Yhdessä ruokaileminen on kautta historian ollut tärkeä jaettu hetki. Viime aikoina sosiaalisesta syömisestä on kuitenkin tullut entistä suositumpaa.
SOK:n matkaulu- ja ravitsemuskaupan kehityspäällikkö Nina Sjölund kertoo, miksi jaettavat ateriat ovat yhtäkkiä ravintolamaailman ykköstrendi.
1. Vastaa muuttuviin tarpeisiin
Ruoka on koonnut perheet yhteisten pöytien ääreen jo vuosisatojen ajan. Illallisten lomassa on jaettu ilot ja surut, kerrottu tuoreimmat kuulumiset ja juhlittu merkkipäiviä. Syöminen on siis aina ollut sosiaalista, mutta viime vuosina kiihtyvä elämänrytmi on tuonut siihen uusia muotoja.
”Työkuvioiden ja harrastusten myötä yhteisiä ruokailuhetkiä on yhä hankalampi järjestää. Sosiaalisen kanssakäymisen tarve ei ole kuitenkaan kadonnut – siitä kertoo esimerkiksi Ravintolapäivän suosio”, Nina Sjölund sanoo.
2. Yhdistää monta iloa
Koska jokaisen on pakko syödä ja toisinaan myös virkistäytyä ja tavata ystäviä, ruoan ääressä on helppo yhdistää useampi ilo ja tarve. Yhteinen ateria on helppo ujuttaa kiireisenkin kalenteriviikon lomaan.
”Viikkoon saa hieman lisää omaa aikaa, kun ei tarvitse huolehtia menusta tai ruokailuhetken sujuvuudesta,” Sjölund kuvailee.
3. Mahdollistaa maisteluun
Ruoka-annosten jakaminen mahdollistaa kokeilevan maistelun ja uusiin makumaailmoihin tutustumisen. Yhden pääruuan sijaan pöytään saatetaan kiikuttaa valtava tarjoiluvati tai useampia pieniä maistelulautasia. Esimerkiksi
Trattoria-ravintoloiden La Tavola Italiana -konseptissa pöytä katetaan täyteen jaettavia risottoja, kauden kasviksia, erilaisia lihoja ja juustoja sekä tietenkin uunituoretta bruschettaa ja talon parhaita viinejä – valikoima, josta nirsompikin löytää makusteltavaa!
4. Moninkertaistaa elämyksen
Italialainen ruokakulttuuri on sosiaalisen syömisen perikuva. Siellä ruoka nautitaan kasvotusten, keskustellen, nauraen ja laulaen. Myös La Tavola Italiana -konseptissa ruokailu perustuu siihen, että jaettu ilo tuplaantuu. Ruoka maistuu paremmalta merkityksellisessä seurassa.
”Ravintolat osaavat nykyään palvella ihmisten sosiaalista tarvetta. Ruokalistat räätälöidään seurueille alusta loppuun jaettaviksi kokonaisuuksiksi ja ravintoloiden sisustuksissa suositaan kimppalooseja,” Sjölund sanoo.
5. Tarjoaa vuorovaikutusta vieraidenkin kanssa
Jaettavat annokset antavat jutun juurta hieman vieraammassakin seurueessa. Tulevaisuudessa ruokailusta nautitaan kasvavassa määrin ehkä jopa ventovieraiden kanssa.
”Ruoan äärellä on helppo tehdä uusiakin tuttavuuksia. Ehkä tulevaisuudessa aterian ääreen kokoonnutaan yllättävissäkin kokoonpanoissa. Ruokailuhetki on helpoin ja luonnollisin keino solmia uusia sosiaalisia siteitä,” Sjölund kertoo.
