Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie ja Jessika Kohvakka

Ella Hakkarainen
”Olen ollut Amarillon lopettamisen jälkeen töissä hotelli Alexandran katon alla Frans&Sandrassa, ja olen tykännyt. Alkuun oli tietysti opettelemista itselle uudessa konseptissa ja työympäristössä, mutta nopeasti sopeutuminen tapahtui. Kesän aikana tein enemmän töitä, mutta syksyn tultua tunteja on vähennetty omasta toiveestani. Halusin vähemmän töitä, koska minulla on nyt kandivuosi menossa musiikinopettajan opinnoissani. Olen hankkimassa myös luokanopettajan pätevyyttä, joten kalenterini on aika täynnä koulutunteja. Mikäli ennätän, poimin Frans&Sandrasta lisätunteja, kun niitä on tarjolla.
Amarillon lopettaminen tuntui vähän kurjalta, erityisesti siksi, että työporukka hajosi kuka minnekin. Se oli toisaalta hienoa, että jokainen sai kertoa omat toiveensa paikoista, joissa töitä mieluiten jatkaisi Keskimaalla. Itse halusin pysyä ravintolapuolella, vaikka tulevaisuuden ammattini ei tällä alalla olekaan. Uskon, että Keskimaalta saamastani työkokemuksesta niin asiakaspalvelusta kuin työyhteisössä toimimisesta on jatkossa paljon hyötyä opettajana.”

Vilma Riihinen
”Uutinen Amarillon lopettamisesta oli shokki, josta tuli vähäksi aikaa aika tyhjä ja epätodellinen olo. En kuitenkaan ollut halukas lähtemään pois Keskimaasta, joten päätin katsoa avoimin mielin eteenpäin ja selvittää, mitä minulle olisi tarjolla.
Meksiko-henkinen ravintola vaihtui ranskalaistyyliseksi bistroksi, kun aloitin työt Frans&Sandrassa huhtikuun alussa. Konseptit ja yleensäkin talon tavat ovat erilaisia, mutta olen viihtynyt Frans&Sandrassa mainiosti. Muutos kannatti ehdottomasti, jo pelkästään työkokemuksen kartuttamisen kannalta. Olen oppinut paljon uutta, sillä hotellin yhteydessä toimiminen tuo ravintolaan ihan omanlaistaan näkökulmaa. Hotelli työympäristönä on ollut minulle aivan uusi, ja todella mieluisa kokemus. Me Frans&Sandran tiimiläiset olemme osa suurempaa hotellin porukkaa, ja kaikilla on yhteisenä tehtävänä huolehtia jokaisesta asiakkaastamme mahdollisimman hyvin. Jos nyt peruutettaisiin reilut puoli vuotta taaksepäin, tekisin työpaikkani osalta saman ratkaisun uudelleen.”

Jessika Kohvakka
”Ehdin olla Amarillossa töissä vain vuoden ennen sen lopettamista. Olin aiemmin työskennellyt Osuuskauppa Suur-Savossa Pieksämäellä Ukko Bistro&Delissä, josta pääsin siirtymään Keskimaahan ja Amarilloon, kun muutimme Jyväskylään.
Amarillon sulkeminen osui hyvään saumaan. Olin pallotellut jo jonkin aikaa ajatusta siitä, että voisin tehdä muutakin kuin ravintolatyötä. Tykkään siitä kyllä, mutta silti kaupan puoli houkutti. Kun Amarillo laitettiin kiinni, tajusin, että nyt on se hetki.
Pääsin siirtymään Keljon Prisman päivittäistavaraosastolle. Oli aika iso asia vaihtaa iltapainotteinen työ aamuviideltä alkaviin työvuoroihin. Rytmi kääntyi kuitenkin yllättävän kivuttomasti ja nopeasti. Työ on mielenkiintoista ja tiimissä hyvä henki. Joka päivä eteen tulee uusia asioita tämän ison palapelin rakentamisesta. Asiakaspalvelu on ravintolaan verrattuna hyvin erilaista, koska kaupassa palvelutilanteet ovat nopeita kohtaamisia.
En tiedä, olisinko tehnyt tätä muutosta, jos Amarilloa ei olisi laitettu kiinni. Se on ollut kuitenkin hyvin virkistävä ja minulle ehdottomasti hyvä ratkaisu.”

Angel Olano
”Olen ollut Keskimaassa töissä 25 vuotta, ensin Rossossa ja sitten 18 vuotta Amarillossa. Minulle oli aivan selvää että keskimaalaisena pysyn Amarillon lopettamisen jälkeenkin, en hetkeäkään muuta ajatellut.
Jouduin kuitenkin pohtimaan mitä haluan ja minkälaiseen ravintolaan kuulun. Joku ehdotti Viilua, mutta sitä en voinut ajatella, koska poikani on siellä töissä. Revolutionkaan ei tuntunut ihan omalta, ei myöskään paluu Rossoon.
Buffaan sitten tartuin. Minulle nopean syömisen ravintola on täysin uutta: asiakas tulee, maksaa, pyytää leiman lounaskorttiinsa, ottaa ruoan itse, syö ja lähtee. Kohtaaminen asiakkaan kanssa on lyhyt, ei paljon jutella, lause tai kaksi ja sitten uusi asiakas.
Olen itsekin yllättänyt siitä, että tykkään tästä tosi paljon, etenkin mahtavasta työporukasta. Asiakaspalvelua rakastava pikkukaveri rinnassani haluaisi silti välillä mennä viemään pöytiin punaviiniä ja pippuripihviä. Ehkäpä hänenkin aikansa taas tulee. Nyt mennään kuitenkin iloisesti eteenpäin nopean syömisen merkeissä.”

Sari Nyyssönen
”Minulla on pitkä työhistoria Keskimaan matkailu- ja ravitsemiskaupassa. Aloitin vuonna 1998 Jyväshovissa kokkina. Pari vuotta myöhemmin siirryin Paviljonki Ravintoloihin, jossa toimin kokkina, keittiön vuoropäällikkönä, ravintolan myyntipalvelun vetäjänä ja viimeisinä vuosina – työn ohessa opiskelun ja ammattitaidon laajentumisen myötä – tuotteistuksen, myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana. Ajoittain messu- ja kongressiyhtiöt ostivat työaikaani Keskimaalta.
Paviljonki Ravintoloiden toiminnan loppuessa siirryin Sataman Viilun palvelupäälliköksi. Väkeä tuli ovista ja ikkunoista, ja tykkäsin kovasti Viilussa työskentelystä. Viime elokuussa aloitin jälleen uudella tontilla, edelleen palvelupäällikkönä, mutta siirryin Viilusta myyntipalveluumme. Myyn Viilun lisäksi hotellejamme ja muita ravintoloitamme yrityksille isojen henkilömäärien tapahtumiin ja isompiin kokonaisuuksiin, sekä keskityn BtoB-kauppaan. Lisäksi hoidan edelleen Viilun hääasiakkuudet, koska minulla on niistä paljon kokemusta.
Voin sanoa, että ”pakon sanelema” muutos oli ihan mahtava. Olen saanut mielenkiintoisia, itseäni kehittäviä ja sopivasti haastavia tehtäviä, oppinut valtavan paljon uutta ja tutustunut entistä laajemmin huippuosaaviin keskimaalaisiin eri yksiköissämme. Nautin työstäni todella paljon.”

 

Lue lisää Keskimaalla työskentelystä >

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

– Alkuun olin epäileväinen, mutta lähdin kuitenkin avoimin mielin mukaan. Nyt olen jo kahden poiminnan jälkeen vakuuttunut. Pystyn vaikuttamaan enemmän omiin työvuoroihini, mikä helpottaa lapsiperhearkea. Pääsen myös entistä useammin pelaamaan sählyä, kun aloitan työvuorojen poimimisen siitä, että olen keskiviikkona kello 17 vapaalla.

Näin kuvailee Minna Meiseri Joutsan ABC:ltä. Kyse on yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta, jossa työntekijät poimivat vuoroja itse ESS 7 -mobiilisovelluksella sovittuja aikatauluja ja pelisääntöjä noudattaen. S-ryhmässä yhteisöllistä työvuorosuunnittelua ovat pilotoineet aiemmin osuuskaupat Arina, Pirkanmaa ja Suur-Savo. Nyt toisessa aallossa mukaan on lähtenyt myös Keskimaa. Tähän tulevaisuuden työelämän toimintamalliin ovat Keskimaalla päässeet edelläkävijöinä mukaan ABC Joutsan lisäksi Solo Sokos Hotel Paviljongin koko henkilökunta sekä Original Sokos Hotel Alexandran vastaanotto. Ennen pilottien starttia työntekijät kävivät valmennuksen uudesta toimintamallista ja suorittivat työehtosopimuksen keskeisiä asioita läpikäyvän TES-kurssin.
Keskimaalla työvuoroja on suunniteltu työntekijälähtöisesti jo pitkään, lähtökohtina henkilön oma kiinnostus ja osaaminen. Vapaa-aikaan liittyvät toiveetkin on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vie työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kuitenkin ihan uudelle tasolle.

Yhteisöllisyys punnitaan

Liiketoiminnan tarpeista lähtevässä yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa työvuorojen poiminta tehdään anonyymisti työehtosopimuksen edellytykset sekä omien sopimustuntien määrä huomioiden. Järjestelmässä ylläpidettyjen osaamistietojen avulla kukin voi varata itselleen vain sellaisia työvuoroja, joihin oma osaaminen riittää. Pelisääntöjen mukaisesti jokainen työryhmän jäsen osallistuu poimintaan ja valikoi tasaisesti erilaisia, myös niitä ”ei niin kivoja”, vuoroja.
Poiminnat ovat peräkkäisinä päivinä, pari viikkoa ennen listan julkaisua. Ensimmäisen kierroksen jälkeen nähdään, kuinka paljon eri vuoroissa on yli- tai alimiehitystä. Yhteisöllisyys punnitaan toisella poimintakerralla: kun riittävän moni luopuu ylimiehitetystä vuorosta ja merkitsee itsensä vajaaseen vuoroon, saadaan päivä balanssiin. Joustaminen omista toiveista edellyttää jokaiselta tasapuolisuuden ja työkaverin huomiointia. Resurssiasiantuntijat seuraavat tilannetta, antaen tarvittaessa poimijoille neuvoja ja ohjeita. Esimerkiksi syysloman ja isänpäivän vuorojen poiminnassa henkilökunta sai chattiin viestiä, että kannattaa mennä rohkeasti yli sopimustuntien. Resurssiasiantuntijat tekevät myös tarvittavat tarkennukset ja muutokset listoille, jos työryhmä ei omatoimisesti saa pakettia täysin kasaan.

– Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa voi poimia vuoroja osaamisensa mukaan haluamilleen päiville. Heti startissa meillä oli yllättävän vähän vuoroja, joita jouduttiin työstämään. Toinen lista meni vielä nätimmin, eikä useiden henkilöiden itse laatimaan listaan ollut mitään muutostarpeita. Koko ajan yhdessä opitaan, hiotaan pelisääntöjä ja tehdään tarvittavia korjausliikkeitä, liikennemyymäläpäällikkö Jouko Järvenpää kuvailee.

Moniosaamisella lisää poimittavaa

Sali- ja kassavuoroja tekevä, ja burgerien paistoa harjoitteleva Minna Meiseri kertoo pelänneensä ennen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun starttia, että se on työlästä ja hankalaa.

– Tajusin ennakko-odotukseni täysin vääriksi, kun päästiin tekemään poimintoja. Minun piti luopua toisessa poiminnassa kahdesta ylimiehitetystä vuorosta, muuten toiveeni pysyivät ennallaan, Minna sanoo.

Jonna Koski on poiminut arkipäivien vuoroja aamupainotteisesti, jotta ennättää iltapäivisin hoitamaan reissutyötä tekevän veljensä eläimiä. Viikonloppuisin Jonnalle käy kaikki vuorot yhtä hyvin.

– Olen iloisesti yllättynyt siitä, miten vähän on pitänyt muokata omia poimintoja. Alimiehitetyistä vuoroista olen toisella kierroksella tehnyt poimintoja omien tuntien päälle. Teen kaikkea muuta paitsi lounasta, joten järjestelmä tarjoaa minulle vuoroja poimittavaksi tosi laajasti. Osaamiseni kehittymisen myötä minulle on äskettäin tullut tarjolle myös iltakeittiövuorot.

Paviljonki-hotelli suurin mara-pilotti S-ryhmässä

Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun alkumetrit ovat sujuneet mainiosti myös Solo Sokos Hotel Paviljongissa, jossa työvuorojen poimintaan osallistuu koko talon väki, yhteensä noin 70 keskimaalaista.

– Yllättävänkin kivuttomasti on päästy alkuun. Olemme pilotissa mukana olevista S-ryhmän työyhteisöistä suurin matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialalla, eli olemme todellakin edelläkävijöitä, keittiömestari Janne Virtanen kuvailee.

– Kaikki työntekijämme ovat osallistuneet vuorojen poimimiseen, ja joustavuutta on porukasta löytynyt hienosti. Meidän ihmiset ovat olleet todella tyytyväisiä uuteen käytäntöön. Itsekin olisin työntekijänä tästä ihan tohkeissani, ravintolapäällikkö Katri Ruohonen hymyilee.

Miehitykset on saatu hyvin kohdilleen poimijoiden voimin.

– Listoilla 75–85 prosenttia vuoroista on toteutunut ensimmäisen poiminnan pohjalta niin, ettei muutoksiin ole ollut tarvetta, hotellipäällikkö Kirsi Tarkkanen selvittää.
Janne, Katri ja Kirsi uskovat, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu todella parantaa työntekijäkokemusta ja tuo lisäintoa asiakaspalveluun. Myös Keskimaan houkuttelevuus työnantajana nousee entisestään.

– Oli hienoa päästä mukaan pilottiin, joka lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia, kolmikko kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

Pulkkamäkeläiset on viihdyttävä ja sydämellinen, koko perheelle suunnattu kirja, joka kertoo sijoitusperheestä 10-vuotiaan tytön näkökulmasta, mutta myös mummous on vahvasti läsnä. Kun Pulkkamäkeläisten kirjavaan joukkoon saapuu ajatuksia lukeva poika, itse kukin joutuu puntaroimaan omien ajatustensa voimaa ja vaikutusta. Perheenjäsenet oppivat, kuinka omat ajatukset tarvitsevat toisinaan tilaa, mutta toisaalta niiden jakaminen auttaa tuntemaan toisemme.

Mervin esikoisromaani liikuttaa ja naurattaa

Viime kesänä julkaistu Pulkkamäkeläiset on Kangasniemen S-marketissa myyjänä työskentelevä Mervi Pynnösen esikoisteos. Tarinan työstämisen hän aloitti jo parikymmentä vuotta sitten. Luonnos jäi kuitenkin vuosiksi pöytälaatikkoon.
– Kaivoin sen esiin, kun poikani sanoi, että hänen lapsuutensa paras kirja pitää kirjoittaa valmiiksi. Mainiosti aikaa kestänyttä tarinaa piti vain siivota, siivota ja siivota. Uutta tekstiä tein hyvin vähän, Mervi kuvailee.

Vuosi sitten marraskuussa hän kertoi kirjastaan Momentum Kirjat -kustantamon väelle, tammikuussa tehtiin kustannussopimus ja heinäkuussa järjestettiin julkistamistilaisuus Kangasniemen kirjastossa. Lokakuun lopulla Mervi nousi Helsingin Kirjamessujen lavalle kertomaan Pulkkamäkeläisistä.

– Olen saanut kirjasta ihanaa palautetta. Se liikuttaa aikuisia ja naurattaa lapsia, koskettaen lukijoita 6 ja 85 ikävuoden väliltä. Parasta on, jos Pulkkamäkeläiset saa perheet keskustelemaan erilaisuudesta ja lapset kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta, Mervi hymyilee.

Mervin kirjoittamisen kipinä kasvoi liekiksi avoimen yliopiston luovan kirjoittamisen opintojen myötä. Lopputyönä syntyi elokuvakäsikirjoitus, maalaiskomedia Elli, jonka Yle julkaisi televisioelokuvana vuonna 2005. Yle tilasi Merviltä myös toisen elokuvakäsikirjoituksen, mutta tuotanto keskeytettiin kustannussyistä.

– Muutamaa vuotta myöhemmin kirjoitin Ylelle joulukalenterisarjan ja sen perään tuli tilaus Pikku Kakkoseen tyttöhahmosta. Päässäni lähti jälleen filmi pyörimään ja syntyi Närpiäiset, jota tehtiin näytejaksojen jälkeen yhteensä 40 osaa. Närpiäisiä on uusittu useampaan kertaan ja sarja löytyy myös Yle Areenasta.

Keskimaalaiseksi

Keskimaalainen Mervistä tuli reilu kymmenen vuotta sitten, kun hän muutti Kuopiosta Tikkakoskelle ja löysi työpaikan S-marketista. Vanhempiensa ja isovanhempiensa kotipitäjään Kangasniemelle hän asettui asumaan pari vuotta sitten, jolloin matka rakkaalle mökille lyheni pariinkymmeneen kilometriin.

– Samana päivänä, kun sain Tikkakosken asunnon myytyä ja suunnittelin irtisanoutumista Keskimaalta, Kangasniemen S-marketissa avautui myyjän paikka samoilla sopimustunneilla. Oli selvää, että minun pitää hakea paikkaa ja tulinkin valituksi. En usko kohtaloon, mutta olihan se aika jännä ajoitus, Mervi miettii.

Kirjoittamisesta tulevien palkkioiden, tekijänoikeusmaksujen ja apurahojen rinnalle hän on tarvinnut luotettavan, perustoimeentulon turvaavan työpaikan.

– Tämä on minulle toimiva kombo. Säännöllisen palkan lisäksi työ S-marketissa tarkoittaa minulle sosiaalista elämää. Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, jolle työkaverit ja asiakkaat antavat arvokasta vastapainoa, Mervi perustelee.

Syys-lokakuun vaihteessa tehdyn työyhteisötutkimuksen mukaan keskimaalaisten työtyytyväisyys on pienestä notkahduksesta huolimatta pysynyt korkealla. TYT-indeksi putosi 1,1 pistettä, mutta tuloksella 77,8 jatkamme korkeimmalla tasolla, johon yltää vain kuusi prosenttia suomalaisista yrityksistä.

 

Positiivinen vire taittunut työelämässä kautta maan

Yli puolen miljoonan suomalaisen työtyytyväisyyttä tutkivan Eezy Flown mukaan työelämässä pitkään jatkunut positiivinen vire on kääntynyt laskuun. Tämä on näkynyt tutkimustuloksissa laajasti kautta valtakunnan eri toimialoilla.

 

Nousuja ja laskuja

Keskimaan TYT-indeksi on laskenut 1,1 pistettä, mutta 77,8 on edelleen erinomainen tulos. Ravintolat, hotellit ja ABC paransivat tulostaan, samoin Sale, mutta Prismat ja S-marketit laskivat.

 

95 % vastasi

TYT-kyselyyn vastasi 1 830 keskimaalaista, eli peräti 95 % henkilöstöstä. Vastausprosentti oli tänä vuonna kaikkien aikojen korkein. Näin kattavalla otannalla saadaan hyvin luotettavia tuloksia.

– Iso ja lämmin kiitos jokaiselle tutkimukseen vastanneelle. TYT-tulokset ovat meille äärimmäisen tärkeä viesti siitä, miten meillä voidaan. Pidetään kiinni hyvistä asioista ja haetaan haasteisiin ratkaisuja, jotta Keskimaa olisi kaikille meille jatkossa vielä parempi työpaikka, kiteyttää henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.

 

92 % suosittelee

92 prosenttia vastaajista on valmis suosittelemaan Keskimaata työnantajana. Työntekijäkokemuksen mittari eNPS on 55 (viime vuonna 54), kun se on työelämässä yleisesti tasolla 18. Meidän innokkaimmat suosittelijamme työskentelevät S-Pankissa, Saleissa, Sokoksella ja Sokos Hotelleissa.

 

Tuttuja vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Vahvuuksiamme ovat edelleen johtamis- ja toimintakulttuuri ja työnantajakuva. Keskimaan tulevaisuus arvioidaan valoisaksi ja viimeaikainen kehitys oikean suuntaiseksi. Henkilöstöä kohdellaan reilusti ja tasapuolisesti.

Parhaiten toimivina asioina nousevat esiin selvyys siitä, kuka mistäkin päättää, päätöksenteon tehokkuus sekä palkitsemisen oikeudenmukaisuus. Merkittävin parannus edellisvuodesta on tapahtunut sitoutumisessa Keskimaan palveluksessa pysymiseen.

Heikoimmin toimivat asiat ovat myös ennestään tuttuja: työn mielenkiintoisuus, hyödyllisten asioiden aikaansaaminen työssä ja palkkatason kilpailukykyisyys. Työn merkityksellisyyden kokemuksiin on yritetty löytää toimivia keinoja, mutta siinä on yhä kehittämisen tarvetta, samoin henkilöstön kuulemiseen päätöksenteossa sekä työhyvinvoinnista huolehtimiseen, sillä niihin suhtauduttiin aiempaa kriittisemmin.

 

Lähijohtaminen toimii ja työkyky on hyvällä mallilla

Lähijohtamisen toimivuudesta kertova johtamislupausindeksi on 79,0, missä laskua oli 1,1 pistettä. Johtamisen osaltakin ollaan reilusti yleisnormin yläpuolella, vahvimmin ”Toteutan” -lupauksen osalta (toiminnan tehokkuus, töiden järjestelyt, tiedon saanti).

Esihenkilöiden arvioiden mukaan työryhmissä työntekijät jakavat aiempaa aktiivisemmin tietämystään ja osaamistaan työtovereilleen.

Keskimaalaiset antavat työkyvylleen arvosanan 8,35 asteikolla 0–10. Parhaiten voivat 41–55-vuotiaat. 92 % uskoo pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttuakin.

 

69 % tyytyväisiä sopimustunteihin

Osa-aikaisista 69 % on tyytyväisiä nykyisiin tuntimääriinsä (68 % vuonna 2023). Lisää tunteja haluaisi 16 % ja kokoaikaista sopimusta toivoo 13 %.

Kaupan liitto ja PAM ovat herätelleet valtakunnallisella, jo vuonna 2017 käynnistyneellä Ollaan ihmisiksi -kampanjalla asiakkaita miettimään omaa käytöstään asiakaspalvelutyötä tekeviä ihmisiä kohtaan. Kampanja on edelleen ajankohtainen. Ihmisiksi olemisesta liitot muistuttavat jälleen joulukaupan keskellä. Vuoden kovin sesonki tuo aina mukanaan juhlamielellä olevien asiakkaiden ohella kireähermoisia ja kärttyisiä asiakkaita, jotka purkavat pahaa oloaan kaupan myyjälle, ravintolan tarjoilijalle, liikennemyymälän asiakaspalvelijalle ja hotellin vastaanoton työntekijälle.

”Asiakas kertoi joutuneensa odottamaan liian kauan annostaan minun ylipainoni takia ja alkoi haukkua.” 

 

 

Työnantajalla on vastuu häirintään puuttumisesta. Häirintätilanteissa on aina puolustettava työntekijöiden työrauhaa. Jokaiselle työntekijälle pitää taata terveellinen ja turvallinen työpaikka. Jokaisella on oikeus kunnioittavaan kohteluun.

Tätä viestiä Keskimaa on lähtenyt viemään omille asiakkailleen Kohtaa meidät kivasti -kampanjallaan.

Keskimaan kaupan alan työsuojeluvaltuutettu Mika Neijonen antaa Keskimaalle täyden tunnustuksen siitä, että asiakkaiden epäasiallinen käytös henkilöstöä kohtaan on tehty Kohtaa meidät kivasti -kampanjalla näkyväksi.

– Tämä on mainio esimerkki siitä, että meillä on menty henkilöstön työhyvinvoinnin sekä terveellisen ja turvallisen työpaikan takaamisessa valtavia harppauksia eteenpäin. Tartutaan viivyttelemättä epäkohtiin ja etsitään tositoimin keinoja tilanteen parantamiseen, Mika kuvailee.

– Aivan mahtavaa, että tehdään tällaisia alueellisia ulostuloja tärkeän asian puolesta, vastuullisuutta parhaimmillaan. Viesti on purevampi ja vahvempi, kun se tulee valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen sijasta paikalliselta osuuskaupalta. On hyvin vaikuttavaa viestiä, että Keskimaa on aina omiensa puolella, Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntija Anniina Ulvila arvioi tutustuttuaan Keskimaan kampanjaan.

– Todella hienoa, että nostetaan asiaa esiin. Yritykset ovat vastuussa henkilöstöstään ja niillä on suojeluvelvoite, joten kaikenlainen häirintä on tuomittava ja kiellettävä silläkin uhalla, että asiakas menetetään. Tässä tarvitaan työnantajien aktiivista osallistumista ja koko organisaation sitoutumista, samoin ohjeistusta, opastusta ja avointa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, jatkaa PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Erika Kähärä.

 

”Toisinaan asiakkaat käyttäytyvät tylysti ja epäkunnioittavasti, kuin myyjä ei olisi ihminen ja tunteva olento ollenkaan ja häntä kohtaan voisi käyttäytyä miten haluaa."

 

PAMin vuosi sitten teettämän valtakunnallisen jäsenkyselyn mukaan kaikista kaupan alan työntekijöistä 70 prosenttia on kohdannut häirintää viimeisen vuoden aikana. Keväällä keskimaalaisille suoritettu kysely kertoo samaa kieltä. Keskimaalaisista 86 % ilmoitti kohdanneensa epäasiallista käytöstä asiakkaiden toimesta viimeisen 12 kk aikana ja 84 % ilmoitti epäasiallisen käytöksen vaikuttavan työssä viihtymiseen.

– Asiakkaat käyttäytyvät huonommin kuin koskaan. Työntekijät kohtaavat yhä enemmän ja enemmän asiakkaiden suunnalta erilaista häirintää, vihaisesta käytöksestä ja huutamisesta henkilökohtaisesti loukkaaviin kommentteihin, väkivallan uhkaan ja seksuaaliseen häirintään, Erika Kähärä toteaa.

Häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä ja tuloluokissa, sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta.

– Häirintä on viime aikoina saanut myös uusia muotoja. Asiakaspalvelijoita kuvataan ja videoita levitetään sosiaalisessa mediassa ikävien tekstien kera, Anniina Ulvila kuvailee.

Tilanne huolestuttaa, sillä se heikentää kaupan ja palvelualan imagoa ja saattaa ruveta heijastumaan nuorten innokkuuteen hakeutua alalle töihin.

– Vaikka alan varjopuolta nostetaan oikeutetusti esiin, pitää muistaa, että valtaosa asiakkaista käyttäytyy aina hyvin ja työntekijöitä arvostavasti. Työhön liittyy paljon positiivista sosiaalista kanssakäymistä ja onnistumisen tunteita, jotka syntyvät mukavista, kannustavista ja innostavista asiakaskohtaamisista.

 

”Minua on puristeltu, hivelty, pussattu suulle ja ehdoteltu ties mitä. Vuoroni jälkeen minua on vaanittu takaovella.”

 

Työantaja- ja työntekijäliittojen asiantuntijat korostavat, ettei kenenkään tarvitse sietää häirintää asiakaspalvelun nimissä. Häirinnän kokeminen on merkittävä terveysriski, joka lisää työstressiä, heikentää työn iloa ja voi johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin.

Työntekijöiden parissa on tehtävä kaikille selväksi, mikä on häirintää ja mikä ei. Asiakkaan painava äänenkäyttö tai tuikea katse voi tuntua herkästä ja kokemattomasta myyjästä ikävältä, mutta sitä ei voi luokitella häirinnäksi, kunhan kielenkäyttö on asiallista, ei mennä henkilökohtaisuuksiin, eikä fyysinen koskemattomuus ole uhattuna.

– Toivoisin, että Keskimaan Kohtaa meidät kivasti -kampanjaa nostettaisiin vielä näkyvämmin esiin toimipaikkatasolla. Tarvitaan avointa keskustelua, samoin yhteisiä pelisääntöjä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Häirinnän määritelmät ja sen kitkemisen pelisäännöt on tehtävä myös kaikille selviksi Mika Neijonen painottaa.

– On tärkeää, että työryhmissä keskustellaan ja sovitaan yhdessä rajalinjat, joita asiakkaan ei sovi ylittää. Kun pelisäännöt ja toimintaperiaatteet ovat selvät ja ne ovat kaikkien tiedossa, on helpompi tunnistaa häirintätilanteet sekä tietää, mitä saa ja voi sanoa. Lisäksi pitää muistaa, että kaikesta häirinnästä on aina kerrottava eteenpäin esihenkilölle, jotta työnantaja on ajan tasalla tilanteesta, Anniina Ulvila painottaa.

 

”Vitsillä heitettyjä seksuaalisia puheita, esim. etkös säkin ole myynnissä tässä tiskissä, paljonko.” 

 

 

Erika Kähärä painottaa, että häiriköivistä asiakkaista on aina puhuttava uusia työntekijöitä perehdytettäessä.

– Asiakkaiden huono käytös voi tulla nuorelle työntekijälle ihan puskista, aiheuttaen hyvinkin suuren järkytyksen. Vähemmän mukavan asiakkaan kohtaaminen ei tule niin yllätyksenä, jos asiaa on ennakoitu ja käyty läpi jo ennen kuin se vääjäämättä jossain vaiheessa oikeasti tapahtuu. Vaikeita asiakastilanteita kannattaa harjoitella etukäteen. Oppia sanomaan, että tilanne alkaa mennä siihen suuntaan, että en voi sinua kohta enää palvella, mikäli et muuta käytöstäsi.

Mikäli asiaa ei käydä jo perehdytyksessä läpi, voi uusi työntekijä olla täysin tietämätön, miten toimia esimerkiksi tilanteessa, jossa joutuu seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

– Asiasta ei välttämättä uskalla puhua kenellekään, jos ei ole saanut jo ennakkoon tietoa siitä, että meillä on Keskimaalla nollatoleranssi häirinnän suhteen, täsmentää Mika Neijonen.

 

”Ei pysty keskittymään työntekoon. Tekee virheitä. Nukkuu useamman yön huonosti. Olet säikympi ja herkempi, kun näet samalta näyttävän asiakkaan.”

 

Toisin kuin ravintolat, kaupat eivät voi antaa asiakkailleen porttikieltoja. Tilanne saattaa lähivuosina muuttua, sillä kaupan ja palvelualan toimijat ajavat yhteisellä rintamalla lainsäädäntöön yrityslähestymiskieltoa. Sen avulla yksittäinen yritys voisi hakea toistuvasti häiritsevästi käyttäytyvälle asiakkaalle, esimerkiksi sarjanäpistelijälle tai päivittäin henkilökuntaa uhkailevalle sekakäyttäjälle, määräaikaista lähestymiskieltoa.

Laki ei estäisi satunnaista huonoa käytöstä asiakaspalvelijoita kohtaan, mutta antaisi kaupan henkilökunnalle ainakin jokin verran lisää työrauhaa ja kertoisi vahvan signaalin siitä, että kaikenlainen häirintä on tuomittavaa.

– Asia on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sen esivalmistelu on käynnissä. Ruotsissa yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä kokemuksia, sillä sen rikkomisesta tulee aina konkreettisia seuraamuksia, Anniina Ulvila selvittää.

 

Kursivoidut tekstit ovat viime keväänä tehdystä kyselystä poimittuja lainauksia keskimaalaisten kokemuksista ja ajatuksista häirinnästä. Lue lisää Keskimaan Kohtaa meidät kivasti kampanjasta ja työntekijöidemme kokemuksista täältä. 

 

 

 

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Kauneudenhoito ja hiustenlaitto ovat olleet Nellan kiinnostuksen kohteita jo pienestä pitäen. Kiinnostus syveni entisestään, kun hänen isosiskonsa lähti opiskelemaan parturi-kampaajaksi.

– Pääsin itsekin opiskelemaan alaa ja tykästyin siihen heti. Kesällä 2023 valmistuin Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta ja tällä hetkellä työskentelen Parturi-kampaamo Seppälässä, Nella Ruuskanen kertoo.

Jaana puolestaan oli jo lapsena innostunut ruoanlaitosta. Koulun kotitalous- ja leivontatunnit olivat mieleisiä ja innostavia. Keskimaan ravintoloissa hän on työskennellyt jo lähes 17 vuotta.

– Olen työskennellyt Memphisissä, Rossossa, Jalossa ja nyt viimeisimpänä Sataman Viilussa. Tykkään siitä, että työpäivissä on aina jotain uutta – vaihtelua ja uusia haasteita, Jaana Uusitalo toteaa.

Parturi-kampaajan ja kokin työssä yhdistyvät ihmiset ja luovuus. Molemmissa ammateissa asiakaskohtaamiset ovat päivittäisiä. Nella nauttii siitä, että jokainen asiakas tuo mukanaan erilaisen haasteen ja mahdollisuuden luoda heille juuri heidän persoonallisuuttaan heijastava hiustyyli.

– Parasta tässä työssä on asiakaskohtaamiset. On ihana nähdä, kun asiakas lähtee tyytyväisenä ja tuntee olonsa upeaksi, Nella kertoo.

– Tykkään siitä, että työpäivissäni on vaihtelevuutta, niin työn sisällön kantilta kuin työvuorollisesti. Viilussa voi työskennellä esimerkiksi a la carten, lounaan, kokoustarjoilujen ja erilaisten juhlatarjoilujen parissa. Myös minulle visuaalisuus on tärkeää. Pidän siitä, että voin koristella annoksia ja tarjoilla kaunista ruokaa, avaa Jaana.

Jokaisessa työssä on omat haasteensa

Vaikka molemmat alat tarjoavat paljon vapautta ja tilaa luovuudelle, liittyy niihin myös omat haasteensa.
Nella kertoo, että isoja muutostöitä, kuten tummien hiusten vaalentamista, pitää tehdä huolellisesti, sillä jokainen hius on erilainen ja vaatii tarkkaa suunnittelua. Toisaalta juuri tämä tekee työstä mielenkiintoista – jokainen päivä on uusi haaste, eikä koskaan tule kahta samanlaista asiakasta.

- Jokaisella asiakkaalla on erilaiset hiukset, joten työssäni pitää jatkuvasti arvioida mikä on minkäkin asiakkaan kohdalla paras tapa työskennellä ja edetä.

Jaana puolestaan mainitsee kiireisimmät sesongit, kuten pikkujoulukauden, jolloin keittiössä työskennellään kiireen ja paineen keskellä.

– Vaikka työ voi ajoittain olla kuormittavaa, on työssäni myös paljon joustavuutta ja kiireisten sesonkien jälkeen tulee aina rauhallisempia aikoja.

Rajattomat mahdollisuudet kehittää itseään

Niin hiusalalla kuin ravintola-alallakin jatkuva kehittyminen ja uusien trendien seuraaminen ovat osa työtä. Nella pitää itsensä ajan tasalla seuraamalla sosiaalisen median kanavia, kuten TikTokia, sekä osallistumalla alan koulutuksiin.

– Hiustenhoitoalalla trendit muuttuvat nopeasti, ja asiakkaat osaavat usein jo itse pyytää uutuuksia, joita he ovat nähneet somessa.

Jaana taas on huomannut suuria muutoksia ruokatrendeissä, kuten vegaanisten ja gluteenittomien vaihtoehtojen kasvaneen suosion.

– On hienoa, että tällä alalla voi jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja vastata sitäkin kautta asiakkaiden muuttuviin toiveisiin. Nykyaikana raaka-aineita on todella hyvin tarjolla eri ruokavaliota noudattaville.

Nella ja Jaana kannustavat omaa alaa pohtivia rohkeasti kokeilemaan parturi-kampaajan sekä kokin työtä. Nella muistuttaa, että hänen alalleen kannattaa suunnata, jos rakastaa työskennellä ihmisten parissa ja haluaa auttaa heitä tuntemaan olonsa hyväksi.

– Tässä työssä vaaditaan mielikuvitusta ja kykyä kuunnella asiakasta sekä rohkeutta kertoa omia näkemyksiään, hän lisää.

Jaana puolestaan rohkaisee olemaan kärsivällinen.

- Alalla kuin alalla alku voi tuntua rankalta, mutta ajan myötä oppii ja kasvaa ammattilaiseksi. Anna itsellesi aikaa ja mahdollisuus kehittyä.

 

Millaista on työskennellä Keskimaalla, lue lisää tästä

 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva S-market Tourula

 

Keskimaalla on tehty pitkään yhteistyötä Ammattiopisto Spesian kanssa, joka tarjoaa ammatillista ja valmentavaa koulutusta nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea opintoihinsa. Keskimaan eri kaupan yksiköissä on käynyt vuosia jo useita Spesian opiskelijoita esimerkiksi työharjoittelussa tai tutustumassa työntekoon yhdessä oppilaitoksen kanssa.

- Nämä kokemukset ovat olleet molemmin puolin hyviä, joten halusimme tänä vuonna lähteä tarjoamaan Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoittelupaikkoja myös heille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tämä on ollut niin Keskimaalle kuin toimipaikoillekin hyvä ja opettava kokemus, kertoo Keskimaan HR-asiantuntija Anna Taivalmäki.

Kahden viikon Tutustu ja tienaa -paikkoja oli avoinna Prisma Keljossa sekä kolmessa S-marketissa: Savelassa, Tourulassa ja Kolmikulmassa. Nuorten työtehtävät pitivät sisällään pääosin hyllytystä ja kuorman purkua.

S-market Tourulassa on vuosien saatossa ollut paljon erilaisia harjoittelijoita, eri oppilaitoksista – myös Spesialta.

- Työryhmämme on tottunut harjoittelijoihin ja meillä oli selkeät toimintatavat esimerkiksi perehdytyksen suhteen. Myös Spesian nuoret ovat meille tuttuja erityistarpeineen, edellisten lyhyempien työharjoittelujen kautta. Tiimimme otti harjoitteluun tulleet nuoret avoimesti vastaan. Pääsin myös itse työskentelemään toisen harjoittelijan kanssa samaan aikaan. Hän sai toteuttaa meillä omaa järjestelmällisyyttään työtehtävissään ja loisti niissä. Hän noudatti ohjeita tarkasti, toimi itsenäisesti ja tarvittaessa kysyi rohkeasti apua työkavereilta, muistelee S-market Tourulan marketpäällikkö Johanna Lauttaanaho.

Uuden oppimista puolin ja toisin

13 Spesian opiskelijaa haki Tutustu ja tienaa -paikkaa Keskimaalta. Kaikki hakijat kutsuttiin haastatteluun ja heistä puolet sai paikan. Jokainen haastatteluun kutsuttu opiskelija saapui paikalle rohkeasti, ja he olivat valmistautuneet erittäin huolellisesti. Haastatteluun osallistuminen oli monelle merkittävä ja rohkea askel.

Keskimaan HR-asiantuntijan sekä S-market Tourulan marketpäällikön lisäksi haastatteluissa oli tarpeen mukaan mukana myös Spesian ammattilainen.

- Haastatteluhetkistä jäi tosi hyvä fiilis. Itse pystyin tuomaan hakuprosessiin mukaan muun muassa näkemystä siitä, millaisia taitoja kaupassa työskentely vaatii. Toivon, että onnistuimme tarjoamaan kaikille mukavan kokemuksen ensimmäisestä työhaastattelusta, Lauttaanaho tuumaa.

Myös Spesian ammattilaiset olivat erittäin tyytyväisiä menneeseen kesään.

- Tämä oli ensimmäinen kerta, kun teimme tämänkaltaista yhteistyötä Keskimaan kanssa ja tälle toivomme ehdottomasti jatkoa. Koko prosessi kesätyöjaksojen suunnittelusta työnhakemiseen, työhaastatteluihin ja työpaikkoihin ennalta tutustumiseen oli onnistunut ja antoi hyvän alun nuorten kesätyöjaksoille. Juurikin tällaisella hyvällä yhteistyöllä sekä yhteisellä päämäärällä annamme kaikenlaisille nuorille mahdollisuuden loistaa työelämässä. Monelle nuorelle tämä oli ensimmäinen kesätyökokemus, summaa Ammattiopisto Spesian työelämäpalveluiden yritysvalmentaja Miina Marttinen.

Mennyt kesä toi molemmille osapuolille uutta oppia ja hienoja kokemuksia. Henkilökunnalta ja harjoittelijoilta on tullut runsaasti positiivista palautetta. Toimipaikat ovat myös ilmaisseet kiinnostuksensa olla jatkossakin mukana työllistämässä Spesian opiskelijoita Tutustu ja tienaa -harjoittelun kautta.

TELMA- (työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus) opiskelija Paavo Launonen työskenteli kesällä S-market Savelassa.

- Hain ensimmäistä kertaa kesätöihin ja sain paikan. Kesätyöt menivät hyvin, tein monenlaisia töitä myymälässä ja varastossa. Parasta oli hyllyttäminen. Ehkä voisin josku tulevaisuudessakin tehdä kaupassa töitä, pohtii Launonen.

- Ehdottomasti haluamme olla jatkossakin mukana, meille jäi kesästä tosi hyvä fiilis. Itseasiassa syksyllä meille on tulossa Spesialta kaksi nuorta kerran tai kaksi viikossa, tutustumaan muutamaksi tunniksi työelämään ja kaupan arkeen. On hienoa, että voimme tarjota aitoja työelämänkokemuksia ja onnistumisia työn parissa, iloitsee Lauttaanaho.

 

 

 

 

Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

Työssäjaksamisen haasteet näkyvät yleensä ensimmäisenä työkavereille. Työn focus saattaa harhautua vääriin asioihin ja keskittymiskyky on muualla, vahingot, virheet ja unohtelu kasvavat. Joustavuus vähenee tai häviää kokonaan. Jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät työyhteisössä edellä mainittujen lisäksi siten, että kuin huomaamatta henkilö ei puhallakaan enää yhteen hiileen muun työyhteisön kanssa.

- Haasteet saattavat nostaa toisten työtaakkaa ja aiheuttaa närää, kun muut eivät tiedä mistä on kyse ja luulevat, että työkaveria ei vaan kiinnosta. Tilanne on johtamisenkin kannalta haastava, koska esihenkilönä olen vaitiolovelvollinen työntekijöideni kanssa kahden kesken käymistäni keskusteluista, avaa Revolutionin ravintolapäällikkö Jukka Puhalainen.

Työkyvyn alentuessa ja sairauslomien pidentyessä Keskimaan työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Katja Kemppainen on esihenkilöiden tukena ja apuna, kun tilannetta lähdetään ratkomaan.

- Mielen sairauspoissaoloista tulee yleensä pitkiä poissaoloja. Tästäkin syystä olisi hyvä, jos haasteisiin pystyttäisiin tarttumaan ennen kuin tilanne on päässyt kovin pitkälle. Meillä on työterveyden kautta tarjolla muun muassa Mielen chat ja Mielen sparri -palvelut, joissa ammattilaiset ovat auttamassa mieltä askarruttavissa asioissa, oli aihe sitten työhön tai henkilökohtaiseen elämään liittyvä.

Chat-palveluiden lisäksi tarjolla on työterveyspsykologin vastaanottoa ja lyhytpsykoterapiaa, joihin pääsee työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä. Työterveysneuvottelut, osasairauspäiväraha ja muokattu työnkuva löytyvät myös ”työkalupakista”, näitä hyödynnetään oli sairauden syy sitten henkisellä tai fyysisellä puolella.
Työntekijän työkyvyn alentuessa on työterveysneuvottelussa mahdollista lähteä etsimään keinoja, joilla työssä jaksaminen olisi mahdollista. Neuvotteluissa on mukana HR:n edustaja, työntekijä, esihenkilö sekä työterveyden edustaja, kuten työterveyslääkäri.

- Neuvottelujen tarkoitus on nimenomaan löytää ratkaisuja ja tukea työssäjaksamista. Mitään diagnoosia ei avata, mutta lääkäri on paikalla, koska hänellä on kokonaiskuva työntekijän terveydestä ja hän osaa ohjata meitä löytämään hyvän ratkaisun työntekijälle, kertoo Jukka.

Kela turvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä maksamalla erilaisia päivärahoja työstä poissaolon ajalta. Yksi näistä on osasairauspäiväraha.

- Osasairauspäiväraha tukee henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön, esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palatessa. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on, että henkilöllä on vähintään 30 viikkotyötunnin sopimus, Kemppainen taustoittaa.

Puhuminen auttaa

Jos esihenkilö ei tiedä työntekijän haasteista, on apua vaikea tarjota. Katja ja Jukka toivovat, että työntekijät ottaisivat rohkeasti jaksamisen haasteet esiin ja hyvin matalalla kynnyksellä, jotta niihin voidaan puuttua, ennen kuin ongelma kasvaa suuremmaksi.

- Haetaan yhdessä ratkaisuja! Ja kannustan kyllä käyttämään mielen chat-palveluita, jos vähänkään joku painaa. Olen kuullut niistä pelkästään hyvää. Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhu. Ei ole häpeä, että ei meinaa jaksaa, Jukka painottaa.

- Muistuttaisin, että esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut työkyvystä ovat luottamuksellisia. On tärkeää, että saa kerrottua jollekin mikä haastaa ja miten se vaikuttaa työhön. Jaksamisen avuksi etsitään sitten keinoja.

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

– Tosi hyvä, kuunteleva ja empaattinen valmentaja, joka osaa opastaa ihmiset parhaimpiin suorituksiin.
– Vaativa ja kannustava yhtä aikaa. Osaa sanoa kehitettävätkin asiat nätisti niin, että tulee itselle halu tehdä paremmin.
– Ottaa henkilön huomioon kokonaisvaltaisesti. Tulee toimeen kaikkien kanssa ja antaa aina selkeät ohjeet.
– Rento, mutta jämäkkä. Tuntee tosi hyvin keittiöprosessit ja panostaa jatkuvaan kehittämiseen.
– Johtaa ja asettaa riman korkealle omalla esimerkillään. Tietää kaikesta kaiken.

Näin ABC Hirvaskankaan keittiöväki kuvailee omaa esihenkilöään, keittiömestari Veikko Paanasta. Hän itse vaikuttaa hieman hämmentyvän näistä kommenteista.

– Kyllähän tuo mukavalta kuulostaa. Haluan tehdä oman työni mahdollisimman hyvin ja luoda myös tiimiläisilleni tilaisuuden toimia samoin. Eniten nautin hetkistä, jolloin talo on täynnä asiakkaita. Mitä enemmän kiirettä, sen parempi, enkä menetä hermojani missään tilanteessa. Olen rauhallinen luonne, jolla hektinen työ tuo mielihyvää, niin kuin työ parhaimmillaan voi tehdä, Veikko hymyilee.

Hän on noussut kolmentoista ABC-vuotensa aikana kesäkokista keittiömestariksi.

– Tulin alun perin kesätöihin, syksyn tullen minulle tarjottiin vakituista paikkaa ja parin vuoden päästä etenin palveluvastaavaksi eli nykytermillä vuoropäälliköksi. Nyt olen kolmatta vuotta keittiömestari. Tämä kasvutarina ei olisi toteutunut ilman mentoriani ja esikuvaani, nykyisin Palokan ABC:n päällikkönä toimivaa Laurenin Liinaa, Veikko lähettää terveiset entiselle esihenkilölleen.

Valmentaminen palkitsee

Pari vuotta sitten startannut Keskimaan oma ABC Akatemia on nostanut Veikosta esiin uuden piirteen. Hänestä on kuoriutunut valmentaja, joka huolehtii ansiokkaasti keittiötiiminsä Akatemia-opintojen etenemisestä.

– Akatemia on tuonut työhöni entistä vahvemmin valmentavan otteen. Se on kehittänyt sekä valmentamis- että johtamistaitojani, samoin organisointi- ja palautteenantamiskykyjäni. Tiimiläisen kanssa käydyn osaamiskeskustelun ja kehittymistavoitteiden sopimisen jälkeen on hyvin palkitsevaa nähdä, miten moduulien läpi suorittaminen kasvattaa hänen osaamistaan ja parantaa itsetuntoa.

Työryhmässä ammattiosaamisen taso on selkeästi kasvanut Akatemian ansiosta, mikä on koko homman tarkoituskin.

– On hienoa, että osaamiskeskusteluille ja työssä oppimiselle annetaan aikaa työvuorosuunnittelussa. Ei voi parantaa à la carte -osaamistaan, jos tekee vain vitriiniä ja noutopöytää, Veikko kiittää.

Sama sapluuna ei toimi kaikille

Hirvaskankaan ABC:n keittiöväestä suurin osa on saanut intensiivisimmän osion Akatemiasta jo suoritettua.

– Akatemiasta ei kuitenkaan valmistuta koskaan, vaan osaaminen päivittämiseen ja ylläpitämiseen pitää panostaa jatkuvasti. Uusin työntekijöiden kanssa Akatemia-polulle lähdetään kolmen kuukauden sisäänajon jälkeen.
Työntekijän yksilöllisen opintopolun viitoittamiseen Veikolla on pari hyvää vinkkiä.

– Ensimmäiseksi pitää panostaa osaamiskeskusteluun ja sen pohjalta tehtävään opintosuunnitelmaan. Toiseksi pitää huomioida kukin työntekijä yksilönä. Jokaisen kanssa ei voi edetä samalla sapluunalla, koska yksi omaksuu asiat heti ja toinen vaatii useita toistoja. Ja kolmanneksi, pitää muistaa kannustaa ja antaa positiivista palautetta, mutta kertoa myös rakentavan rehellisesti, mitkä asiat vaativat kehitystä.

Odotettu uudistus toteutumassa

Veikolla olisi varmasti kysyntää sekä Keskimaan muissa yksiköissä että työmarkkinoilla laajemminkin, mutta ABC Hirvaskankaalta, saati Keskimaalta, hän ei aio lähteä minnekään.

– Nyt on vihdoin toteutumassa meidän ABC:n monta vuotta odotettu kattava uudistus, joka tuo paljon kaikkea uutta sekä asiakkaille että itsellemme. Odotan todella paljon sitä, että pääsen johtamaan muutosta keittiössä ja oppimaan siinä samalla jälleen paljon uusia asioita itsekin.
Viimeiset pari vuotta ovat olleet työn- ja opiskeluntäyteisiä, eikä näillä näkymin kuluvan vuoden loppupuolella alkava iso remontti tule vähentämään työmäärää.

– En koe, että minulla olisi jaksamisen kanssa ongelmia. Työ motivoi minua hyvin paljon.

Yksi jaksamisen takaaja on työmatkapyöräily.

– Olen kulkenut työmatkat Äänekosken ja Hirvaskankaan välillä lähes poikkeuksetta pyörällä vuodenajasta ja kelistä riippumatta, myös viime talven 35 asteen pakkasessa. Työmatkoista on kilometrejä kertynyt maapallon ympäriajon verran, Veikko kertoo.

Jatkuvan oppimisen kehityspolkuja

Keskimaan ABC-työntekijöille on rakennettu esihenkilöiden osaamista hyödyntäen Keskimaan oma ABC Akatemia -valmennusohjelma. Tarkoituksena on jatkuvan oppimisen ajatuksella vahvistaa liikennekaupan henkilöstön ammatillista osaamista kehityspoluilla, jotka mahdollistavat omien taitojen kartuttamisen sekä monipuolisemmat työnkuvat.
Veikko Paananen ja muut ABC-liikennemyymälöiden keittiömestarit toimivat Akatemiassa keittiöväen valmentajina, osaamiskeskustelujen vetäjinä ja näyttöjen arvioitsijoina. Valmentajien hyvän otteen ja oppijoiden innokkuuden ansiosta jo useille kymmenille apsilaisille on kirjattu Akatemian papereihin osaamisen kehittyminen uudelle tasolle.

Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

 

Keskimaan toimipaikoissa on jälleen satoja kesätyökavereita apunamme. Osa tulee useaksi kuukaudeksi ja osa piipahtaa tutustumaan työelämään kahdeksi viikoksi. Riippumatta kesätyön kestosta, ovat he meille arvokkaita työkavereita, jotka auttavat pitämään liiketoimintojemme pyörät pyörimässä ja palvelun sujuvana.

Monipuolisia tehtäviä ja uusia taitoja

Emmi Hyytiälä (18) hyppäsi alkukesästä mukaan liikennemyymälän vilkkaaseen maailmaan, kun kesätyöpaikka irtosi Palokan ABC Liikennemyymälästä.

- Törmäsin somessa Keskimaan Etsimme kesätyöntekijöitä emme robotteja -julkaisuihin ja ne herättivät kiinnostukseni, olen myös kuullut Keskimaasta paljon hyvää.

Ensimmäisien kuukausien aikana Emmi on päässyt tekemään monipuolisia liikennemyymälän työtehtäviä: ottamaan muun muassa tilauksia vastaan, olemaan kassalla, tekemään täyttöjä ja pitämään huolta yleistilojen siisteydestä.

- Joka päivälle riittää kivaa tehtävää ja uutta opittavaa. Työ on tuntunut tosi mukavalle, olen päässyt käyttämään omia vahvuuksiani asiakaspalvelussa ja oppinut paljon uutta. Uudessa ympäristössä sitä tutustuu itseensäkin ihan eri tavalla ja huomaa itsestään uusia puolia ja paljon kehitystä, se motivoi.

Kokeneet työkaverit auttavat kesätyöntekijät alkuun ja kulkevat rinnalla arjessa. Emmi kokee, että hänet otettiin hyvin vastaan ja perehdytys oli kattava.

- Oli kiva päästä ensin kuulemaan Keskimaasta kokonaisuudessaan, sitten kuulla teoriaa ja päästä testaamaan käytännössä. Tuntuu, että voin olla täällä täysin oma itseni, eikä tarvitse jännittää. Täällä työskentelee monen ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, ja kaikki ovat sujut itsensä ja muiden kanssa.

Tulevaisuudessa Emmi haluaisi suuntautua lukemaan psykologiaa, mutta kesätöiden lomassa on herännyt myös kiinnostus kauppakorkeakoulua kohtaan.

Työelämään tutustumassa

15–17-vuotiaille tarkoitetun Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun kautta Prismaan päässyt Nea Ristikivi (16) on tekemässä kahden viikon harjoittelun viimeisiä päiviä.

- Olen hakenut Keskimaalle aikaisemminkin ja tänä vuonna pääsin Prisma Seppälään, olin siitä tosi iloinen. Olen ollut koulun kautta TET-jaksolla Seppälän Prismassa, joten työpaikka sekä ihmiset olivat jo ennestään hieman tuttuja.

Harjoittelun aikana Nea on muun muassa hyllyttänyt, purkanut kuormaa, kerännyt tuotteita hyväntekeväisyyteen, vaihtanut hedelmäpuntareihin tarranauhoja sekä siivoillut.

- Kaikista kivointa on ollut se, kun pääsi keräämään hyväntekeväisyyteen meneviä tuotteita. Siinä pääsi tekemään niin montaa juttua, käyttämään Kamu-käsipäätettä, keräämään päiväystuotteita ja lopputuloksena tuotteet menivät vielä hyvään tarkoitukseen.

Nea kokee, että työpäivät vierähtivät nopeasti ja yhden päivän aikana ehti tekemään paljon erilaisia ja mielenkiintoisia juttuja. Työkavereilta on myös ollut helppo pyytää apua matalalla kynnyksellä.

- Harrastan joukkuevoimistelua ja sitä kautta olen oppinut, että rohkeasti kysymällä asiat selviävät. Kuten joukkuevoimistelussa, myös työelämässä asioita tehdään tiiminä. Välillä työ ei ole tuntunut edes työltä, niin mukavaa on ollut!
Loput kesästään Nea aikoo viettää kavereiden ja perheen kanssa. Tulossa on myös Espanjan matka ja isoseksi riparille lähteminen.

Uusia kokemuksia alaa opiskelevalle

Saana Keränen (18), työskentelee kesän Sataman Viilussa tarjoilijana, ravintola-ala on hänelle jo tuttua muiden töiden sekä opintojen kautta. Saana opiskelee ravintola-alaa Gradian Priimuksella.

- Kun hain kesätöihin Keskimaalle, en toivonut mitään yhtä erityistä paikkaa. Olikin iloinen yllätys, että sain kutsun tulla haastatteluun juuri Sataman Viiluun. Tämä on poikkeava muista ravintoloista ja täältä saan aivan uudenlaisia kokemuksia ja oppeja.

Viilu on tarjonnut Saanalle monenlaisia uusia kokemuksia.

- Ennen tätä työtä en ollut käynyt Viilussa aikaisemmin, myös ulkona olevat terassibaari Topboxit olivat ihan uusi juttu. Olen tykännyt olla niissä töissä, siinä saa itselleen oman pienen vastuualueen ja hyvällä kelillä myös asiakkaita on riittänyt terassilla.

Työ ravintolamaailmassa on osoittautunut Saanan mieleiseksi, ja sen ovat huomanneet myös työkaverit.

- Mun vahvuus on asiakaspalvelu ja sosiaalisuus, tykkään kun saan jututtaa asiakkaita ja on paljon tekemistä ja meininkiä. Monet ovat sanoneetkin, että: ”ihan oikealla alalla olet, tämä on niin sun tyylinen ala”. Tämä työ tuntuu tällä hetkellä itsellekin mieleiseltä, mutta ehkä jossain vaiheessa haluaisin vielä hakea poliisikouluun.

Lue lisää millaista on työskentely Keskimaalla, tästä >