Kun toimipaikan työyhteisötutkimuksen (TYT) kokonaistulos pomppaa parissa vuodessa miltei 17 pinnaa lukemiin 92, tekee mieli kysyä: ”Mitä ihmettä täällä tapahtuu ABC Joutsan Team Oravakivi?

Teksti ja kuvat: Kirsi Särkkä

 

Talvisena perjantaiaamuna viitostiellä on rauhallista Oravakiven kylän tienoolla. Lumisen maiseman keskellä ABC Joutsa näyttää kutsuvalta. Sisällä tunnelma on lämmin kuin suuressa alppimajassa, jossa huoahdetaan hetki jyhkeiden pirttipöytien ääressä.

Kassan takaa pulppuaa puhetta: vuoropäällikkö Elina Virtaniemi on mielipuuhassaan asiakkaita palvelemassa. Noutopöydän äärellä liikennemyymälätyöntekijä Taina Hämäläinen viimeistelee rivakasti esille päivän ruokia. Hymyssä suin hän auttaa asiakasta. Keittiön puolella häärii työhönsä keskittyneenä keittiömestari Jenna Kolehmainen, on häärinyt jo aamukuudesta asti. – Täällä olisi uunilohta pöytään, hän huikkaa iloisesti työkaverilleen.
Heti ensisilmäyksellä huomaa, että nämä apsilaiset viihtyvät askareissaan. Töitä tehdään tosissaan, muttei vakavissaan. Pitääkö paikkansa?

– Tismalleen. Jotain poikkeuksellisen hyvästä työfiiliksestä kertonee sekin, että moni haluaa töihin juuri tänne, vaikka työmatkaa Jyväskylästä kertyy tunti suuntaansa. Niin halusin minäkin, kertoo juuri Jyväskylästä Joutsaan muuttanut Taina.

Motivoituneita moniosaajia

ABC Joutsan työyhteisötutkimuksen (TYT) kokonaistulosindeksi on kirinyt vauhdilla Osuuskauppa Keskimaan top 10 -listalle.

– Itselleni tämä on kaikkein tärkein onnistumisen mittari. Hyvän TYT-kehityksen myötä myös asiakastyytyväisyytemme ja tuloksemme ovat parantuneet, iloitsee liikennemyymäläpäällikkö Liina Lauren.

Liina aloitti ABC Joutsassa ensimmäisessä päällikköpestissään pari vuotta sitten ja tuona aikana on tapahtunut paljon.

– Huomasin heti, että tässä porukassa on potentiaalia vaikka mihin. Kaikilla on kehittymisen kiilu silmissä, joten siltä pohjalta on ollut hyvä vahvistaa moniosaamistamme. Se, että kaikki osaavat tehdä kaikkea, sujuvoittaa pienen ABC:n arkea huimasti. Ja kun tunnemme eri työtehtävät ja tilanteet, ymmärrämme myös toinen toistamme paremmin, Liina kehuu tiimiään.

Talvikauden hiljaisimpina aamu- ja iltahetkinä ABC Joutsan palvelu pyörii hyvin vain kahden henkilön voimin. Kesäisin on ihan eri vuorovahvuudet ja vipinät, kun myynti jopa triplaantuu.

Yhteispeli toimii

ABC:n rauhaisa aamutunnelma vaihtuu hetkessä lounasajan säpinäksi. Asiakkaita tulee ja menee – ja jokainen kohtaaminen on tärkeä. Kiirehetkissä punnitaan, kuinka hyvin apsilaisten yhteispeli toimii.

– Työ sujuu ja työkuorma pysyy kohtuullisena, kun perusasiat ovat kunnossa: kaikki tietävät ja osaavat tehtävänsä, on selkeät vastuut, yhteiset tavoitteet sekä koko porukan tuki, Elina ja Taina summaavat sujuvan työarjen aineksia.

Aivan itsestään yhteinen, saumaton sävel ei ole löytynyt, vaan sen eteen on tehty ABC Joutsassa, kuten muissakin Keskimaan toimipaikoissa systemaattisesti töitä.

– Keskimaalla valmennetaan tosi paljon: on esimerkiksi ABC Akatemia ja Syty ja sytytä -valmennus. Tavoitteena on entistä parempi ihmisten johtaminen ja kunkin yksilön kykyjen ja vahvuuksien tunnistaminen. Oppeja jaetaan ja ne näkyvät jokaisen tiimiläisen tekemisissä, Elina kuvailee.

Palaute on välittämistä

Keskimaan kaikissa yksiköissä päälliköt ovat saaneet työkuormaansa jakamaan apulaispäällikön. ABC Joutsassa apulaisliikennemyymäläpäällikkönä aloitti viime vuonna Jenni Maunula. Hän kehuu kollega-Liinan valmentavaa johtamistyyliä, jossa jujuna on oman tietotaidon ja vastuun jakaminen.

– Liinalla on taito löytää ihmisistä vahvuuksia, joita he eivät ole itse oivaltaneetkaan. Hän osaa sysätä eteenpäin sekä tulokkaita että meitä konkareita, Jenni sanoo 10 vuoden ABC-kokemuksella.

– Haluan olla korvattavissa ja teen kaikkeni muiden osaamisen vahvistamiseksi. Hyvä lähijohtaminen heijastuu koko henkilöstöömme, Liina vastaa.
Molemmat päälliköt tietävät, että joskus eteenpäin meneminen vaatii kipeidenkin asioiden käsittelyä. Palautteen antaminen on aina välittämistä – sitä, että haluaa toisen kehittyvän.

– Tiimissämme käytiin vaikeitakin keskusteluja varsinkin silloin, kun tarkensimme pelisääntöjämme ja sitä, kuinka vuorovaikutamme ja kohtelemme toisiamme. Tarvittaessa haastaviin tilanteisiin puututaan aina heti, he muistuttavat.

Työfiilistä vaalitaan yhdessä

Iltapäivällä aamuvuorolaiset huikkaavat heipat ja remmiin astuu uusia hymykasvoja. Kaikki on valmista vilkasta perjantai-iltaa varten.

– Meillä iso arjen helpotus on ollut se, että nyt iltavuorolaisetkin saavat pidettyä aina taukonsa, kun päällikkö tekee välivuoroa, Jenni kertoo.

Työvuorosuunnittelua apsilaiset kehuvat hyvin työntekijälähtöiseksi. Joustoa on tarvittaessa niin vuorojen kuin tehtävienkin suhteen. Työvuoron hyvät ja huonot fiilikset kukin pääsee purkamaan Mojovan (Mobiilijohtamisen väline) Fiilismittarilla. Tai ihan kasvokkain.

– Keskustelemme ja jaamme tietoa entistä avoimemmin kaikenlaisista asioista. Itselle vuoden kohokohtia on alkuvuoden kehityskeskustelukierros, jolloin voin auttaa jokaista kehittymään entisestään, Liina innostuu.

Vuoteen 2024 Team Oravakivi lähtee luottavaisesti. Hyväksi havaitusta ABC-arjen reseptistä pidetään kiinni yhdessä.

– Maine kiirii, että meillä on hyvä työskennellä. Aiemmin tänne pikkupaikkakunnalle oli hankala saada tekijöitä, mutta nyt halukkaita tulijoita on kesätöihin ja pitemmäksikin aikaa. Henkilöstön vaihtuvuus on kääntynyt sitoutumiseksi. Se helpottaa toiminnan kehittämistä entisestään, Liina iloitsee.

 

Positiivinen kierre

Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg summaa: TYT-tulospäivä on hänen työvuotensa tärkein ja jännittävin hetki.

– TYT-palaute on meille äärimmäisen tärkeä. Siihen kiteytyy se, kuinka henkilöstömme voi ja olemmeko työnantajana henkilöstömme luottamuksen ja omistautuneisuuden arvoisia nyt ja jatkossakin, hän sanoo.

Kaisamaria iloitsee, että Keskimaalla jo vuosia tehty kehitystyö henkilöstön kanssa näkyy hyvässä TYT-tulosvireessä. Vuoden 2023 lukema 78,9 on osuuskaupan uusi TYT-tulosennätys.

– Kaiken taustalla on arvotyömme, koko kulttuurimme kehittäminen. Toimipaikoissamme se näkyy entistä sujuvampana arkena, jonka peruspilareita ovat toimiva lähijohtaminen ja avoin vuorovaikutus. Haluamme, että jokainen keskimaalainen tuntee, että hänestä välitetään ja hänen työllään on aidosti merkitystä. Tähän kaikkeen olemme panostaneet vahvasti esimerkiksi erilaisin valmennuksin.

– On hienoa huomata osuuskaupassamme pyörivä positiivinen kierre, jossa henkilöstömme hyvä fiilis heijastuu muihin mittareihimme, kuten asiakastyytyväisyyteen, maineeseen ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Meillä hyvä kiertää yli 2 000 keskimaalaisen voimin. Iso kiitos jokaiselle!

 

Keskimaalle palkataan joka kesä satoja kesätyöntekijöitä. Haku 2024 vuoden kesätöihin on käynnissä 4.2. saakka. Satoja kesätyöpaikkoja on jälleen auki ympäri Keski-Suomen.

- Etsimme työkavereita pääasiassa kauppoihin myyjiksi sekä ABC Liikennemyymälöihin asiakaspalveluun. Lisäksi meiltä löytyy joka kesä työllistymismahdollisuuksia kokeille, tarjoilijoille, pikaruokatyöntekijöille, vastaanottovirkailijoille ja kampaajille, kertoo Keskimaan HR-asiantuntija Helmi Tulokas.

Aikaisempi kokemus asiakaspalvelualalta tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta valtaosa kesätöistä on opittavissa hyvän perehdytyksen ja asenteen avulla. Kesätyömme sopivat monen ikäisille, kokeneille, vähemmän kokemusta omaaville sekä heille, jotka haluavat vaihtaa työpaikkaa tai alaa, yläikärajaa ei ole. 15–17-vuotiaille Keskimaalla on oma Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöohjelma, joka on auki 4.–24.3.

- Perehdytämme kaikki kesätyöntekijät, oli kokemusta sitten vähän tai paljon. Reippaalla ja positiivisella asenteella sekä kiinnostuksella asiakaspalvelua kohtaan pärjää varmasti. Toivomme, että kesätyöntekijät pystyvät sitoutumaan kesän ajaksi monipuolisiin työaikoihin, sillä suurin osa työtehtävistä on vuorotyötä. Meillä töitä tehdään arvojemme mukaan: Usein ilolla, välillä sisulla, aina sydämellä ja yhdessä.

Kuinka edetä kesätyöhakemuksen kanssa?

Kesätyön hakeminen on aina jännittävää ja varsinkin nuoren mieltä saattaa askarruttaa mitä hakemuksessa kannattaa kertoa.

Hakuprosessi kannattaa vaiheistaa, eikä hotkaista koko kakkua kerralla, näin saa omat ajatukset selkeytettyä ja itselleen varman olon mihin on hakemassa. Hyvin tehty pohjatyö näkyy myös hakemuksessa. Katso alta Helmin vinkit, kuinka edetä kesätöihin hakemisen kanssa.

 

1. Ole ajoissa liikkeellä

Käsittelemme hakemuksia heti haun alusta lähtien, joten kannattaa olla ripeästi liikkeellä. Täytämme paikkoja heti sopivien hakijoiden löydyttyä. Viime vuonna palkkasimme lähes puolet hakijoista jo haun aikana.

 

2. Pohdi työskentelyaluetta

Kilpailu kesätyöpaikoista on kovinta Jyväskylässä. Pohdi voisitko ottaa kesätyöpaikkaa vastaan maakunnan reuna-alueilta, löytyykö sieltä esimerkiksi mummolaa, perhettä tai kesämökkiä, jossa viettää kesää.

 

3. Työnantajaan tutustuminen

Tee taustatyö huolella. Katso mitä toimipisteitä Keskimaalla on ja mistä toimialoista ja paikoista olisit kiinnostunut. Selvitä kyseisen työpaikan aukioloajat ja sijainti, kurkkaa myös toimipaikan Facebook- tai Instagram-sivut. Pohdi voitko sitoutua työaikoihin ja pääsetkö kulkemaan toimipisteelle. Kauppaan esimerkiksi mennään usein jo aamulla 06 töihin ja työvuorot voivat kestää esimerkiksi 23 saakka. Ota tämä huomioon esimerkiksi silloin, kun pohdit julkista liikennettä ja sen aikatauluja. Toimipaikoille voi laittaa somessa kysymyksiä, jos jokin askarruttaa, etkä löydä vastausta nettisivuilta

 

4. Työtehtävään tutustuminen

Tutustu yleisimpiin kesätyöpaikkakuvauksiimme ja kesätyöntekijöidemme kokemuksiin verkkosivuillamme. Pohdi millaiset työtehtävät kiinnostavat ja motivoivat sinua. Mieti, milloin pystyisit aloittamaan kesätöissä.

Joissakin yksiköissä työvuoroja voi olla tarjolla jo ennen varsinaista kesätyökautta (kesä-elokuu). Pystytkö tekemään vuoroja jo ennen varsinaisten kesätöiden alkua tai jatkaa kesän jälkeen?

 

5. Pohdi millaista osaamista sinulta löytyy

Kokemusta työskentelystä ei aina ole, mutta erilaisia vahvuuksia, harrastuksia ja hyviä ominaispiirteitä löytyy jokaiselta. Kerro niistä rohkeasti hakemuksessasi. Jos sinun on vaikea hahmottaa omia vahvuuksiasi, pyydä ystävää tai perheenjäsentä avuksesi.

Mainitse myös missä olet ollut harjoittelussa esimerkiksi koulun kautta, mitä olet oppinut siellä tai mikä kyseisessä harjoittelussa on ollut erityisen kivaa. Se, että ei ole työkokemusta ei tarkoita sitä, että ei olisi osaamista.

 

6. Hakemuslomakkeen täyttäminen

Täytä kysytyt kohdat huolellisesti ja kiireettä. Kerro itsestäsi sekä mahdollisesta kokemuksestasi napakasti. Kesätyöhakemuksessa on tärkeintä täyttää huolellisesti tiedot kesätyöpaikkatoiveiden sekä kesätyön sisällön osalta. Valitse lomakkeelta ne toimipaikat, joissa haluaisit ja pystyisit työskentelemään – näin osaamme lähteä etsimään sinulle kaikista sopivinta kesätyöpaikkaa.

Osaan työtehtävistä vaaditaan alan koulutusta ja/tai kokemuksen kautta hankittua osaamista (vastaanottovirkailija, kokki ja parturi-kampaaja).

Liitä halutessasi mukaan ansioluettelosi (CV), tämä helpottaa rekrytoijia käsittelemään hakemuksia.

 

7. Tarkista ja lähetä

Olethan vastannut kaikkiin kohtiin ja yhteystietosi ovat oikein? Hyvä, nyt olet valmis lähettämään hakemuksesi. Onnea matkaan!

 

Saitko kutsun haastatteluun?

Hienoa, nyt meillä on mahdollisuus tutustua puolin ja toisin. Tärkeintä on, että tulet omana itsenäsi - haastattelijan tehtävä on saada sinut onnistumaan.

Ennen haastatteluun tuloa kannattaa treenata. Netistä löydät yleisimpiä haastattelukysymyksiä ja YouTubesta videoita. Niiden avulla haastattelua voi harjoitella esimerkiksi vanhempien tai kavereiden kanssa. Anna kaverille lista kysymyksistä ja aloittakaa työnhakijan ja haastattelijan rooleissa. Haastattelija kirjaa vastauksien pääkohdat ylös - jonka jälkeen voitte pohtia, että mikä meni hyvin, mitä olisi voinut kertoa tarkemmin (esimerkkejä, omia toiveita ja asennetta -> mihin se pohjautuu tai miksi ajattelet näin) ja mitä jättää kokonaan pois. Harjoitelkaa useamman kerran ja vaikka eri kaverin kanssa.

- Juuri ennen haastattelua voit vielä kerrata mitkä ovat ne asiat, jotka haluat ainakin tuoda itsestäsi esiin. Jännittävässä tilanteessa saattaa unohtaa mitä halusi sanoa, Helmi toteaa.

 

Lisätietoa kesätöistämme, henkilökuntaeduistamme, edellytyksistä vuoden 2024 kesätöihin ja työntekijöidemme tarinoita löydät verkkosivuiltamme. Etsimme kesätyökavereita, emme robotteja! Hae nyt: keskimaa.fi/kesatyo

Keski-Suomen peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat pääsivät päivittämään Kaupan opoTET-päivän merkeissä tietojaan kaupan alasta työllistäjänä sekä tutustumaan Keskimaan tarjoamiin monimuotoisiin urapolkuihin.

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

Miten pääsee Keskimaalle TET-harjoitteluun tai kesätöihin? Mitä kaupassa tapahtuu kulissien takana? Mitä kannattaa opiskella, jos ala kiinnostaa? Miltä näyttää kaupan alan tulevaisuus?
Muun muassa näihin kysymyksiin Keski-Suomen opinto-ohjaajat saivat vastauksia ja vinkkejä Kaupan liiton, Erikoiskaupan liito Etu ry:n ja Keskimaan yhdessä järjestämän opoTET-päivän aikana. Keskimaan konttorilla virisi hyvin vilkas keskustelu, kun opot saivat tentattavakseen kaupan osaajat ja asiantuntijat.

Kauppa tarvitsee yhä enemmän ammattiosaamista

Kaupan liiton koulutusasiantuntija Moona Naakka totesi, että kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Alalla työskentelee noin 291 000 ihmistä.

– Kauppa on myös suurin nuorten työllistäjä, sillä joka viides alle 25-vuotias työssäkäyvä nuori työskentelee kaupan alalla. Kauppa on alana monipuolinen ja laaja, ja se tarjoaa kirjon erilaisia töitä perusammateista asiantuntijoihin sekä päällikkö- ja johtotehtäviin.

Digitalisaatio on tuonut mukanaan suuren murroksen. Työt ja työnkuvat kaupassa ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan jatkossakin, jolloin myös uuden osaamisen tarve kasvaa. Alalla tarvitaan tulevaisuudessa niin ammattiosaajia kuin korkeakoulutettujakin.

– Alalla tarvitaan tällä hetkellä erityisesti asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistaitoja, kykyä ja halua kehittää omaa osaamista ja ammattitaitoa, sosiaalisia kykyjä, myynti- ja markkinointiosaamista, ongelmanratkaisujataitoja ja luovaa ajattelua sekä kykyä sopeutua muutokseen, Naakka selvitti.

Jokaisella on oma polkunsa

Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg kertoi, että Keskimaalla oli viime vuonna 244 avointa työpaikkaa, joihin hakijoita oli 5 175. Lisäksi työllistettiin 572 kesätyöntekijää ja 488 Tutustu ja tienaa -kesäharjoittelijaa.

– Vuoden 2024 kesärekry avautuu vuodenvaihteen jälkeen ja Tutustu ja tienaa -rekry hieman myöhemmin alkukeväällä. Meillä on vakituisessa työsuhteessa valtava määrä ihmisiä, jotka ovat aloittaneet työuransa työharjoittelusta ja kesätöistä.
Keskimaalaisten urapolut ovat erilaisia ja jokaiselle yksilöllisiä.

– Olemme laatineet tarjolla olevista urapoluista kartat, jotka auttavat hahmottamaan, mitä taitoja ja osaamista sekä koulutusta ja kokemusta pitää olla esimerkiksi myyjällä, saatavuus-/myyntialuevastaavalla ja apulaispäälliköllä, sekä minkälaisia osaamisen kehittämismahdollisuuksia meillä on eri työtehtävissä työskenteleville tarjolla. Pyrimme myös lukuisilla muilla tavoilla olemaan entistä parempi työpaikka keskimaalaisille. Panostamme henkilöstökokemukseen todella paljon, Thusberg kuvaili.

Uratarinat parasta antia

OpoTET-päivän selvästikin mielenkiintoisinta antia tarjoilivat Seppälän prismalaiset kertoessaan omista urapoluistaan. 270 ihmisen joukkoa luotsaava Prismajohtaja Joonas Heiskanen paljasti päätyneensä kauppatieteiden maisteriopintojen jälkeen S-ryhmän S-Trainee -valmennusohjelmaan. Suomen suurimpiin kuuluvan Prisman ohjaimiin hän tarttui nelisen vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen esihenkilönä Osuuskauppa PeeÄssän Saleissa ja S-marketeissa Pohjois-Savossa.

– On hyvin vaikea kuvailla tyypillistä työpäivää, koska sellaista ei ole. Työ on hyvin vaihtelevaa ja monipuolista. Yhdistävä tekijä on se, että koko ajan ollaan ihmisten kanssa, Joonas vastasi kysymykseen työpäivien sisällöstä.

Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Juuso Tyyskä aloitti Keskimaa-uransa Tikkakosken S-marketista kaupan alan opintoihin liittyvän työharjoittelun merkeissä 24 vuotta sitten. Polku on johtanut nykyiseen tehtävään kierrellen useissa toimipaikoissa, välillä myös ABC-toimialalle poiketen.

– Työn ohessa olen suorittanut muun muassa esihenkilön sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon.

Nuorempaa sukupolvea edustanut myyjä Kielo Aho kertoi tulleensa Prismaan töihin Gradian Keskimaa-polun työharjoittelun kautta neljä vuotta sitten. Häneltä haluttiin kuulla, mikä on työssä parasta.

– Tiimin yhteishenki, yhdessä tekeminen ja se, että töissä on oikeasti hauskaa, Kielo vastasi.

Prisman hedelmä- ja vihannes- sekä leipäosaston vastaavalla Anna-Maija Saurilla Keskimaa-vuosia on takana 22.

– Olin yläasteella pari kertaa TETissä, sitten Tutustu ja tienaa -harjoittelussa. Lukion jälkeen tulin välivuodeksi Prismaan töihin, ja sillä tiellä olen edelleen. Työn ohessa olen suorittanut oppisopimuksella myynnin ja johtamisen ammattitutkinnot sekä opiskellut merkonomiksi työantajan kustantamana.

Prisman Ruokatorilla asiakkaita palveleva Taavi Siitonen on kokki, joka siirtyi Keskimaahan koronapandemian aikana.

– Olen tykästynyt tähän työhön ihan hirmuisesti, ja ehtinyt jo suorittaa kalamestarin koulutuksen. Itsestäni olen löytänyt sosiaalisen puolen. Työkavereiden ohella asiakkaat ja heidän kanssaan jutustelu on ihan parasta, Taavi totesi.

– Äärimmäisen mielenkiintoinen vierailu Keskimaalla. Juuri tällaista käytännönläheistä tietoa tarvitsemme omassa työssämme, opinto-ohjaajat totesivat yksituumaisina Keskimaa-vierailun päätteeksi.

 

 

 

Keskimaalla halutaan edistää hyvinvointia tukevaa kulttuuria, jotta kukaan ei mene henkisesti tai fyysisesti rikki ja, että mahdollisiin haasteisiin tartutaan ennakoivasti. Mielen hyvinvoinnin tueksi on tarjolla matalan kynnyksen tukea eri palveluiden kautta.

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Keskimaan työterveytenä toimii Terveystalo, joka tarjoaa monipuolisia ja asiantuntevia palveluita mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi.

– Keskimaalaisille löytyy todella kattavat mielen hyvinvoinnin palvelut kauttamme. Mielen chat ja Mielen sparri ovat hyvin matalan kynnyksen palveluita, joista saa ammattilaisten apua mieltä askarruttaviin asioihin. Näiden lisäksi tarjolla on työterveyspsykologin vastaanotto ja lyhytpsykoterapia, joihin pääsee työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä, avaa Keskimaan työterveyspsykologi Marika Leino.

Työnantajan tarjoamaan Mielen chattiin tai sparriin voi ottaa yhteyttä missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa. Molemmissa palveluissa ovat vastassa koulutetut ammattilaiset ympäri vuorokauden ja viikon jokaisena päivänä.

– Pyrimme Keskimaalla luomaan mielenterveyttä edistävää ilmapiiriä ja puhumaan asioista avoimesti, jotta kynnys palveluiden käyttöön olisi mahdollisimman matala. Meillä on laajasti mielen tuen palveluita käytössä ja toivommekin, että niitä muistettaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon. Meillä jokaisella keskimaalaisella on vastuu huolehtia omasta hyvinvoinnista, niin henkisestä kuin fyysisestä. Mielen chat ja sparri ovat loistavia työkaluja ja toiveena olisikin, että näitä opittaisiin käyttämään entistä varhaisemmassa vaiheessa, painottaa Keskimaan työhyvinvointipäällikkö Katja Kemppainen.

– Ei tarvitse olla iso huoli ja paljon oireita, jotta voi kääntyä näiden palveluiden pariin. Huolen ei myöskään tarvitse liittyä työasioihin. Voi esimerkiksi ottaa yhteyttä, kun haluaa vahvistaa omia voimavarojaan ja työstää arkea kuormittavia asioita. Mielen chattiin ja sparriin pääsee helposti Terveystalo-sovelluksella tai kirjautumalla Terveystalon verkkosivuille, Leino kertoo.

Työterveyspsykologin vastaanotolla käsitellään pääasiassa työhön ja työkykyyn liittyviä asioita, esimerkiksi työstressiä, työstä palautumista sekä työpaikan sosiaalisia suhteita ja työmotivaatiota. Tapaamisessa voidaan käydä myös läpi elämäntilannetta kokonaisuudessaan.

– Ihminen on kokonaisuus ja työkykyyn vaikuttaa niin työ kuin vapaa-aika, terveys, omat arvot, asenteet sekä työyhteisö ja sen toimivuus, Leino taustoittaa.

– On hyvä oppia erottamaan, onko mielen haasteet itse työssä, työtehtävissä, työyhteisössä vai aiheuttaako haasteita elämään kenties henkilökohtaiset syyt. Varsinkin nuorempana mieli myllertää monin eri tavoin, on hyvä muistaa, että siitä ei onneksi tarvitse selviytyä yksin, vaan apu on lähellä. Mielen palveluiden olemassaolosta voit muistuttaa myös työkaveria, pidetään yhdessä huolta toisistamme, muistuttaa Kemppainen.

Mielen hyvinvoinnin palveluiden käyttäminen on luottamuksellista, yksilöt eivät paljastu eikä mitään tietoa käynnistä jaeta työnantajalle.

– On hienoa, että Keskimaa on ottanut työntekijöilleen käyttöön näin kattavat palvelut. Elämän varrella tulee vastaan monenlaisia vaiheita. On tärkeää, että apua on mahdollisimman helposti saatavilla, toteaa Leino.

Hyvä, paha stressi

Pieni stressimäärä voi tarjota tarpeellista energiaa ja työntövoimaa. Joskus saattaa kuitenkin tapahtua niin, että stressitaso kasvaa huomaamatta liian korkeaksi ja toimintakyky lähtee laskuun. Jos stressitilanteet toistuvat jatkuvasti, eikä niiden välissä ole mahdollisuutta palautua kunnolla, voi edessä olla ongelmia jaksamisen kanssa.

– Stressireaktio on luonnollinen mekanismi, joka auttaa meitä selviytymään lyhytaikaisista vaaratilanteista ja pelastamaan itsemme. Tarkoituksena on, että stressireaktio kestää lyhyen aikaa, jolloin hermostomme on valppaana ja kaikki resurssimme ovat käytössä. Jos stressi jatkuu pitkään, se voi vaikuttaa haitallisesti sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiimme, Leino kertoo.

Jos ilmenee oireita pitkittyneestä stressistä, kuten väsymystä, ärtyneisyyttä, kognitiivisia oireita kuten unohtelua, huonoa aloitekykyä, univaikeuksia ja palautumisen vaikeuksia suosittelee Leino olemaan yhteydessä työterveyteen tai vähimmillään Mielen chattiin tai sparriin.

– Ammattilaisen kanssa jutellessa pääsee pallottelemaan omia ajatuksiaan toisenlaista kimmokeseinää vastaan ja saa uusia katsontakulmia ja polkuja edetä. Tuntemattoman kanssa jutellessa ei myöskään tarvitse säästellä omien huoliensa kanssa, hän jatkaa.

Voimaa pienistä hyvistä valinnoista

Työelämä on maratoni, ei kasa sprinttejä. Leino kannustaa huolehtimaan riittävästä palautumisesta pitkäkestoisesti. Pienistäkin hyvistä valinnoista syntyy pitkällä aikavälillä paljon hyvää omaan jaksamiseen. Hän suosittelee pohtimaan ovatko omat arjen valinnat hyvinvointia ja palautumista tukevia.

– Samoin kuin missä tahansa kuormituksessa, meidän on harkittava, miten kestämme pitkällä aikavälillä. Älä odota lomaan saakka palautuaksesi, suunnittele itsellesi palautumishetket 24-tunnin tai vähintään seitsemän vuorokauden sykleissä. Kun teet pieniä hyvinvointiasi edistäviä valintoja päivittäin ja viikoittain, pysyy jaksamisesi hyvällä tasolla.

Työelämä tulee aina asettamaan joitain haasteita jaksamisellemme. Työkyky elää ajassa ja muuttuu elämäntilanteen ja olosuhteiden mukana.

– Kaikki kohtaavat jossain vaiheessa elämäänsä joitakin haasteita työkyvyn suhteen, joko henkisiä tai fyysisiä. Tällöin kannattaa ottaa asia puheeksi oman esihenkilön kanssa ja suunnata tarvittaessa työterveysvastaanotolle juttelemaan asiasta. Älä jää murehtimaan asioita liian pitkäksi aikaa yksin, koska apu ja tuki on lähellä, Leino kannustaa.

 

Monia meistä ohjaa urallaan uteliaisuus ja halu kehittyä. Tämä pätee myös S-market Keuruulla apulaismarketpäällikkönä työskentelevään Annaan.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Minna Varjoranta

 

Annan Yli-Jaskarin urapolku keskimaalaisena starttasi 12 vuotta sitten Multian Salesta, jossa hän aloitti myyjänä, edeten pian apulaismyymäläpäälliköksi. Multialta matka kävi Keuruun S-markettiin saatavuusvastaavaksi ja nopeasti samaisen S-marketin apulaismarketpäälliköksi. Esihenkilötyöt ovat lähellä sydäntä, niistä hän myös kokee oppineensa eniten.

- Urani varrelle on osunut esihenkilöitä, joista jokaiselta olen saanut erilaisia oppeja omaan työhöni. Olen seurannut heidän työskentelyään läheltä ja napannut sieltä itselleni sopivia palasia omaan johtamistyyliini. Tämän lisäksi olen laajentanut osaamistani kouluttautumalla.

Annan nykyinen esihenkilö Minna Varjoranta kannusti häntä reilu vuosi sitten hakemaan lähiesimiestyön ammattitutkintoon tähtäävään lähiesihenkilökoulutukseen.

- Tuntui tosi kivalle, kun Minna nosti esiin mahdollisuuden opiskeluista johtamisen saralla. Tutkin koulutuksen antia ja koin, että se on ihan loistava mahdollisuus. Vaikka minulla olikin jo kokemusta apulaismyymäläpäällikön työstä Multian Salesta, on S-market Keuruu jo sen verran isompi yksikkönäkin, että työtehtävät ja työn haastavuus ovat eri tasolla. Olin heti sitä mieltä, että haen ehdottomasti mukaan ja tätä en ole katunut hetkeäkään.

 

Uudet taidot toivat lisäarvoa työhön

Monipuolinen ja käytännönläheinen koulutus toi jo opintojen aikana paljon tukea ja apua Annan esihenkilötyöhön. Hän nostaa merkittävimmiksi opeiksi ihmislähtöisempään johtamiseen syventymisen ja opit, joita hän sai asiakassuhteiden hoitamiseen sekä toiminnan kannattavuuden ymmärtämiseen. Kouluttautuminen on auttanut myös niissä päivissä, kun hän tuuraa marketpäällikköä.

- Olen luonteeltani tehokas ja nopeatempoinen. Kokemuksen ja koulutuksen avulla olen oppinut pysähtymään paremmin tiimini ja sen ihmisten ääreen. Tästä olen myös saanut kiitosta omalta työporukaltani. Esihenkilötyössä on osattava perustella tuloksen ja kannattavuuden kautta erilaisia päätöksiä ja toimintatapoja työryhmälle. Myös tämän tiimoilta osaamiseni on kasvanut koulutuksen myötä.

Anna ei suinkaan ole jäämässä S-market Keuruun viimeiseksi lähiesihenkilökoulutuksen läpikäyneeksi työntekijäksi.

- Saatavuusvastaavamme on päässyt mukaan tänä vuonna alkaneeseen koulutukseen, olen tosi innoissani hänen puolestaan. Toivottavasti olen omalla esimerkilläni näyttänyt, että työnohessa opiskeleminen on mahdollista ja se kannattaa. Olen kannustanut häntä ottamaan lähipäivistä kaiken irti, verkostoitumaan ja oppimaan kollegoilta, sillä heillä on paljon annettavaa.

Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on paremmat eväät työskennellä päivittäisjohtamisen tehtävissä muun muassa vuoron, tiimin, osaston tai palveluyksikön lähiesihenkilönä tai työryhmänsä vetäjänä.

- Nyt, kun olen valmistunut, mietin tulevaisuutta avoimin mielin. Nykyinen työni on hyvä, ja olen siellä missä haluan olla. Tiedän, että jossain vaiheessa saatan haluta ottaa vielä suurempaa vastuuta, mutta juuri nyt keskityn kehittämään itseäni tässä ja nautin työstäni tuoreilla opeilla ja oivalluksilla.

 

Kiinnostaako sinua kouluttautuminen? Ota asia rohkeasti puheeksi oman esihenkilösi kanssa. Keskimaa tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia viedä omaa osaamista eteenpäin.

 

Keskimaa tarjoaa urapolkumahdollisuuksia ja lukuisia oman osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Aloitteleville esihenkilöille, vastuuhenkilöille sekä vastuuhenkilötehtäviin siirtyville on tarjolla esimerkiksi lähiesimiestyön ammattitutkintoon tähtäävä lähiesihenkilökoulutus.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

Keskimaalla pidetään tärkeänä, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa työssään. Joillain urapolku voi viedä omalla toimialalla eteenpäin, ja toisella taas kokonaan uudelle toimialalle uutta opettelemaan. Esihenkilökoulutus on oiva valinta lähiesihenkilötyössä toimiville ja soveltuu esimerkiksi apulaispäälliköille, vuoropäälliköille, vuoromestareille, saatavuusvastaaville ja myynninohjaajille.

- Toimipaikkojen vastuuhenkilöt ovat avainasemassa siinä, että kaikilla on hyvä olla työssä ja hommat rullaavat. Erilaiset tutkintomme ja valmennuksemme auttavat heitä onnistumaan työssään ja kasvattavat vastuuhenkilöiden osaamista ja sitä kautta myös koko tiimin. Maailma muuttuu koko ajan, meidän pitää taata että tekijämme kasvavat mukana, avaa Osuuskauppa Keskimaan osaamisen kehittämispäällikkö Riina Nuutinen.

Tutkinnon suoritettuaan henkilö voi työskennellä päivittäisjohtamisen tehtävissä esimerkiksi vuoron, tiimin, osaston tai palveluyksikön lähiesihenkilönä tai työryhmänsä vetäjänä.

- Koulutuksen pituus riippuu opiskelijan taustasta, normaalisti se on noin vuoden mittainen. Koulutusta järjestetään yhdessä Gradian sekä Jollaksen kanssa, Nuutinen kertoo.

S-market Laukaassa saatavuusvastaavana työskentelevä Terhi Ylönen on lähdössä innostunein ja odottavaisin mielin mukaan seuraavaan Keskimaan lähiesimiestyön ammattitutkintoryhmään.

- Olen työskennellyt Laukaassa saatavuusvastaavana vasta tovin, joten uskon että tämä valmennus tulee antamaan minulle runsaasti syvempää tietotaitoa vastaavan roolissa toimimiseen ja paljon työkaluja sekä laajempaa näkökulmaa päivittäiseen työntekoon. Suhteellisen tuoreena keskimaalaisena odotan myös uusien verkostojen saamista ja toisilta oppimista, kertoo Ylönen.

Lukuisia mahdollisuuksia

Tulevaisuuden vastuuhenkilöiltä odotetaan hyvää itsensä sekä muiden johtamisen että ohjaamisen kykyä, vahvoja organisointi- ja priorisointitaitoja sekä tunneälyä. Muuttuvassa maailmassa on oltava valmis jatkuvaan kehittymiseen.

- Meillä on lukuisia menetelmiä, joilla kehittää omaa osaamista. Näitä ovat muun muassa osaamis- ja kehityskeskustelut, urasparrit, sijaisuudet / työkierto omalla toimialalla tai toisella toimialalla, kurssit, koulutukset, itseopiskelu, oppiminen toisilta työnohessa jne. Jokaiselle löytyy varmasti mieluisin tapa, Nuutinen kannustaa.

Jotta henkilön omaan tilanteeseen löydetään sopiva osaamisen kehittämisen polku, vaatii se avointa kommunikointia yksiköissä. Nuutinen kokee, että paras reitti uuden opin äärelle onkin hyvä keskusteluyhteys oman esihenkilön kanssa, oman toimenkuvan sekä oman osaamisen tunteminen ja avoin mieli.

- Toivon, että työntekijät kertovat esihenkilöilleen avoimesti millaisissa asioissa he toivovat uutta oppia ja miksi se olisi tärkeää. Ja että esihenkilöt lähtevät rohkeasti kuulemaan, keskustelemaan ja etsimään reittejä osaamisen kehittämiseen. Keskimaalla on monia menetelmiä, joista varmasti löytyy jokaiselle sopiva tapa kehittymiseen – suurin osa oppimisesta tapahtuu työssä ja toisilta oppien, kokemusten kautta. Mutta tietoisuus ja tavoitteet tekevät oman osaamisen kehittämisestä näkyvää ja konkreettista.

S-market Laukaan marketpäällikkö Nina Röppänen ehdotti Ylöselle hakeutumista lähiesihenkilökoulutukseen.

- Kun Nina ehdotti minulle kyseistä valmennusta, innostuin saman tien. Oman esihenkilön kannustus ja tuki on ollut todella upeaa. Olen työskennellyt kaupan alalla jo reilut 10 vuotta ja korkeakouluopinnoistani on jo viisi vuotta, koen että nyt on tosi hyvä hetki lähteä jälleen opintojen pariin, toteaa Ylönen.

 

Keskimaan eteläisten S-markettien ryhmäpäällikkö Mikko Lehtinen toimii loppuvuodesta 2023 alkavassa S-Päällikkö-valmennusohjelmassa valmennettavien tutorina jo kahdeksatta kertaa.

Juttu: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

Syksyllä alkavasta S-Päällikkö-valmennusohjelmasta valmistuu tulevaisuuden esihenkilöitä Keskimaan tulosvastuullisiin marketkaupan päällikkötehtäviin. Kukin valmennukseen valittu opiskelija saa koulutuksen alussa oman tutorinsa, joka on hänen rinnallaan koko valmennuksen ajan.

- Meille tutoreille on tärkeää, että opiskelija saa maksimaalisen kokemuksen valmennuspolustaan. Olemme tukena, tsemppaajina ja vierellä kulkijoina koko valmennuksen. Tutorina oleminen vaatii vankkaa osaamista, empatiaa ja herkkää korvaa, toteaa Lehtinen.

Tutorin ja valmennettavan välinen keskusteluyhteys on erittäin tärkeää. Kun valmennettava puhuu avoimesti toiveistaan ja mahdollisista haasteistaan, häntä voidaan parhaiten auttaa eteenpäin.

- Voin muun muassa jakaa omaa asiantuntemustani, ohjata eri tiedon ja asiantuntijoiden pariin, aikatauluttaa asioita uudestaan ja muuttaa harjoittelupaikkoja sopivammaksi.

Lehtiselle tutorina toimiminen on erittäin mieluisaa. Hän kokee oppivansa joka kerta jotain uutta myös itse.

Jokaisen polku on erilainen

S-Päällikkö-valmennuksen aikana pääsee oppimaan rinta rinnan eri ammattilaisten kanssa ja luomaan hyvät suhteet muihin valmennettaviin ympäri Suomen. Työkierron kautta opiskelija pääsee tutustumaan Keskimaalla oleviin eri marketkaupan ketjuihin ja niiden toimintatapoihin.

- Jokaisen valmennusaika koostuu työkierrosta useassa eri yksikössä ja jokaiselle jaksolle on asetettu aina erillinen oppimistavoite. Lähijaksojen ja käytännön työssäoppimisen lisäksi valmennus sisältää verkko-opiskelua, ammattikirjallisuuden lukemista, oppimistehtäviä ja projektityön tekemisen, Lehtinen avaa.

Valmennuspolku räätälöidään kullekin sopivaksi, huomioon otetaan opiskelijan omat toiveet ja osaamistaso. Säännöllisillä tutortapaamisilla varmistetaan, että ollaan menossa oikeaan suuntaan ja korjataan kurssia, jos siltä näyttää.

- Jokaisen polku on erilainen ja on todennäköistä, että alussa määritellyt painopisteet muuttuvat matkan varrella sen mukaan mitä opiskelija kokee tarvitsevansa. On todella mielenkiintoista nähdä ihmisten kehittyminen ja olla mukana, kun he kulkevat kohti omia unelmiaan.

Valmistumisen jälkeen vastuutehtävät voivat olla alkuun esimerkiksi saatavuusvastaavan tai apulaispäällikön tehtäviä. Osalle valmennettavista voi avautua mahdollisuuksia päällikkötehtäviin jo valmennuksen aikana. Ensimmäiset päällikkötehtävät ovat useimmiten jossain muualla kuin Jyväskylässä.

 

Kenelle valmennus sopii?

Tulevaisuuden johtajalla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot ja kykyä käsitellä hankaliakin tilanteita. Johtaminen on menossa yhä vahvemmin ihmislähtöiseksi, automaation ratkaistessa enemmän prosesseihin liittyviä ongelmia ja työtehtäviä.

- Nykyajan päälliköt ovat vahvasti läsnä arjen työssä, kantamassa vastuuta, näyttämässä esimerkkiä ja johtamassa tiimiä hyvään tulokseen – varmistaen samalla, että työ on ihmisen kokoista.

Lehtinen kokee, että valmennus sopii henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten johtamisesta, ovat tuloshakuisia ja hyviä hallitsemaan isojakin kokonaisuuksia.

- Tärkeintä on kuitenkin kyky sopeutua hektiseen työhön ja työtä pelkäämätön asenne. Valmennettavien on oltava myös valmiita liikkumaan, sillä työkiertoa on useille paikkakunnille.

 

Lue lisää valmennuksesta ja hae, haku on auki 21.8-10.9.: S-päällikkövalmennus - Osuuskauppa Keskimaa

S-Päällikkö-valmennusohjelmasta valmistuu tulevaisuuden esihenkilöitä S-ryhmään. Valmennusohjelmaan haetaan tänäkin syksynä uusia ja innokkaita kykyjä, joilla on kasvupotentiaalia ja halua esihenkilötehtäviin. Kokonaisuus antaa hyvät valmiudet johtaa ihmisiä ja toimia erilaisissa esihenkilötehtävissä Keskimaalla.

Valmennus on jokaisen kohdalla hieman erilainen, riippuen henkilön aikaisemmasta taustasta, kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista. Varmaa on, että polulla riittää opittavaa niin uraansa aloittavalle kuin kokeneemmallekin konkarille.

Mirjami Rautiainen työskenteli Petäjäveden S-marketissa apulaismarketpäällikkönä. Tehtävien myötä hänelle heräsi halu päästä kehittämään lisää omaa osaamistaan esihenkilönä.

- Minulla oli vahva halu päästä etenemään urallani ja oppia lisää esihenkilötyöstä. Pääsin S-Päällikkö-valmennusohjelmaan mukaan toisella hakukerralla.

Valmennusohjelmaan valikoituu mukaan ihmisiä ympäri Suomen. Ammattitaidon kasvun lisäksi kasvavat myös verkostot.

- Valmennuksen aikana pääsin tutustumaan ihmisiin yli osuuskaupparajojen. Ryhmässämme oli lähes 40 valmennettavaa. Valmennuspäiviä järjestettiin eri puolilla Suomea.

Sijaisuus S-marketista

Jokaisen valmennettavan valmennusaika koostuu työkierrosta useassa eri yksikössä, ja jokaiselle jaksolle on asetettu aina erillinen oppimistavoite. Lähijaksojen ja käytännön työssäoppimisen lisäksi valmennus sisältää verkko-opiskelua, ammattikirjallisuuden lukemista, oppimistehtäviä ja projekti- tai kehitystyön tekemisen.

- Pääsin työkiertoon lukuisiin S-marketteihin ja Saleihin ympäri Keski-Suomen. Kussakin yksikössä oltiin aina noin 1,5 kk. Lisäksi olin muutaman viikon Prismassa. Sain työkierrosta valtavasti oppia eri päälliköiden toimintatavoista ja yksiköiden arjesta. Oman projektityöni tein vastuullisuudesta.

Valmennuksen kautta Mirjami kokee oppineensa ymmärtämään itseään paremmin ja sitä kautta toimimaan myös paremmin erilaisten ihmisten kanssa.

- Valmennus opetti minua esihenkilönä, antoi työkaluja johtamistyöhön ja kasvatti epäonnistumisen sietokykyä. Prisma Keljossa työkierrossa ollessani myyntipäällikkö Perttu Kosonen kannusti minua tekemään virheitä – niistä oppii, ja tutorinani toiminut ryhmäpäällikkö Mikko Lehtinen opetti minulle ajanhallintaa. Kun asiat ovat kalenteroituna pieniin paloihin, ei suurikaan taakka tunnu enää ylipääsemättömältä.

Valmennuksen jälkeen ensimmäiset vastuutehtävät ovat useimmiten jossain muualla kuin Jyväskylässä. Vastuutehtävät voivat olla ensi alkuun esimerkiksi saatavuusvastaavan tai apulaispäällikön tehtäviä. Myös valmennusaikana voi jo avautua mahdollisuuksia päällikkötehtäviin.

Mirjamille irtosi kesken opiskeluiden marketpäällikön sijaisuus Kuhmoisten S-marketista.

- Tämä valmennus on antanut minulle valtavasti oppia esihenkilötyöhön. Haluan itse kehittyä roolissani jatkuvasti ja sitä kautta kehittää myös koko työryhmäämme. Yhteinen onnistuminen on parasta.

 

Keskimaalta S-Päällikkö-valmennukseen etsitään kaupan toimialle useampaa valmennettavaa. Hakuaika: 21.8.-10.9.2023.

Mikä sai datanomin ja intohimoisen rallinaisen valitsemaan Osuuskauppa Keskimaan työnantajakseen? Lue Mirjamin uratarina tästä

Työelämän pehmeät taidot, kuten empatia, luovuus, tiimityöskentely ja kyky ratkaista ristiriitatilanteita korostuvat menestyvillä yrityksillä ja yksilöillä.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Suvi Hämäläinen

 

Pehmeät taidot kulkevat läpi koko työyhteisön heijastuen suoraan asiakasrajapintaan ja tulokseen. Millaisia ajatuksia Lievestuoreen S-marketin marketpäälliköllä Elina Piispasella on tulevaisuuden työelämästä ja Keskimaalla työskentelystä?

- Keskimaalla työn seurantaa, organisointia ja viestintää on helpottamassa lukuisia erilaisia sähköisiä järjestelmiä ja työkaluja. Tärkein palikka kokonaisuudessa on kuitenkin työkaveri vieressä.

Työelämä muuttuu koko ajan kovaa vauhtia. Tämän myös Piispanen on huomannut uransa aikana. Digitalisaation lisäksi suuri muutos on tapahtunut työelämän ihmisläheisyydessä.

- Keskimaalla ymmärretään mielestäni hyvin se, että pehmeiden arvojen ja ihmisten kautta johtamisella päästään hyviin tuloksiin.

Piispasen mielestä hyvä esihenkilötyö on ennen kaikkea tasapuolista, jämäkkää ja yhteisten pelisääntöjen mukaan toimimista. Oman työnsä kautta hän haluaa myös varmistaa, että työtä rytmitetään tarpeeksi.

- Kaupan alalla työskentely on todella fyysistä. Työtä on voitava rytmittää siten että esimerkiksi fyysistä kuormaa ei tule liikaa. Hyvällä työsuunnittelulla tuetaan niin henkistä kuin fyysistä jaksamista.

Ihmiset työn keskiössä

Piispanen haluaa johtaa ihmisten kautta. Hän kokee, että yhteistyö Lievestuoreen S-marketissa sujuu hyvin ja tavoitteisiin päästään aina yhdessä.

- Olen iloinen siitä, että voin ottaa työssäni huomioon niin yksilöt kuin Lievestuoreen paikkakuntana. Moni asia onnistuu, kun mietimme porukalla millä keinoin pääsemme tavoitteeseen.

Työpaikan hyvä tunnelma nostaa tuottavuutta ja saa ihmiset loistamaan. Työ on mielekästä, kun työyhteisössä vallitsee hyvä tasapaino suorittamisen ja rentouden välillä.

- Meillä on täällä tosi positiivinen ilmapiiri ja ihmiset, joiden kanssa on helppo lähteä tekemään yhteistyötä tavoitteiden eteen. Koen, että työyhteisössämme suhtaudutaan avoimesti muutoksiin. Vaikka arjessa tulee vastaan haasteita, tartumme niihin arvojemme mukaan välillä sisulla ja aina yhdessä.

Nuoret työelämässä

Lievestuoreen S-markettiin on tänäkin vuonna tulossa useampia nuoria muun muassa kesätöihin ja Tutustu ja tienaa -kesätyöharjoitteluun.

- Työhaastatteluissa nuoret ovat erittäin kiinnostuneita tietämään millainen ilmapiiri työyhteisössä on, myös vastuullisuus nousee usein keskusteluissa esiin.

Hyvän työilmapiirin lisäksi nuoret kaipaavat tarkkaa palautetta.

- He toivovat selkeästi enemmän palautetta ja kaipaavat erityisesti tarkkaa tietoa siitä missä ovat erityisesti onnistuneet, pelkkä yleinen ”teit hyvää työtä” ei riitä.

Oman työnsä kautta Piispanen haluaa olla edesauttamassa muiden ammatillista kehittymistä ja uralla etenemistä.

- Minulla on kova luotto ihmisiin. Kun annetaan uskoa ja tilaa kasvaa, niin tulokset voivat olla mielettömiä. Jos sinulla on etenemishaaveita omalla urallasi, ota ne rohkeasti puheeksi esihenkilösi kanssa ja niitä voidaan lähteä yhteisvoimin edistämään.

 

Lue lisää urapoluista Keskimaalla tästä. 

Narikasta kahvilaan, kahvilasta oluen kaatoon, baaritiskiltä päälliköksi, Paula Janhonen tuntee ravintola-alan kuin omat taskunsa.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Erkka Lyytikkä

 

”Hei me tarvitsisimme narikkaan työntekijän, tuletko?”, kysyi Palokan Viihdekeskuksessa työskennellyt Paulan kaveri. 17-vuotiaana alkoi matka ravintolamaailmaan. Nykyään Paula Janhonen toimii kahden Keskimaan ravintolan: Amarillon sekä Green Eggin ravintolapäällikkönä.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että kun on tarpeeksi intoa ja halua, pääsee kuinka pitkälle vaan, esimerkiksi nyt vaikka sitten kuuhun saakka.

Paula kuvailee päätyneensä ravintola-alalla hieman vahingon kautta. Utelias mieli sekä into uusien asioiden kokeiluun ja ihmisten kanssa työskentelyyn ovat vieneet eteenpäin.

– Olen koulutukseltani tradenomi, mutta ravintola-alaa olen opiskellut pisimpään – käytännön kautta ja koko urani. Tradenomiopinnoista mukaani tarttui johtamisen ja markkinoinnin opit.

Uran ensimmäisinä vuosina hän kiersi monissa eri ravintoloissa ja teki töitä laajasti eri työtehtävien parissa. Jossain vaiheessa esimiestehtävät alkoivat vetämään puoleensa, siitä alkoi uusi etenemisen suunta.

– Olen suorittanut Keskimaalla S-päällikkö-valmennuksen ja parhaillaan loppusuoralla on Syty ja sytytä -valmennus. S-päällikkö-valmennuksessa pääsin tutustumaan työkierron kautta eri yksiköihin sekä lukuisiin päälliköihin eri toimintatapoineen. Syty ja sytytä -valmennuksessa tutkitaan muun muassa omaa johtamistyyliä ja miten muokata sitä sopimaan erilaisten ihmisten johtamiseen.

Molemmat valmennusohjelmat kehittävät esihenkilön vuorovaikutus-, yhteistyö- ja valmentajataitoja sekä kykyä analysoida omaa toimintaa ja toimintaympäristöään. Tavoitteena on, että valmennettava kehittää paitsi itseään, myös työryhmää ja vastuualuettaan.

Kohdataan ihmiset ihmisenä

Kahden hyvin erityyppisen ravintolan johtaminen ei ole pikku juttu, työssä tarvitaan vahvaa ihmisten ja liiketoiminnan johtamiskykyä eikä haittaa ole tavoitteellisesta ja tulosnälkäisestä otteesta.

– Amarillo ja Green Egg ovat hyvin erilaisia ravintoloita, mutta työssäni saan niistä ammennettua vahvuuksia toisilleen. Ihmisten johtamisen näkökulmasta poden joskus huonoa omatuntoa, että en pysty olemaan tarpeeksi läsnä molemmille tiimeilleni.

Paulan mielestä parasta hänen työssään onkin ihmiset ja heidän sytyttämisensä parhaimpaansa. Haastavinta on saada kaikki kulkemaan yhteiseen suuntaan.

– Usein puhutaan, että asiakkaat ovat meille kaikkein tärkeimpiä, mutta minulle henkilökuntani on aina tärkeysjärjestyksessä ykkösiä. Tuloksessa näkyy, jos ihmiset eivät ole olleet etusijalla – he ovat tärkein voimavaramme. Hyvä työilmapiiri ja toimiva työympäristö näkyy kyllä asiakkaalle saakka.

Työssään Paula nauttii eniten kehittämisestä ja toisten innostamisesta. Siisteimmäksi hän nostaa sen kun pääsee näkemään super-tyyppien oppimisen, kehittymisen sekä uralla etenemisen.

– Sanon aina kaikille, että menkää ja tehkää, haluan tukea ammatillisessa kehittymisessä. Itse olen vaihtanut työpaikkaa monesti ja jokainen paikka on vienyt osaamista eteenpäin. Keskimaalla löytyy mahdollisuuksia työskennellä eri toimipaikoissa ja jopa eri aloilla.

Arvostusta puolin ja toisin

Esihenkilön tuki ja luottamus ovat tärkeää Paulalle. Apua ja kuuntelevia korvia löytyy useilta eri suunnilta.

– Tiedän, että oma esihenkilöni luottaa minuun ja päätöksiini, voin aina soittaa hänelle, jos tarvitsen tukea työhöni. Saan myös valtavasti apua omalta päällikkötiimiltäni, arvostan heidän työtään älyttömästi. Green Eggin apulaisravintolapäällikkö Miia Nieminen ja Amarillon apulaisravintolapäällikkö Henriikka Tolvanen ovat naiset oikeilla paikoilla.

Yksi Keskimaalla työskentelyn parhaista puolista onkin Paulan mielestä laajat tukiverkostot.

– Ravintola-alalta löytyy paljon tuttuja ja lukuisia kollegoita, joiden olkapäätä vasten voi tarvittaessa kääntyä. Tätäkään työtä ei tarvitse yksin tehdä.