asiakasta. Keittiön puolella häärii työhönsä keskittyneenä keittiömestari Jenna Kolehmainen, on häärinyt jo aamukuudesta asti. – Täällä olisi uunilohta pöytään, hän huikkaa iloisesti työkaverilleen.
Heti ensisilmäyksellä huomaa, että nämä apsilaiset viihtyvät askareissaan. Töitä tehdään tosissaan, muttei vakavissaan. Pitääkö paikkansa?

– Tismalleen. Jotain poikkeuksellisen hyvästä työfiiliksestä kertonee sekin, että moni haluaa töihin juuri tänne, vaikka työmatkaa Jyväskylästä kertyy tunti suuntaansa. Niin halusin minäkin, kertoo juuri Jyväskylästä Joutsaan muuttanut Taina.

Motivoituneita moniosaajia

ABC Joutsan työyhteisötutkimuksen (TYT) kokonaistulosindeksi on kirinyt vauhdilla Osuuskauppa Keskimaan top 10 -listalle.

– Itselleni tämä on kaikkein tärkein onnistumisen mittari. Hyvän TYT-kehityksen myötä myös asiakastyytyväisyytemme ja tuloksemme ovat parantuneet, iloitsee liikennemyymäläpäällikkö Liina Lauren.

Liina aloitti ABC Joutsassa ensimmäisessä päällikköpestissään pari vuotta sitten ja tuona aikana on tapahtunut paljon.

– Huomasin heti, että tässä porukassa on potentiaalia vaikka mihin. Kaikilla on kehittymisen kiilu silmissä, joten siltä pohjalta on ollut hyvä vahvistaa moniosaamistamme. Se, että kaikki osaavat tehdä kaikkea, sujuvoittaa pienen ABC:n arkea huimasti. Ja kun tunnemme eri työtehtävät ja tilanteet, ymmärrämme myös toinen toistamme paremmin, Liina kehuu tiimiään.

Talvikauden hiljaisimpina aamu- ja iltahetkinä ABC Joutsan palvelu pyörii hyvin vain kahden henkilön voimin. Kesäisin on ihan eri vuorovahvuudet ja vipinät, kun myynti jopa triplaantuu.

Yhteispeli toimii

ABC:n rauhaisa aamutunnelma vaihtuu hetkessä lounasajan säpinäksi. Asiakkaita tulee ja menee – ja jokainen kohtaaminen on tärkeä. Kiirehetkissä punnitaan, kuinka hyvin apsilaisten yhteispeli toimii.

– Työ sujuu ja työkuorma pysyy kohtuullisena, kun perusasiat ovat kunnossa: kaikki tietävät ja osaavat tehtävänsä, on selkeät vastuut, yhteiset tavoitteet sekä koko porukan tuki, Elina ja Taina summaavat sujuvan työarjen aineksia.

Aivan itsestään yhteinen, saumaton sävel ei ole löytynyt, vaan sen eteen on tehty ABC Joutsassa, kuten muissakin Keskimaan toimipaikoissa systemaattisesti töitä.

– Keskimaalla valmennetaan tosi paljon: on esimerkiksi ABC Akatemia ja Syty ja sytytä -valmennus. Tavoitteena on entistä parempi ihmisten johtaminen ja kunkin yksilön kykyjen ja vahvuuksien tunnistaminen. Oppeja jaetaan ja ne näkyvät jokaisen tiimiläisen tekemisissä, Elina kuvailee.

Palaute on välittämistä

Keskimaan kaikissa yksiköissä päälliköt ovat saaneet työkuormaansa jakamaan apulaispäällikön. ABC Joutsassa apulaisliikennemyymäläpäällikkönä aloitti viime vuonna Jenni Maunula. Hän kehuu kollega-Liinan valmentavaa johtamistyyliä, jossa jujuna on oman tietotaidon ja vastuun jakaminen.

– Liinalla on taito löytää ihmisistä vahvuuksia, joita he eivät ole itse oivaltaneetkaan. Hän osaa sysätä eteenpäin sekä tulokkaita että meitä konkareita, Jenni sanoo 10 vuoden ABC-kokemuksella.

– Haluan olla korvattavissa ja teen kaikkeni muiden osaamisen vahvistamiseksi. Hyvä lähijohtaminen heijastuu koko henkilöstöömme, Liina vastaa.
Molemmat päälliköt tietävät, että joskus eteenpäin meneminen vaatii kipeidenkin asioiden käsittelyä. Palautteen antaminen on aina välittämistä – sitä, että haluaa toisen kehittyvän.

– Tiimissämme käytiin vaikeitakin keskusteluja varsinkin silloin, kun tarkensimme pelisääntöjämme ja sitä, kuinka vuorovaikutamme ja kohtelemme toisiamme. Tarvittaessa haastaviin tilanteisiin puututaan aina heti, he muistuttavat.

Työfiilistä vaalitaan yhdessä

Iltapäivällä aamuvuorolaiset huikkaavat heipat ja remmiin astuu uusia hymykasvoja. Kaikki on valmista vilkasta perjantai-iltaa varten.

– Meillä iso arjen helpotus on ollut se, että nyt iltavuorolaisetkin saavat pidettyä aina taukonsa, kun päällikkö tekee välivuoroa, Jenni kertoo.

Työvuorosuunnittelua apsilaiset kehuvat hyvin työntekijälähtöiseksi. Joustoa on tarvittaessa niin vuorojen kuin tehtävienkin suhteen. Työvuoron hyvät ja huonot fiilikset kukin pääsee purkamaan Mojovan (Mobiilijohtamisen väline) Fiilismittarilla. Tai ihan kasvokkain.

– Keskustelemme ja jaamme tietoa entistä avoimemmin kaikenlaisista asioista. Itselle vuoden kohokohtia on alkuvuoden kehityskeskustelukierros, jolloin voin auttaa jokaista kehittymään entisestään, Liina innostuu.

Vuoteen 2024 Team Oravakivi lähtee luottavaisesti. Hyväksi havaitusta ABC-arjen reseptistä pidetään kiinni yhdessä.

– Maine kiirii, että meillä on hyvä työskennellä. Aiemmin tänne pikkupaikkakunnalle oli hankala saada tekijöitä, mutta nyt halukkaita tulijoita on kesätöihin ja pitemmäksikin aikaa. Henkilöstön vaihtuvuus on kääntynyt sitoutumiseksi. Se helpottaa toiminnan kehittämistä entisestään, Liina iloitsee.

 

Positiivinen kierre

Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg summaa: TYT-tulospäivä on hänen työvuotensa tärkein ja jännittävin hetki.

– TYT-palaute on meille äärimmäisen tärkeä. Siihen kiteytyy se, kuinka henkilöstömme voi ja olemmeko työnantajana henkilöstömme luottamuksen ja omistautuneisuuden arvoisia nyt ja jatkossakin, hän sanoo.

Kaisamaria iloitsee, että Keskimaalla jo vuosia tehty kehitystyö henkilöstön kanssa näkyy hyvässä TYT-tulosvireessä. Vuoden 2023 lukema 78,9 on osuuskaupan uusi TYT-tulosennätys.

– Kaiken taustalla on arvotyömme, koko kulttuurimme kehittäminen. Toimipaikoissamme se näkyy entistä sujuvampana arkena, jonka peruspilareita ovat toimiva lähijohtaminen ja avoin vuorovaikutus. Haluamme, että jokainen keskimaalainen tuntee, että hänestä välitetään ja hänen työllään on aidosti merkitystä. Tähän kaikkeen olemme panostaneet vahvasti esimerkiksi erilaisin valmennuksin.

– On hienoa huomata osuuskaupassamme pyörivä positiivinen kierre, jossa henkilöstömme hyvä fiilis heijastuu muihin mittareihimme, kuten asiakastyytyväisyyteen, maineeseen ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Meillä hyvä kiertää yli 2 000 keskimaalaisen voimin. Iso kiitos jokaiselle!

 

- Etsimme työkavereita pääasiassa kauppoihin myyjiksi sekä ABC Liikennemyymälöihin asiakaspalveluun. Lisäksi meiltä löytyy joka kesä työllistymismahdollisuuksia kokeille, tarjoilijoille, pikaruokatyöntekijöille, vastaanottovirkailijoille ja kampaajille, kertoo Keskimaan HR-asiantuntija Helmi Tulokas.

Aikaisempi kokemus asiakaspalvelualalta tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta valtaosa kesätöistä on opittavissa hyvän perehdytyksen ja asenteen avulla. Kesätyömme sopivat monen ikäisille, kokeneille, vähemmän kokemusta omaaville sekä heille, jotka haluavat vaihtaa työpaikkaa tai alaa, yläikärajaa ei ole. 15–17-vuotiaille Keskimaalla on oma Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöohjelma, joka on auki 4.–24.3.

- Perehdytämme kaikki kesätyöntekijät, oli kokemusta sitten vähän tai paljon. Reippaalla ja positiivisella asenteella sekä kiinnostuksella asiakaspalvelua kohtaan pärjää varmasti. Toivomme, että kesätyöntekijät pystyvät sitoutumaan kesän ajaksi monipuolisiin työaikoihin, sillä suurin osa työtehtävistä on vuorotyötä. Meillä töitä tehdään arvojemme mukaan: Usein ilolla, välillä sisulla, aina sydämellä ja yhdessä.

Kuinka edetä kesätyöhakemuksen kanssa?

Kesätyön hakeminen on aina jännittävää ja varsinkin nuoren mieltä saattaa askarruttaa mitä hakemuksessa kannattaa kertoa.

Hakuprosessi kannattaa vaiheistaa, eikä hotkaista koko kakkua kerralla, näin saa omat ajatukset selkeytettyä ja itselleen varman olon mihin on hakemassa. Hyvin tehty pohjatyö näkyy myös hakemuksessa. Katso alta Helmin vinkit, kuinka edetä kesätöihin hakemisen kanssa.

 

1. Ole ajoissa liikkeellä

Käsittelemme hakemuksia heti haun alusta lähtien, joten kannattaa olla ripeästi liikkeellä. Täytämme paikkoja heti sopivien hakijoiden löydyttyä. Viime vuonna palkkasimme lähes puolet hakijoista jo haun aikana.

 

2. Pohdi työskentelyaluetta

Kilpailu kesätyöpaikoista on kovinta Jyväskylässä. Pohdi voisitko ottaa kesätyöpaikkaa vastaan maakunnan reuna-alueilta, löytyykö sieltä esimerkiksi mummolaa, perhettä tai kesämökkiä, jossa viettää kesää.

 

3. Työnantajaan tutustuminen

Tee taustatyö huolella. Katso mitä toimipisteitä Keskimaalla on ja mistä toimialoista ja paikoista olisit kiinnostunut. Selvitä kyseisen työpaikan aukioloajat ja sijainti, kurkkaa myös toimipaikan Facebook- tai Instagram-sivut. Pohdi voitko sitoutua työaikoihin ja pääsetkö kulkemaan toimipisteelle. Kauppaan esimerkiksi mennään usein jo aamulla 06 töihin ja työvuorot voivat kestää esimerkiksi 23 saakka. Ota tämä huomioon esimerkiksi silloin, kun pohdit julkista liikennettä ja sen aikatauluja. Toimipaikoille voi laittaa somessa kysymyksiä, jos jokin askarruttaa, etkä löydä vastausta nettisivuilta

 

4. Työtehtävään tutustuminen

Tutustu yleisimpiin kesätyöpaikkakuvauksiimme ja kesätyöntekijöidemme kokemuksiin verkkosivuillamme. Pohdi millaiset työtehtävät kiinnostavat ja motivoivat sinua. Mieti, milloin pystyisit aloittamaan kesätöissä.

Joissakin yksiköissä työvuoroja voi olla tarjolla jo ennen varsinaista kesätyökautta (kesä-elokuu). Pystytkö tekemään vuoroja jo ennen varsinaisten kesätöiden alkua tai jatkaa kesän jälkeen?

 

5. Pohdi millaista osaamista sinulta löytyy

Kokemusta työskentelystä ei aina ole, mutta erilaisia vahvuuksia, harrastuksia ja hyviä ominaispiirteitä löytyy jokaiselta. Kerro niistä rohkeasti hakemuksessasi. Jos sinun on vaikea hahmottaa omia vahvuuksiasi, pyydä ystävää tai perheenjäsentä avuksesi.

Mainitse myös missä olet ollut harjoittelussa esimerkiksi koulun kautta, mitä olet oppinut siellä tai mikä kyseisessä harjoittelussa on ollut erityisen kivaa. Se, että ei ole työkokemusta ei tarkoita sitä, että ei olisi osaamista.

 

6. Hakemuslomakkeen täyttäminen

Täytä kysytyt kohdat huolellisesti ja kiireettä. Kerro itsestäsi sekä mahdollisesta kokemuksestasi napakasti. Kesätyöhakemuksessa on tärkeintä täyttää huolellisesti tiedot kesätyöpaikkatoiveiden sekä kesätyön sisällön osalta. Valitse lomakkeelta ne toimipaikat, joissa haluaisit ja pystyisit työskentelemään – näin osaamme lähteä etsimään sinulle kaikista sopivinta kesätyöpaikkaa.

Osaan työtehtävistä vaaditaan alan koulutusta ja/tai kokemuksen kautta hankittua osaamista (vastaanottovirkailija, kokki ja parturi-kampaaja).

Liitä halutessasi mukaan ansioluettelosi (CV), tämä helpottaa rekrytoijia käsittelemään hakemuksia.

 

7. Tarkista ja lähetä

Olethan vastannut kaikkiin kohtiin ja yhteystietosi ovat oikein? Hyvä, nyt olet valmis lähettämään hakemuksesi. Onnea matkaan!

 

Saitko kutsun haastatteluun?

Hienoa, nyt meillä on mahdollisuus tutustua puolin ja toisin. Tärkeintä on, että tulet omana itsenäsi - haastattelijan tehtävä on saada sinut onnistumaan.

Ennen haastatteluun tuloa kannattaa treenata. Netistä löydät yleisimpiä haastattelukysymyksiä ja YouTubesta videoita. Niiden avulla haastattelua voi harjoitella esimerkiksi vanhempien tai kavereiden kanssa. Anna kaverille lista kysymyksistä ja aloittakaa työnhakijan ja haastattelijan rooleissa. Haastattelija kirjaa vastauksien pääkohdat ylös - jonka jälkeen voitte pohtia, että mikä meni hyvin, mitä olisi voinut kertoa tarkemmin (esimerkkejä, omia toiveita ja asennetta -> mihin se pohjautuu tai miksi ajattelet näin) ja mitä jättää kokonaan pois. Harjoitelkaa useamman kerran ja vaikka eri kaverin kanssa.

- Juuri ennen haastattelua voit vielä kerrata mitkä ovat ne asiat, jotka haluat ainakin tuoda itsestäsi esiin. Jännittävässä tilanteessa saattaa unohtaa mitä halusi sanoa, Helmi toteaa.

 

Lisätietoa kesätöistämme, henkilökuntaeduistamme, edellytyksistä vuoden 2024 kesätöihin ja työntekijöidemme tarinoita löydät verkkosivuiltamme. Etsimme kesätyökavereita, emme robotteja! Hae nyt: keskimaa.fi/kesatyo