Keski-Suomen NYT Yrityskylä sai alkuvuodesta uuden kaupan, kun kuvitteelliseen yhteiskuntaan rakennettiin S-market. Uusi kauppa on otettu nuorten keskuudessa hyvin vastaan.

Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

 

Yrityskylä on innovatiivinen oppimisympäristö, joka tarjoaa peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille käytännönläheisen kokemuksen työelämästä. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea ja se on suunniteltu tukemaan koulussa opittuja tietoja ja taitoja käytännön harjoitusten avulla. Vuosittain Yrityskylä Keski-Suomessa käy yli 6000 kuudesluokkalaista ja yhdeksäsluokkalaista sekä yli 100 opettajaa tai opinto-ohjaajaa.

Yrityskylän tarkoituksena on kehittää oppilaiden talousosaamista, yrittäjyys- ja työelämätaitoja sekä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta. Päivän mittainen vierailu Yrityskylässä tarjoaa oppilaille mahdollisuuden kokeilla erilaisia ammatteja ja työelämäntehtäviä. Oppilaat saavat roolin kuvitteellisessa yhteiskunnassa, jossa he toimivat esimerkiksi toimitusjohtajina, asiakaspalvelijoina tai kirjanpitäjinä.

Keskimaa edustaa Yrityskylän pienoisyhteiskunnassa S-marketilla

Tänä vuonna Keski-Suomen Yrityskylään rakentui ensimmäistä kertaa myös S-market.

- Sekä Keskimaa että Yrityskylä haluavat tarjota lapsille onnistumisen kokemuksia työelämästä. Nämä Yrityskylän S-marketin työntekijät tulevat aikanaan TET- ja kesätyöikään, jolloin mielessä on toivottavasti hyvä kokemus kaupan alalta ja he hakeutuvat meille töihin. S-market on kaikkein laajimpana marketkaupan ketjunamme suurimmalle osalle jo pelkkänä nimenä tuttu, joten uskon että muksuja kiinnostaa päästä kurkkaamaan mitä siellä tehdään, Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma avaa.

Yrityskylä tarjoaa nuorille arvokkaan mahdollisuuden kokeilla työelämää turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä, valmistellen heitä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

— On ollut hienoa saada Keskimaa mukaan toimintaamme. Moni nuori kokee kaupan alan työt kiinnostavina. S-market on heille tunnistettava yritys, mutta sen työtehtävät vielä vieraita. Päivän aikana nuoret oppivat toimialasta, työtehtävistä, taloudesta ja yrittäjyydestä. Yrityskylässä meillä on kumppaneina monia eri Keski-Suomen yrityksiä, yhtenä isona tavoitteenamme onkin tutustuttaa nuoret eri yrityksiin ja mahdollisuuksiin mitä Keski-Suomessa on. Toivottavasti tätä kautta myös halukkuus pysyä Keski-Suomessa kasvaa, kertoo Yrityskylän kumppanuuspäällikkö Pertti Immonen.

Yrityskylä asiantuntija Selma Närkki kertoo, että montaa nuorta pohdituttaa ja jopa pelottaa tulevaisuuden työelämä.

— NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan 33 % pelkää tulevaisuuden työelämää ja sitä, että se on liian rankkaa. Yrityskylässä nuoret pääsevät tutustumaan roolipelimäisesti eri työtehtäviin ja se lievittää pelkoa. Yrityskyläpäivä on osa isompaa kokonaisuutta, 10 oppitunnin kokonaisuus suoritetaan koulussa ja sen lisäksi on tämä kyläpäivä. Konseptia kehitetään jatkuvasti.

 

Myönteisiä kokemuksia työelämästä

Yrityskylän S-marketissa oppilaat oppivat laajasti kaupan alan tehtäviä, kuten johtamistaitoja, esillepanoa, rahastusta, asiakaspalvelua sekä myymälän avaamista ja sulkemista.

Kintauden ala-asteen kuutosluokkalaiset Viljo Hakkarainen, Haru Kodama ja Venla Asikainen olivat päässeet töihin Yrityskylän S-markettiin. Päivän aikana he pääsivät tekemään monipuolisia S-marketin työtehtäviä.
— Hain S-markettiin töihin, koska se vaikutti monipuoliselta yritykseltä ja kassatyö kiinnosti minua, se on ollut kaikkein kivointa täällä. Olen myös pitänyt liikettä siistinä ja palvellut asiakkaita, kertoo Venla.
— Minä olen päässyt hyllyttämään ja olemaan kassalla, on ollut kiva päivä, komppaa Viljo.

Kauppa on käynyt hyvin, sillä muutamat tuotteet on jo myyty loppuun. S-marketin suosituimpia tuotteita ovat olleet tikkarit ja vaahtokarkit, sen sijaan murot eivät ole liikkuneet.

— Yhteistyö Yrityskylän kanssa on ollut erittäin sujuvaa. Nuoret ovat saaneet ostaa vierailunsa aikana tuotteita S-marketistamme, ja kauppa onkin käynyt niin hyvin, että olemme tilanneet tavaraa monta kertaa lisää, kertoo Keskimaan Sale ketjun ryhmäpäällikkö Päivi Pihlaja.

— Hyllyjen täyttäminen on ollut kaikista kivointa, olen käynyt oma-aloitteisesti läpi kaikki puuttuvat tuotteet ja merkannut ne ylös, Haru kertoo.

S-marketin pisteellä nuoret ovat voineet myös vaikuttaa Keskimaan Ilo auttaa -hyväntekeväisyyslahjoituksen kohdentamiseen. Nuoret ovat saaneet äänestää mihin 5000 € lahjoitus annetaan, vaihtoehtoina olivat Hope ry:n kautta huvipuistopäivä 50 vähävaraiselle lapsiperheelle tai Lastu ry:n kautta Keski-Suomen keskussairaalan lastenosaston lapsille reippauspalkintoja ja leluja, jotta heillä olisi osastolla ollessa mukavampaa.

 

Keskimaan Ilo auttaa -hyväntekeväisyyslahjoitus kohdennetaan tänä vuonna pääosin ikäihmisten digitaitojen kartuttamiseen. Kampanja lähti käyntiin Keuruulta, jossa Eläkkeensaajien Keskusliitto järjesti ensimmäisen kaksipäiväisen perehdytyksen tulevien digikahviloiden vertaisopastajille.

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

– Mielialani on kohentunut yhdessä muiden ikääntyneiden kanssa digiasioita opiskellessa. On lohdullista huomata, ettei kamppaile yksin digiongelmien kanssa, vaan meitä oppimishaluisia on useita ja että voi opastajalta kysyä ”tyhmiäkin” asioita. Ja kerrata asioita niin monta kertaa, että ne jäävät mieleen.

– Itsetunto on kohentunut, kun huomaa, että vielä voi oppia uutta eikä olekaan niin kalkkis kuin on luullut.

Nämä ovat tyypillisiä palautteita, joita Eläkkeensaajien Keskusliitto saa Verkosta virtaa -toiminnasta, jossa vapaaehtoiset iäkkäät vertaisopastajat opastavat toisia ikääntyneitä digipulmissa.

– Kiitollisuus avusta ja ongelmien ratkaisuista on yleinen palaute. Ikääntyneet ovat olleet poikkeuksetta erittäin tyytyväisiä saamaansa opastukseen ja kiitollisia siitä, että on paikka, jossa he voivat saada apua digipulmiinsa. Moni on kertonut olevansa opastuksen jälkeen paljon rohkeampi käyttämään laitettaan ja kokeilemaan itsenäisesti myös uusien sovellusten käyttöä, kertoi Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösuunnittelija Juha Viitanen Keuruun kirjastolla vertaisopastajien perehdytyksen lomassa.

Opastusta vaihe vaiheelta

Keski-Suomessa vapaaehtoisena Verkosta virtaa -alueohjaajana ja opastajien kouluttajana toimiva Esa Kauppinen kannusti senioreita rohkeasti mukaan digikahviloiden vertaisopastajiksi. Opastajan tärkeimmät taidot ovat kärsivällisyys ja rauhallisuus, joiden rinnalla olisi hyvä olla perustiedot siitä, miten sähköinen maailma toimii. Kaksipäiväinen perehdytys tuo paljon lisää oppia, kun vain kiinnostusta riittää.

– Tässä toiminnassa tapaa mukavia ihmisiä ja saa paljon itse oppia, kun toisia opastaa. Nuoremmat kyllä neuvovat, mutta me kaikki tiedämme, ettei siinä pysy perässä. Opastettaviensa kanssa samaan sukupolveen kuuluvat opastajat etenevät sen sijaan hitaammin. Asiat käydään läpi vaihe vaiheelta ja kerrataan tarvittaessa. Vertaisopastajien ei tarvitse hallita kaikkea ja on ihan luvallista myös sanoa, että en tiedä, mutta yritetään ottaa yhdessä selvää.

Keuruun kirjastolle oli saatu mukaan 12 tulevaa vertaisopastajaa digikahviloihin.

– Keskimaan Ilo auttaa -kampanja on todella hyvällä asialla, kun entistä enemmän kaikki palvelut menevät verkkoon. Ikäihmisille tällainen opastus on tavattoman tärkeää, perehdytettävät totesivat.
Lahja Anttila kertoi elävänsä mukana digiajassa.

– On tietokone ja älypuhelin, joilla hoidan pankki- ja muita asioita sekä lähetän ja vastaanotan sähköpostia, hän kuvaili.

Helge Lahtinen kertoi lähteneensä mukaan vertaisopastajaksi mielenkiinnosta.

– Pärjään digitaalisten asioiden kanssa ihan hyvin, vaikka olen vasta eläkkeellä ollessani oppinut, Helge kommentoi.

Kaikille avointa ja ilmaista

Verkosta virtaa -toiminta saa nyt Keskimaan Ilo auttaa -lahjoituksen ansiosta valtavan paljon uutta puhtia Keski-Suomessa.

– Meillä on tälle vuodelle käytettävissä ikäihmisten digitaitojen parantamiseen yhtä paljon rahaa Keski-Suomessa kuin muualla Suomessa yhteensä, Juha Viitanen vertasi.

– Digiopastajien perehdytys sekä digikahvilat ovat kaikille ikäihmisille ilmaisia ja avoimia. Ikävuosia ei kysytä, eikä osallistuminen edellytä minkään yhdistyksen jäsenyyttä. Osallistuminen kannattaa, sillä digimaailmaan tutustuminen tuo paljon uutta sisältöä elämään esimerkiksi Yle Areenan, urheilukanavien sekä ruoanlaitto- ja käsityösivustojen myötä. Iloa tuottavat varmasti myös videopuhelut läheisten kanssa. Aikaa ja vaivaa puolestaan säästyy, kun asiointi esimerkiksi terveyspalvelujen ja viranomaisten suuntaan onnistuu sähköisesti.

– Moni ajattelee, ettei voi osallistua, koska ei kuitenkaan enää tällä iällä opi uusia asioita. Me tiedämme, että varmasti oppii, eikä ikä ole este. Tiedän erään rouvan, joka oli saanut 100-vuotislahjaksi tietokoneen, opetellut käyttämään sitä ja hoiti vielä 103-vuotiaana muun muassa pankkiasiansa itsenäisesti. Ja eräs 93-vuotias vertaisopastaja on vetänyt tietokonekerhoa.

Digikahviloihin osallistujien avun tarve vaihtelee suuresti.
– Joku kysyy, miten älypuhelin laitetaan päälle, toinen haluaa tietää, mitä on lohkoketjuteknologia ja loput kysymykset liikkuvat näiden kahden ääripään välillä, Juha Viitanen kertoi.

 

Ensimmäiset kaikille avoimet ja maksuttomat Ilo auttaa -digikahvilat järjestetään Keuruun kirjastolla 16.5. ja 30.5. kello 13. Vielä ennen kesää toiminta saadaan käyntiin myös Jämsässä, jossa 7.-8.5. järjestettävään vertaisopastajaperehdytykseen on ilmoittautunut 15 henkilöä.

Lue lisää Ilo auttaa -kampanjasta täältä  ja Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta virtaa -toiminnasta täältä