Keskimaan toimintakatsaus 2009 on ilmestynyt


23.4.2010

Keskimaa Osk:n uusi toimintakatsaus / vastuullisuusraportti on ilmestynyt.

36-sivuisessa katsauksessa luodataan osuuskaupan vuoden 2009 toimintaa taloudellisen, sosiaalisen sekä ympäristövastuun näkökulmasta. Julkaisu jaetaan huhti-toukokuun vaihteessa kaikille Keskimaan asiakasomistajille, reiluun sataantuhanteen keskisuomalaiseen kotitalouteen.

Keskimaan arvo mitataan palvelujen määrän, laadun ja käytön kautta.

– Osuuskaupan merkitys Keski-Suomelle on viime vuosina jatkuvasti parantuneiden palvelujen ansiosta entisestään kasvanut, arvioi huhtikuun ajan Keskimaan toimitusjohtajan ja SOK:n pääjohtajan tehtäviä samanaikaisesti hoitava Kuisma Niemelä julkaisun ensilehdillä.

Keskimaata toistakymmentä vuotta johtanut Niemelä korostaa, että Keskimaassa ja koko S-ryhmässä kaikkia tekemisiä on peilattava toiminta-ajatuksen näkökulmasta. Tehtävänä on palvelujen ja etujen tuottaminen asiakasomistajille, joten toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä on aina lähtökohtana oltava asiakasomistajien palveleminen vähintään

yhtä hyvin, tai mieluummin paremmin kuin ennen.

– Toiminta-ajatuksen sisäistämisessä ja syventämisessä on edelleen tekemistä. On pohdittava entistä monialaisemmin, mitä palvelujen ja etujen tuottaminen asiakasomistajille tulevaisuudessa tarkoittaa. Asiakasomistajakeskeisyys on strategiatyön ohjenuorana, tuore pääjohtaja linjaa.

Keskimaan kokonaismyynti vuonna 2009 oli 619 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 3,5 prosenttia. Uusia asiakasomistajia Keskimaahan liittyi vuoden aikana useita tuhansia. Loppukesällä ylitettiin 100 000 asiakasomistajatalouden raja.

Osuustoiminta-lehden (04/2009) tekemässä vertailussa Keskimaa nousi jo toisena peräkkäisenä vuonna osuustoiminnallisten yritysten parhaaksi jäsentensä palkitsijaksi. Asiakasomistajien rahana maksettavat edut (Bonus, maksutapaetu, ylijäämänpalautus ja osuusmaksun korko) vuodelta 2009 olivat yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa.

Keskimaa jatkoi ripeää kehittämistahtiaan taloustaantumasta huolimatta. Investointien kokonaissumma oli 40,9 miljoonaa euroa. Investointikohteita olivat mm. Kodin Terra, Sokos-keskus, ABC Palokka sekä S-marketit Äänekoskella, Savelassa, Joutsassa, Tikkakoskella ja Pihtiputaalla. Alkuvuodesta 2010 Jyväskylän pohjoispuolelle avattiin Keskimaan kolmas Prisma.

Vuosikymmenen aikana Keskimaa on luonut palvelujen parantamisen myötä maakuntaan noin 700 uutta työpaikkaa. Vuoden 2009 lopussa Keskimaassa oli työsuhteessa yhteensä 1 845 työntekijää.

Vuotta 2009 koetellut taantuma ei vaikuttanut henkilöstön työhön. Hyvästä osaamisesta pidetään kiinni työllistämällä työsuhteessa olevat myös taloudellisesti haastavampana aikana.

Keskimaan henkilöstöstä valtaosa, yli 90 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa. Niin sanottuja pätkätöitä Keskimaassa ei suosita, sillä ne eivät kannusta henkilöstöä sitoutumaan työnantajaansa.

Palvelualalle tyypilliseen tapaan Keskimaassa iso osa työntekijöistä on vakituisesta työsuhteesta huolimatta osa-aikaisia. Tuntisopimukset ovat kuitenkin hyviä, 30 tuntia/viikko ja enemmänkin. Työtuntien säilyttäminen ja jopa kasvattaminen on ollut mahdollista henkilöstön sisäistä liikkuvuutta lisäämällä.

Vuoden 2009 lopulla toteutunut kauppojen vapaampi sunnuntaiaukiolo merkitsi Keskimaan henkilöstölle runsaasti lisätyötunteja. Toimipaikoilla on entistä paremmat mahdollisuudet tarjota täysiaikaisia työsuhteita sekä lisätä työsopimuslain mukaisesti tunteja työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille, jotka ovat halukkaita ottamaan lisätöitä vastaan.

Keskimaan erityispiirre on nuorten suuri osuus työvoimasta. Keskimaalaisista on alle 25-vuotiaita useampi kuin joka neljäs, 26,7 prosenttia.

Henkilöstön ikärakennetta selittävät sukupolvenvaihdos suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä sekä viime vuosina vahvistunut liiketoiminta, muun muassa nuorten suosimien ABC-liikennemyymälöiden lisääntyminen.

Kesätöitä Keskimaa tarjoaa jälleen tänä vuonna noin 700 nuorelle Tutustu työelämän ja tienaa -ohjelman sekä vakituisen henkilöstön kesälomituksen kautta.

Kustannustehokkuus on Keskimaan tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Kustannussäästöä saadaan aikaan muun muassa energiakulutusta jatkuvasti tehostamalla. 

Vuonna 2009 Keskimaan sähkönkulutus oli kaiken kaikkiaan 62,7 gigawattituntia. Tästä kulutusmäärästä jo yhden prosentin vähentäminen merkitsee kymmenien tuhansien eurojen vuosisäästöä. Keskimaan pyrkimyksenä on vähentää energiankulutusta vuoden 2005 lähtötasoon verrattuna yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä.

Keskimaassa energiankulutusta seurataan ja vertaillaan toimipaikkatasolla. Kulutuksen seurantaa helpottaa kiinteistöjen keskitetty ilmastoinnin, lämmityksen ja valaistuksen ohjaus. Keskitetyssä valvonnassa on 60 toimipaikkaa ja 20 000 rakennusautomaation mittauspistettä. Valvomossa voidaan seurata ja ohjata esimerkiksi kaikkien kaupan yksiköiden myymäläilman hiilidioksidipitoisuuksia, tulo- ja poistoilmojen lämpötiloja ja valaistuksen määrää. Myös kylmälaitteiden lämpötilat ovat jatkuvassa valvonnassa.

Vuoden 2009 aikana monissa toimipaikoissa saavutettiin energiakuluissa jopa useiden prosenttien säästöjä. Muun muassa myymäläilman lämpötilojen pienillä, tietyn vuorokaudenajan pudotuksilla sekä valaistuksen uudelleenohjauksella on saatu huomattavia, 1-4 prosentin energiansäästöjä aikaiseksi. Muutokset on tehty hienovaraisesti, eikä niillä ole ollut vaikutusta työ- ja asiointiolosuhteiden miellyttävyyteen tai turvallisuuteen.

Lisätietoja:

pääjohtaja / toimitusjohtaja Kuisma Niemelä, 050 370 0252

henkilöstöjohtaja Leila Havukainen, 050 548 0828

asiakkuuspäällikkö Jari Kivimäki, 050 561 1521

kiinteistöjohtaja Matti Vihinen, 050 502 5252

Vastuullisuusraportti on luettavista myös S-kanavalta Keskimaan sivulta

www.digipaper.fi/keskimaaosk/43685/

Taustaa yritystoiminnan vastuullisuudesta:

Vastuullinen yritystoiminta

• On liiketoimintaa tukevaa, omaehtoista vastuullisuutta, joka määräytyy yrityksen arvojen ja tavoitteiden perusteella ottaen huomioon keskeisten sidosryhmien vaatimukset.

• Perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa yrityksen kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä.

• On kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden toteuttamista yritystasolla (taloudellinen vastuullisuus, sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristövastuullisuus).

Taloudellinen vastuullisuus

• Kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus

• Omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen

• Yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen

• Taloudelliset edellytykset sosiaaliselle ja ympäristövastuullisuudelle.

Sosiaalinen vastuullisuus

• Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen

• Tuoteturvallisuus ja kuluttajansuoja

• Hyvät toimintatavat ja yhteistyö yritysverkostossa

• Suhteet lähiyhteisöihin ja yleishyödyllisten toimintojen tukeminen.

Ympäristövastuullisuus

• Ilmastomuutoksen hillintä

• Vesien, ilman ja maaperän suojelu

• Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

• Tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö.