Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

– On todella hienoa, että saamme Keskimaan Ilo auttaa -lahjoituksen ansiosta lisää resursseja ja mahdollisuuksia tukea keskisuomalaisten nuorten hyvinvointia ja luoda heille turvallista digiarkea. Olemme äärimmäisen tärkeän ja ajankohtaisen asian äärellä, joka on meidän kaikkien nuorten parissa työtä tekevien arjessa esillä koko ajan, paikkakunnan koosta riippumatta, Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden alueellista nuorisotyötä luotsaava Elina Lämsä kuvailee.

Keskimaan tämänvuotisessa Ilo auttaa -kampanjassa keskitytään erityisesti sosiaalisen median ja siihen liittyvien erilaisten ilmiöiden vaikutuksiin keskisuomalaisten nuorten elämässä. Teema valikoitui maakunnan nuorisotyön toimijoilta tulleiden vinkkien ja toiveiden perusteella. Sosiaalisen median ymmärtämisen ja yleensäkin mediakasvatuksen lisääminen arvioitiin asioiksi, joilla voidaan tuntuvasti lisätä nuorten hyvinvointia.

– Keskimaan suunnalla on nuorisopalvelujen ammattilaisia arvostettu ja kuunneltu poikkeuksellisen hyvin, kun on mietitty lahjoitusvarojen kohdentamista. Paras tuntuma tarpeista ja teemoista löytyy nuorison parissa päivittäin työskenteleviltä. On todella tärkeää, että ymmärrämme nuorten maailmaa ja olemme kartalla heidän digiarjestaan, Elina Lämsä korostaa.

Hyvää ja pahaa samanaikaisesti

Yksi kampanjan keskeinen tavoite on tarjota keskisuomalaisille nuorisotyöntekijöille lisää tietoa ja ymmärrystä digimaailmasta. Veturitallien tilaisuudessa opittiin uusia asioita ja näkökulmia muun muassa nuorista somen käyttäjinä, someriippuvuudesta, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä somessa sekä algoritmien vaikutuksesta arvoihin, ajatteluun ja käyttäytymiseen.

– Negatiiviset tunteet, kuten viha, pelko ja turhautuminen, saavat meidät viettämään enemmän aikaa sisällön parissa. Algoritmit suosivat tunteita herättävää sisältöä, koska se pitää meidät aktiivisina, kouluttajana toiminut MIELI ry:n asiantuntija Elina Marjamäki totesi.
Some sisältää nuorten mielen hyvinvointia uhkaavia elementtejä, mutta toisaalta se tuo elämään myös paljon hyvää.

– Some tarjoaa vertaistukea, kavereita, sosiaalisuutta, iloa, tietoa ja tiedostamista. Samaan aikaan se tuo mukanaan kuitenkin myös vertaisvertailua, valeuutisia, trolleja, yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta, seksuaalista häirintää, kiusaamista, maalittamista, ahdistusta ja surua.

Medialukutaito on tärkein suojatekijä

Elina Marjamäki listasi mielenterveyden sisäisten suojatekijöiden kärkeen kriittisen medialukutaidon, tunnetaidot ja itsetuntemuksen. On tärkeää ymmärtää, että sosiaalisen median sisältö voi olla muokattua ja harhaanjohtavaa. Lisäksi tarvitaan kykyä käsitellä ja sietää vaikeitakin tunteita ja ilmaista niitä rakentavasti myös digitaalisissa ympäristöissä.

– Nuoren itsetuntemus, identiteetti ja tunnetaidot ovat vasta kehittymässä, ja siksi heille moni asia on vaikeampi kuin vanhemmille. Muiden hyväksyntä on erityisen merkityksellistä nuorille, ja siksi tykkäykset ja kommentit määrittävät voimakkaasti itsetuntoa ja päivittäistä mielialaa.

Mielenterveyden ulkoisista suojatekijöistä nousevat tärkeimpinä esiin turvalliset yhteisöt ja moderoitu sisältö sekä perheen ja vanhempien sekä nuorisotyön ja koulun tuki.

– Aikuisten aktiivinen kiinnostus nuoren somen käyttöä kohtaan, kriittisen ajattelun ja somen turvallisen käytön opettaminen sekä koulujen ja nuorisotalojen selkeät ohjeistukset somen käytölle ovat keskeisiä ulkoisia suojatekijöitä.

Koulutuksesta tuoreita ajatuksia

Jyväskylän nuorisopalveluissa nuorisonohjaajina työskentelevät Valtteri Kärkkäinen ja Sowail Rasouli totesivat some-koulutuksen, samoin kuin koko Ilo auttaa -kampanjan, olevan hyvä ja tarpeellinen panostus tärkeään asiaan.

– On paikallaan kerrata ja päivittää omaa osaamista ja päästä vaihtamaan ajatuksia samaa työtä tekevien kanssa. On hyvä, että mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuminen on normalisoitunut, eikä pahaa oloa enää piilotella samalla tavalla kuin ennen, he kommentoivat.
– Todella mielenkiintoinen aihe, joka on arkea meidän työssä. Etenkin ryhmätyöt ovat hyviä, koska niissä joutuu pohtimaan, pilkkomaan ja puntaroimaan kaikkea sitä, mitä some tuo elämään. Täältä saa myös tuoreita ajatuksia siitä, miten ottaa nuorten kanssa puheeksi näitä teemoja ja millä tavoin voimme niihin vaikuttaa, Valtterin ja Sowailin kollegat Marin Tuulemets, Kati Kukkonen, Tarja Turunen ja Jaana Tuominen totesivat.

Poikkeuksellisen mittava lahjoitus

Nuorisopalvelujen työntekijöiden koulutus aloitettiin digiyhteyksien avulla jo keväällä, ja se jatkuu syksyn mittaan. Verkossa on järjestetty myös vanhemmille suunnattuja iltoja.
Koulutuksista vastaava MIELI ry. toimii Keski-Suomen kuntien nuorisopalvelujen rinnalla kampanjan toisena toteuttajana. Järjestö on Keskimaalle tuttu ja luotettava kumppani jo aiemmilta Ilo auttaa -vuosilta. Lahjoitus on tuttuun tapaan 1 € / Keskimaan asiakasomistaja, mikä nosti tämän vuoden summan uuteen ennätykseen, 143 410 euroon.

– Hienoa, että Keski-Suomessa saadaan yhdessä tällaista aktiivista tekemistä aikaiseksi. Keskimaan Ilo auttaa -lahjoitus nuorten mielen hyvinvointiin on mittaluokassaan poikkeuksellinen, MIELI ry:n päällikkö Jenni Tolvanen painotti.

Nuoret mukana tapahtumien suunnittelussa

Ilo auttaa 2025-kampanjassa Keski-Suomi on jaettu kolmeen osaan. Maakunnan eteläosassa tekemisiä koordinoi Keuruun, pohjoisessa Äänekosken ja keskellä Jyväskylän nuorisopalvelut.

– Meillä Jyväskylässä ja Muuramessa on teeman merkeissä monenlaista toimintaa, jonka suunnittelussa nuoret ovat itse olleet vahvasti mukana. Vierailimme esimerkiksi toukokuussa Tubecon-tapahtumassa Turussa ja kesän aikana meillä on ollut lahjoituksen turvin nuoria kesätöissä tekemässä some-sisältöä. Syksylle on tulossa muun muassa nuorten kanssa pohdintaa somen käytöstä sekä someen liittyviä kivoja kilpailuja. Suunnitteilla on myös musiikkitapahtuma sekä digitaalisen pelaamisen tapahtuma, Elina Lämsä kertoi.

Eteläisellä alueella valmistellaan myös erilaisia tapahtumia, joita kuntien nuorisopalvelut järjestävät syyslukukauden aikana yhdessä ja erikseen sekä kouluilla että vapaa-ajalla.

– Tämä erittäin hyvän teema mietityttää nuoria itseään ja puhututtaa heidän vanhempiaan, Keuruun nuorisopalveluiden vastaava Niina Savilahti totesi.

Ilo auttaa -hyväntekeväisyyttä on tehty  vuodesta 2017 lähtien. Lahjoitus on ollut alusta alkaen yksi euro per Keskimaan asiakasomistaja. Summa on kohonnut vuosittain sitä mukaa, kun asiakasomistajien määrä on kasvanut. Vuoden 2024 lahjoitus on 139 974 euroa. Nyt käynnissä oleva vuoden 2024 kampanja mukaan lukien, nousee Ilo auttaa -lahjoitussumma kokonaisuudessaan jo noin 940 000 euroon.

- Tämän vuoden lahjoituskohteen teema valittiin syksyllä toteutettuun asiakaskyselyyn pohjautuen, missä ikäihmisten arjen digitaitojen kartuttaminen sai selvästi eniten kannatusta. Toiseksi eniten kannatusta sai mielenterveystyön tukeminen digitaalisten ratkaisujen avulla, joten myös mielenterveystyölle ohjataan osa lahjoituksesta, summaa Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma.

Maksuttomia digikoulutuksia ikäihmisille

Ikäihmisille suunnattujen digikoulutuksien toteuttajiksi valikoitui kaksi toimijaa: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeliiton Keski-Suomen piiri ry. Koulutuksiin osallistuminen ei vaadi eläkeliittojen jäsenyyttä.

- Tavoitteenamme on auttaa mahdollisimman suuri joukko keskisuomalaisia ikääntyneitä lisääntyvien digipalveluiden osaajiksi. Tarvetta on opastaa digityökalujen ja mobiilisovellusten käyttöä liittyen esimerkiksi pankkiasioihin, terveyspalveluihin, sosiaalisiin kanaviin ja vaikkapa veroasioihin. Valitsemillamme kumppaneilla on jo aiempaa kokemusta ja toimintaa digitaitojen koulutuksessa, perustelee Luoma.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on toteuttanut vuosia Verkosta virtaa -toimintaa, joka auttaa ikäihmisiä parantamaan digitaitoja ja edesauttaa ikääntyneiden selviytymistä digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

- Vuoden 2024 aikana Keskimaan lahjoitusvaroilla koulutetaan uusia tietotekniikan vertaisopastajia Keski-Suomeen sekä järjestetään kaikille avoimia ja maksuttomia Digikahviloita, joissa opastajat auttavat ikääntyneitä digipulmissa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösuunnittelija Juha Viitanen.

Eläkeliiton Keski-Suomen piiri on käynnistänyt Digiä enemmän elämään koulutukset Keski-Suomen alueella. Projektin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten digitaitoja, jotta he voivat hoitaa jokapäiväisiä asioitaan entistä sujuvammin verkossa. Valmennuksissa keskitytään opettamaan tietokoneen, älypuhelimen ja digipalvelujen käyttöä sekä tutustuttamaan hyödyllisiin verkkopalveluihin, kuten omakanta.fi, hyvinvointialueen digipalvelut ja vero.fi.

- Olemme mukana varmentamassa, että mahdollisimman monella keskisuomalaisella ikäihmisellä on riittävät taidot käyttää nykyisiä ja uusia digipalvelukanavia. Keskimaan avustuksella koulutamme samanaikaisesti eri puolille maakuntaamme sekä alueellisia että paikallisia digineuvojia. Näin ollen projektin tulokset kertautuvat moninkertaisesti tulevien vuosien aikana, kun digineuvojat tarjoavat neuvontatukea ikäihmisille, toteaa Eläkeliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jukka Hiltunen.

Koulutuksia on tulossa seuraaville paikkakunnille syys-marraskuussa: Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Muurame, Pihtipudas, Saarijärvi (Lannevesi), Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski.

Lue lisää lahjoituksesta ja katso tulevat koulutukset

 

Juttu: Kristiina Tammitie, kuva: Mikko Suuronen

 

Mistä saan sähköpostiosoitteen ja miten sähköpostia käytetään? Mitä pitää tehdä, kun puhelin muistuttaa päivityksistä? Mitä sovelluksen lataaminen tarkoittaa? Onko internetissä seikkailu turvallista? Mitä ovat evästeet? Opinko ikinä käyttämään digitaalisia terveyspalveluja?
Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia syksyn ensimmäisessä ikäihmisten digikoulutuksessa, joka järjestettiin Keskimaan Ilo auttaa -hyväntekeväisyyskampanjan ja Eläkeliiton Keski-Suomen piirin yhteistyöllä Sataman Viilussa. Päivä oli jaettu kahteen osaan: aamupäivällä keskityttiin digimaailman perusasioihin aloittelijoiden kanssa, ja iltapäivällä syvennettiin digilaitteita ja -palveluja jo käyttäneiden osaamista. Kokoustila oli molemmissa sessiossa täynnä paitsi ihmisiä, myös kysymyksiä ja puheenporinaa, onnistumisia, oivalluksia ja huojennuksen tunteita, kun sähköisen maailman salat alkoivat avautua.

– Koskaan ei ole liian vanha oppimaan, digivalmentaja Tuukka Kivioja kannusti kuulijoitaan.

Ymmärrettäviä sanoja ja kiinnostavaa sisältöä

– On todella hienoa, että koulutusta järjestetään, koska en ole kovin noheva näissä digiasioissa. Minulla on ollut älypuhelin pari vuotta, ja esimerkiksi terveydenhoidon digipuoli on ihan tuntematonta. Yritän kuitenkin sitkeästi opetella käyttöä, yhden asian kerrallaan, Milja Lehtinen totesi.

Markku Taipale kertoi havitelleensa paikkaa iltapäivän edistyneempien ryhmästä, mutta paikat olivat jo menneet, kun hän havahtui asiaan. Onneksi kuitenkin aloittelijoiden joukkoon mahtui vielä mukaan.

– Hyvä kun tulin, sillä yllättävän paljon tuli tässä aamupäivässäkin uutta tietoa. Opin muun muassa sen, että päivityksien tekeminen on turvallista, eikä tarvitse pelätä tietojen häviämistä laitteelta.

Pirjo Tahvanainen arvioi olevansa ainakin jollain tavalla sinut digilaitteiden kanssa.

– Tarvitsen kuitenkin uskallusta ja rohkaisua, ja niitä myös sain. Kun koulutuksessa käytettävät sanat ovat ymmärrettäviä, sisältö kiinnostavaa ja asenne on kannustava, se hävittää turhaa pelkoa ja innostaa kokeilemaan. Keskimaalle sata jänistä ja papukaijamerkki Ilo auttaa -lahjoituksesta, joka antaa ikäihmisille mahdollisuuden oppia tavattoman tärkeitä asioita ihan ilmaiseksi, Pirjo Tahvanainen lähetti terveisiä osuuskaupan suuntaan.

Digiosaaminen tukee kotona pärjäämistä

Osallistujat kiittelivät myös koulutuksen toteutustapaa. Esimerkiksi puhelimen tai tabletin asetusten muokkaamista, sovellusten lataamista ja digitaalisia terveyspalvelujen käyttöä testailtiin omilla laitteilla, kouluttajien ja vertaisopastajien avustuksella.

– Tulin hakemaan tästä aparaatista lisää tietoa, jotta en tarvitsisi aina nuorempien apua sen käytössä, Pirjo Ritvanen perusteli osallistumistaan tabletti kainalossa.

Hilja Vainio muistutti, että Digiä enemmän elämään -valmennukseen on helppo tulla oppimaan uusia taitoja.

– Tällaiseen tilaisuuteen on matala kynnys, kun koolla on samanikäisiä ihmisiä. Digiosaaminen on fyysisen kunnon ohella nykypäivänä ja tulevaisuudessa entistä merkittävämpi edellytys sille, että ihmiset pärjäävät mahdollisimman pitkään kotona, joten kyse on todella isosta asiasta, hän arvioi.

Hyviä neuvoja turvallisuuden takaamiseen

Iltapäivällä pureuduttiin älylaitteiden edistyneempiin toimintoihin, pilvipalveluihin sekä osallistujia erityisen paljon kiinnostaneeseen tietoturvaan ja tietosuojaan.
– Turvallisuus on asia, joka eniten kiinnostaa, mietityttää ja huolestuttaa. Ei tahdo oikein uskaltaa toimia digilaitteiden kanssa, kun ei tiedä, mikä on turvallista ja mikä ei, Simo Partanen kuvaili.

– Suoraan sanottuna pelottaa käyttää laitteita, kun on niin paljon kaikenlaisia väärinkäytöksiä ja huijauksia. Digipalveluja on pakko ottaa käyttöön, mutta pelko vie mielenrauhan, puoliso Silja Partanen jatkoi.

Pariskunta lähti Viilusta rauhallisemmin mielin. Koulutuksessa korostettu maalaisjärjen käyttö turvallisuuden takaajana vähensi pelkoja.

– Hirveän hyviä ja konkreettisia neuvoja tuli täältä. Osaa nyt paremmin kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin ja tietää, miten huijauksilta voi suojautua.

Yhdessä oppiminen madaltaa osallistumisen kynnystä

Digineuvojana valmennuspäivään osallistunut Pentti Latva-Koivisto totesi, ettei senioriväestön digitaitojen merkitystä voi liikaa korostaa.

– Avun tarve ja kysymysten kirjo on valtava. Laiteongelmia ei juurikaan ole, vaan apua tarvitaan palvelujen omaksumiseen ja käyttöön. Hankalimpia ovat pankkiasiat ja tavallisimpia kysymykset, miten ostetaan juna- tai bussilippu verkosta.

Yhdessä oppiminen ja vertaisopastajilta avun saaminen näyttää kokeneen digineuvojan mukaan toimivan erittäin hyvin.

– Kun kokoonnutaan joukolla parantamaan digitaitoja, on kynnys mukaan lähtemiseen hyvin matala. Yhteinen kokemus kannustaa ja yhteisöllisyys on hyvin vahvaa.
Ikätoveriensa digitaitoja viikoittain muutaman tunnin ajan edistävä Pentti Latva-Koivisto kertoi saavansa vapaaehtoistyöstään paljon.

– On antoisaa nähdä ihmisten oivaltamisen ilo ja helpotus uuden oppimisesta. Toisaalta digineuvojana toimiminen pitää minut itseni hyvin ajassa kiinni ja kannustaa ottamaan koko ajan uusia digipalveluja käyttöön, Pentti Latva-Koivisto perusteli innostustaan.

 

Lue lisää ja katso tulevat Ilo auttaa koulutukset verkkosivuiltamme.

Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

 

Yrityskylä on innovatiivinen oppimisympäristö, joka tarjoaa peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille käytännönläheisen kokemuksen työelämästä. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea ja se on suunniteltu tukemaan koulussa opittuja tietoja ja taitoja käytännön harjoitusten avulla. Vuosittain Yrityskylä Keski-Suomessa käy yli 6000 kuudesluokkalaista ja yhdeksäsluokkalaista sekä yli 100 opettajaa tai opinto-ohjaajaa.

Yrityskylän tarkoituksena on kehittää oppilaiden talousosaamista, yrittäjyys- ja työelämätaitoja sekä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta. Päivän mittainen vierailu Yrityskylässä tarjoaa oppilaille mahdollisuuden kokeilla erilaisia ammatteja ja työelämäntehtäviä. Oppilaat saavat roolin kuvitteellisessa yhteiskunnassa, jossa he toimivat esimerkiksi toimitusjohtajina, asiakaspalvelijoina tai kirjanpitäjinä.

Keskimaa edustaa Yrityskylän pienoisyhteiskunnassa S-marketilla

Tänä vuonna Keski-Suomen Yrityskylään rakentui ensimmäistä kertaa myös S-market.

- Sekä Keskimaa että Yrityskylä haluavat tarjota lapsille onnistumisen kokemuksia työelämästä. Nämä Yrityskylän S-marketin työntekijät tulevat aikanaan TET- ja kesätyöikään, jolloin mielessä on toivottavasti hyvä kokemus kaupan alalta ja he hakeutuvat meille töihin. S-market on kaikkein laajimpana marketkaupan ketjunamme suurimmalle osalle jo pelkkänä nimenä tuttu, joten uskon että muksuja kiinnostaa päästä kurkkaamaan mitä siellä tehdään, Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma avaa.

Yrityskylä tarjoaa nuorille arvokkaan mahdollisuuden kokeilla työelämää turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä, valmistellen heitä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

— On ollut hienoa saada Keskimaa mukaan toimintaamme. Moni nuori kokee kaupan alan työt kiinnostavina. S-market on heille tunnistettava yritys, mutta sen työtehtävät vielä vieraita. Päivän aikana nuoret oppivat toimialasta, työtehtävistä, taloudesta ja yrittäjyydestä. Yrityskylässä meillä on kumppaneina monia eri Keski-Suomen yrityksiä, yhtenä isona tavoitteenamme onkin tutustuttaa nuoret eri yrityksiin ja mahdollisuuksiin mitä Keski-Suomessa on. Toivottavasti tätä kautta myös halukkuus pysyä Keski-Suomessa kasvaa, kertoo Yrityskylän kumppanuuspäällikkö Pertti Immonen.

Yrityskylä asiantuntija Selma Närkki kertoo, että montaa nuorta pohdituttaa ja jopa pelottaa tulevaisuuden työelämä.

— NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan 33 % pelkää tulevaisuuden työelämää ja sitä, että se on liian rankkaa. Yrityskylässä nuoret pääsevät tutustumaan roolipelimäisesti eri työtehtäviin ja se lievittää pelkoa. Yrityskyläpäivä on osa isompaa kokonaisuutta, 10 oppitunnin kokonaisuus suoritetaan koulussa ja sen lisäksi on tämä kyläpäivä. Konseptia kehitetään jatkuvasti.

 

Myönteisiä kokemuksia työelämästä

Yrityskylän S-marketissa oppilaat oppivat laajasti kaupan alan tehtäviä, kuten johtamistaitoja, esillepanoa, rahastusta, asiakaspalvelua sekä myymälän avaamista ja sulkemista.

Kintauden ala-asteen kuutosluokkalaiset Viljo Hakkarainen, Haru Kodama ja Venla Asikainen olivat päässeet töihin Yrityskylän S-markettiin. Päivän aikana he pääsivät tekemään monipuolisia S-marketin työtehtäviä.
— Hain S-markettiin töihin, koska se vaikutti monipuoliselta yritykseltä ja kassatyö kiinnosti minua, se on ollut kaikkein kivointa täällä. Olen myös pitänyt liikettä siistinä ja palvellut asiakkaita, kertoo Venla.
— Minä olen päässyt hyllyttämään ja olemaan kassalla, on ollut kiva päivä, komppaa Viljo.

Kauppa on käynyt hyvin, sillä muutamat tuotteet on jo myyty loppuun. S-marketin suosituimpia tuotteita ovat olleet tikkarit ja vaahtokarkit, sen sijaan murot eivät ole liikkuneet.

— Yhteistyö Yrityskylän kanssa on ollut erittäin sujuvaa. Nuoret ovat saaneet ostaa vierailunsa aikana tuotteita S-marketistamme, ja kauppa onkin käynyt niin hyvin, että olemme tilanneet tavaraa monta kertaa lisää, kertoo Keskimaan Sale ketjun ryhmäpäällikkö Päivi Pihlaja.

— Hyllyjen täyttäminen on ollut kaikista kivointa, olen käynyt oma-aloitteisesti läpi kaikki puuttuvat tuotteet ja merkannut ne ylös, Haru kertoo.

S-marketin pisteellä nuoret ovat voineet myös vaikuttaa Keskimaan Ilo auttaa -hyväntekeväisyyslahjoituksen kohdentamiseen. Nuoret ovat saaneet äänestää mihin 5000 € lahjoitus annetaan, vaihtoehtoina olivat Hope ry:n kautta huvipuistopäivä 50 vähävaraiselle lapsiperheelle tai Lastu ry:n kautta Keski-Suomen keskussairaalan lastenosaston lapsille reippauspalkintoja ja leluja, jotta heillä olisi osastolla ollessa mukavampaa.

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

– Mielialani on kohentunut yhdessä muiden ikääntyneiden kanssa digiasioita opiskellessa. On lohdullista huomata, ettei kamppaile yksin digiongelmien kanssa, vaan meitä oppimishaluisia on useita ja että voi opastajalta kysyä ”tyhmiäkin” asioita. Ja kerrata asioita niin monta kertaa, että ne jäävät mieleen.

– Itsetunto on kohentunut, kun huomaa, että vielä voi oppia uutta eikä olekaan niin kalkkis kuin on luullut.

Nämä ovat tyypillisiä palautteita, joita Eläkkeensaajien Keskusliitto saa Verkosta virtaa -toiminnasta, jossa vapaaehtoiset iäkkäät vertaisopastajat opastavat toisia ikääntyneitä digipulmissa.

– Kiitollisuus avusta ja ongelmien ratkaisuista on yleinen palaute. Ikääntyneet ovat olleet poikkeuksetta erittäin tyytyväisiä saamaansa opastukseen ja kiitollisia siitä, että on paikka, jossa he voivat saada apua digipulmiinsa. Moni on kertonut olevansa opastuksen jälkeen paljon rohkeampi käyttämään laitettaan ja kokeilemaan itsenäisesti myös uusien sovellusten käyttöä, kertoi Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösuunnittelija Juha Viitanen Keuruun kirjastolla vertaisopastajien perehdytyksen lomassa.

Opastusta vaihe vaiheelta

Keski-Suomessa vapaaehtoisena Verkosta virtaa -alueohjaajana ja opastajien kouluttajana toimiva Esa Kauppinen kannusti senioreita rohkeasti mukaan digikahviloiden vertaisopastajiksi. Opastajan tärkeimmät taidot ovat kärsivällisyys ja rauhallisuus, joiden rinnalla olisi hyvä olla perustiedot siitä, miten sähköinen maailma toimii. Kaksipäiväinen perehdytys tuo paljon lisää oppia, kun vain kiinnostusta riittää.

– Tässä toiminnassa tapaa mukavia ihmisiä ja saa paljon itse oppia, kun toisia opastaa. Nuoremmat kyllä neuvovat, mutta me kaikki tiedämme, ettei siinä pysy perässä. Opastettaviensa kanssa samaan sukupolveen kuuluvat opastajat etenevät sen sijaan hitaammin. Asiat käydään läpi vaihe vaiheelta ja kerrataan tarvittaessa. Vertaisopastajien ei tarvitse hallita kaikkea ja on ihan luvallista myös sanoa, että en tiedä, mutta yritetään ottaa yhdessä selvää.

Keuruun kirjastolle oli saatu mukaan 12 tulevaa vertaisopastajaa digikahviloihin.

– Keskimaan Ilo auttaa -kampanja on todella hyvällä asialla, kun entistä enemmän kaikki palvelut menevät verkkoon. Ikäihmisille tällainen opastus on tavattoman tärkeää, perehdytettävät totesivat.
Lahja Anttila kertoi elävänsä mukana digiajassa.

– On tietokone ja älypuhelin, joilla hoidan pankki- ja muita asioita sekä lähetän ja vastaanotan sähköpostia, hän kuvaili.

Helge Lahtinen kertoi lähteneensä mukaan vertaisopastajaksi mielenkiinnosta.

– Pärjään digitaalisten asioiden kanssa ihan hyvin, vaikka olen vasta eläkkeellä ollessani oppinut, Helge kommentoi.

Kaikille avointa ja ilmaista

Verkosta virtaa -toiminta saa nyt Keskimaan Ilo auttaa -lahjoituksen ansiosta valtavan paljon uutta puhtia Keski-Suomessa.

– Meillä on tälle vuodelle käytettävissä ikäihmisten digitaitojen parantamiseen yhtä paljon rahaa Keski-Suomessa kuin muualla Suomessa yhteensä, Juha Viitanen vertasi.

– Digiopastajien perehdytys sekä digikahvilat ovat kaikille ikäihmisille ilmaisia ja avoimia. Ikävuosia ei kysytä, eikä osallistuminen edellytä minkään yhdistyksen jäsenyyttä. Osallistuminen kannattaa, sillä digimaailmaan tutustuminen tuo paljon uutta sisältöä elämään esimerkiksi Yle Areenan, urheilukanavien sekä ruoanlaitto- ja käsityösivustojen myötä. Iloa tuottavat varmasti myös videopuhelut läheisten kanssa. Aikaa ja vaivaa puolestaan säästyy, kun asiointi esimerkiksi terveyspalvelujen ja viranomaisten suuntaan onnistuu sähköisesti.

– Moni ajattelee, ettei voi osallistua, koska ei kuitenkaan enää tällä iällä opi uusia asioita. Me tiedämme, että varmasti oppii, eikä ikä ole este. Tiedän erään rouvan, joka oli saanut 100-vuotislahjaksi tietokoneen, opetellut käyttämään sitä ja hoiti vielä 103-vuotiaana muun muassa pankkiasiansa itsenäisesti. Ja eräs 93-vuotias vertaisopastaja on vetänyt tietokonekerhoa.

Digikahviloihin osallistujien avun tarve vaihtelee suuresti.
– Joku kysyy, miten älypuhelin laitetaan päälle, toinen haluaa tietää, mitä on lohkoketjuteknologia ja loput kysymykset liikkuvat näiden kahden ääripään välillä, Juha Viitanen kertoi.

 

Ensimmäiset kaikille avoimet ja maksuttomat Ilo auttaa -digikahvilat järjestetään Keuruun kirjastolla 16.5. ja 30.5. kello 13. Vielä ennen kesää toiminta saadaan käyntiin myös Jämsässä, jossa 7.-8.5. järjestettävään vertaisopastajaperehdytykseen on ilmoittautunut 15 henkilöä.

Lue lisää Ilo auttaa -kampanjasta täältä  ja Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta virtaa -toiminnasta täältä