Teksti ja kuva: Kristiina Tammitie

 

Viime toukokuussa Keskimaalle saapunut Juan Lima työskentelee ABC-kokkina. Jayson Yco on puolestaan edennyt kolmessa vuodessa Rosson vuoromestariksi.

– Working in this croup is really great. Keskimaa gives us so much, Jayson ja Juan kiittelevät.

Ravintolakeittiöissä on ollut jo pitkään haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa. Alaa koetelleiden koronasulkujen jälkeen työvoimapula on pahentunut entisestään. Yksi ratkaisu on kansainvälinen rekrytointi, johon myös Keskimaa on tarttunut. Henkilöstövuokraukseen keskittyvän Baronan kautta Keskimaahan tuli viime toukokuussa kahdeksan filippiiniläistä kokkia. Heistä puolet teki kesäkauden ajan töitä Viitasaaren ABC:llä.

– Meidän porukka toivotti ulkomaalaisvahvistuksemme todella lämpimästi tervetulleiksi avuksemme. Ilman heitä olisimme olleet erittäin vilkkaan kesän aikana suoraan sanottuna pulassa, kuvailee ABC Viitasaaren liikennemyymäläpäällikkö Kirsti Partti, jolle filippiiniläiset ovat antaneet lempinimen Miss Kipa.

Hän korostaa, että filippiiniläiskokit ovat alansa ammattilaisia. He ovat selviytyneet kotimaassaan läpi tiukoista soveltuvuustesteistä päästäkseen mukaan Baronan valitsemaan joukkoon.

– Meillä he oppivat todella nopeasti talon tavoille, miten työt tehdään ja miten homma toimii. Perehdytysmateriaalia on käännetty englanniksi heitä varten ja keittiössä työkielikin vaihtui sujuvasti, kun englantia uskallettiin lähteä rohkeasti käyttämään.

Syksyn tullen Viitasaaren Apsin filippiiniläiskokeista kolme neljästä siirtyi Jyväskylään Keskimaan ravintoloihin töihin. Liikennemyymälähommiin jäi Juan Lima, joka tekee töitä sekä Viitasaarella että Palokassa.

– The first months have gone well. We never have any problems. Be in the kitchen it’s all the same, whether you are in the Philippines or Viitasaari. And these people here are just great, Juan toteaa.

Hän kertoo ihastuneensa paitsi työryhmäänsä, myös ABC:n ikkunoista ja terassilta avautuvaan keskisuomalaiseen järvimaisemaan.

– The nature is amazing. My teammates take me to the summer cottage, and we went the sauna and… what is it… that round pool…palju? We also jumped into the lake and went fishing. I’ve noticed that beer is always involved in these hobbies, Juan nauraa.

Toinen koti

Juan sanoo kokevansa itsensä Keskimaalla arvostetuksi.

– It seems that they really wanted me and my friends to work here. It’s been great for us, hän pohtii.

­– And we won’t let you go, Miss Kipa heittää väliin topakasti.

Juan ei tosin edes suunnittele lähtöä. Syksyn mittaan jatkuvasti lyhentyneet päivät sen enempää kuin räntäsateetkaan eivät ole onnistuneet lannistamaan hänen iloista hymyään.

– This is my second home now. I look forward next May when the contract with Barona ends and I get Keskimaa as my employer. I’m sure that makes me happy. Next month I will go to a language course because I want to learn Finnish as well as possible.

Juanin ja muiden uusien tulokkaiden mentorina toimiva Jayson Yco on Keskimaan ensimmäinen filippiiniläisvahvistus. Hän tuli Suomeen yli kolme vuotta sitten elokuussa 2019.

Jayson kertoo lähteneensä toiselle puolelle maapalloa, koska halusi nostaa omaa ja läheistensä elämänlaatua. Suomessa kokki tienaa huomattavasti paremmin kuin Filippiineillä.

­– I also wanted new experiences. I must say, I love living here in Finland. People are friendly and I work for a company that doesn’t let me down. I feel lucky, Jayson kuvailee.

Rossossa kokkina aloittanut Jayson siirtyi Keskimaan kirjoille, kun Baronan kanssa tehty vuoden mittainen sopimus päättyi. Koronasulkujen aikana hän työskenteli Sokos-keskuksen Hesessä, joka oli avoinna take away -palveluna. Korvaava työ piti löytää ravintola-alalta, sillä Jaysonin oleskelulupa ei mahdollista toimialan vaihtamista.

– I’m so grateful that Keskimaa offered me a job during the corona lockdown. My friend was working in a company that was closed and he had no job.

Viime kesänä Rosson vuoromestariksi nimitetty Jayson on kolmessa vuodessa kotiutunut Jyväskylään ja Keskimaahan hyvin, vain kieli tuntuu edelleen tuskaisen vaikealta. Nyt Jayson on aloittanut Jollaksessa vuoropäällikkövalmennuksen. Opiskelu tapahtuu suomeksi, mikä motivoi entistä enemmän oppimaan kieltä.

– First year was very challenging for me because the language is so hard. Today I understand Finnish quite well, but speaking is still difficult. Now I’m studying Finnish at Gradia and learning all the time, day by day.

Jayson uskoo pysyvänsä Keskimaalla töissä, eikä suunnittele ainakaan lähiaikoina paluuta Filippiineille.

– At Rosso we have a fantastic team and leadership. I like being a keskimaalainen, it is really great. I feel like I’m treated as one of Keskimaa’s own, not as an immigrant, hän kuvailee.

Teksti: Kristiina Tammitie, kuva: Anne Kalliola

 

– Työvoiman saatavuuden ja henkilöstön pysyvyyden varmistaminen on meidän liiketoimintamme kannalta elintärkeää. Siksi meidän pitää varmistaa entistä parempi työpaikka sekä nykyisille että uusille keskimaalaisille, henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg ja HR-asiantuntija Päivi Pihlaja toteavat.

Työkaverit vaihtuvat entistä tiheämpään. Yksi vaihtaa alaa, toinen jää eläkkeelle ja kolmas muuttaa muualle. Kaikissa toimipaikoissa ja työvuoroissa ei aina ole tekijöitä tarpeeksi, mikä vaatii rivissä olevilta venymistä ja koettelee jaksamista. Avoimia työpaikkoja ei aina saada täytettyä toivotussa aikataulussa, ja jos miehitys on jo ennestään vajaa, sairauslomat pistävät arjen vielä enemmän sekaisin.

– Työvoimapula sekä työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyvät haasteet ovat tätä nykyä joka päivä näkyvillä toimipaikoissamme. Meidän liiketoiminta ei kerta kaikkiaan pyöri ilman ihmisiä, Kaisamaria Thusberg kuvailee.

Eniten pulaa kokeista ja pienillä paikkakunnilla myyjistä

Työvoimahaasteiden taustalla on työikäisten väheneminen kymmenillä tuhansilla ihmisillä joka vuosi ikääntymisen seurauksena. Väestö myös keskittyy yhä vahvemmin kasvukeskuksiin: meillä Keski-Suomessa Jyväskylä kasvaa, mutta muualla väki vähenee.

– Työntekijöitä tarvittaisiin enemmän erityisesti ravintoloiden ja liikennemyymälöiden keittiöihin. Kaupan työpaikat saamme hyvin täytettyä Jyväskylän kaupunkialueella, mutta mitä kauemmas mennään, myös myyjien rekrytointiin liittyvät haasteet kasvavat, erityisesti pienillä paikkakunnilla, joissa ei enää juurikaan työikäistä väestöä asu, Päivi Pihlaja selvittää.

Kesätyöntekijämäärissäkin on nähtävissä selvästi alentunut suunta.

– Kaikkiin toimipaikkoihimme ei viimeksi saatu ilman jatkorekrytointeja kesätyöntekijöitä niin paljoa kuin olisimme halunneet. Onneksi meillä on mahdollisuus tarjota kesätyötä myös alaikäisille. Alle 18-vuotiaita olikin viime kesänä meillä aiempaa enemmän.

 

Henkilöstö ratkaisee pelin

Kaisamaria ja Päivi korostavat, että Keskimaalla ei ole jääty levittelemään käsiä korona-ajan pyörteissä päälle yllättävän nopeasti rysähtäneessä tilanteessa. Työn alla on parhaillaan monenlaisia kehittämistoimia, joilla halutaan parantaa nykyisten työntekijöiden työtyytyväisyyttä, varmistaa uusien keskimaalaisten saatavuus ja vahvistaa työnantajamielikuvaa kertomalla arjestamme oikeita ja aitoja asioita.

– Teemme jatkuvasti töitä paremman työelämän puolesta. Strategiaamme on kirjattu, että Keskimaa on tulevaisuudessa entistä parempi työpaikka. Tämän linjauksen painoarvo kasvaa koko ajan, koska haluamme pitää kiinni työntekijöistämme ja tarjota heille palvelualojen parhaan työpaikan.

– Meidän liiketoimintojemme menestyksen avain on aina henkilöstö. Siksi on hyvin ratkaisevaa, että meille halutaan tulla töihin ja meillä halutaan pysyä töissä, toimipaikkojemme arki pyörii sujuvasti, kaikilla on oikea määrä työkavereita jokaisessa vuorossa, töissä on kiva olla ja urapolulla on kunkin yksilöllisiin tarpeisiin sopivasti vaihtelevuutta.

Työn hallinnan tunteen kannalta on myös tärkeää, että ihmisillä on riittävästi osaamista vaadittaviin työtehtäviin.

– Meillä on täysi valmius opettaa ja kouluttaa, jos vain intoa ja asennetta löytyy. Me tarjoamme todella paljon mahdollisuuksia oman osaamispääoman kerryttämiseen erilaisilla valmennuksilla ja tutkintoon tähtäävillä oppisopimuskoulutuksilla, joiden toteuttamiseen olemme rakentamassa uudenlaista toimintamallia. Osaamista vahvistetaan myös ihan uusilla hankkeilla, joista ABC Akatemia on hyvä esimerkki.

 

Hyvä työantajamaine kasvanut

Keskimaalla on monia vetovoimatekijöitä, jotka painavat vaakakupissa, kun palvelualoista kiinnostuneet ihmiset listaavat mielessään potentiaalisia työpaikkojaan.

–  Suomen monipuolisimpien henkilöstöetujen, erilaisiin elämäntilanteisiin räätälöityjen työtehtävien, vaihtelevien urapolkujen ja kattavien työterveyshuollon palvelujen rinnalle entistä merkityksellisemmäksi on  noussut maineemme turvallisena ja luotettavana työnantajana, joka pitää huolta omistaan.

Erityisesti ravintola-alan ihmisten silmissä Keskimaa näyttäytyy aiempaa mielenkiintoisempana työnantajana Jyväskylässä. Alan ihmiset ovat panneet merkille, että Keskimaalla ravintolasulkujen aikana maralaisille tarjottiin töitä marketkaupan puolelta, eikä pandemian ensimmäisen aallon lyhyeksi jääneen vaiheen jälkeen turvauduttu enää lomautuksiin lainkaan.

 

Inhimillisyys on valttia

Kaisamaria sanoo, että inhimillisyys ja ihmisen kokoinen työelämä on valttia tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– Työkykyjohtamisen ja työvuorosuunnittelun kehittäminen keskimaalaisten yksilöllisiä tarpeita kunnioittaen jatkuu. Parannamme edelleen mahdollisuuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Ihmiset arvostavat työssään merkityksellisyyttä, hyvää työporukkaa, ihmistä arvostavaa kulttuuria ja keskustelevaa, tasavertaisuutta tukevaa ilmapiiriä. On hyvin voimaannuttavaa tuntea aitoa ylpeyttä omasta työpaikasta.

– Kisa työvoimasta kiihtyy. Meillä on mahdollisuus pärjätä tässä ottelussa, koska keskimaalaisten työtyytyväisyys on huippuluokkaa, Päivi ja Kaisamaria kiteyttävät.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Tero Takalo-Eskola

 

Ohjaaja osallistuu muun muassa opiskelijan arviointiin ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen. Työpaikkaohjaajan nimeää aina työnantaja.

Eetu Hukka toimii ravintola Revolutionissa työpaikkaohjaajana ja keittiön vuoromestarina. Jo omien opiskelujensa aikaan Hukka koki yhteistyön opettajien kanssa luontevaksi, tätä yhteistyötä hän on päässyt jatkamaan työpaikkaohjaajan roolissaan.

- Harjoittelijoiden opettaminen ja ohjaaminen tulee minulta sydämestä, on hauskaa ja merkityksellistä auttaa aloittavia tekijöitä. Tämä antaa minullekin tosi paljon. Jossain vaiheessa harkitsin itsekin opettajaksi ryhtymistä, mutta tällä erää tämä riittää, Hukka kertoo.

Omaa osaamistaan työpaikkaohjaajana Hukka on kehittänyt Gradian järjestämässä työpaikkaohjaajan koulutuksessa. Koulutuksessa ohjaaja saa tietoa muun muassa tutkintovaatimuksista ja oppia palautteen antamiseen sekä erilaisiin ohjaustilanteisiin.

- Koulutus päivitti tietojani ja antoi hyvät valmiudet muun muassa harjoitteluihin liittyviin arviointitöihin. Tukea omaan työhöni saan tarvittaessa Keskimaan muilta työpaikkaohjaajilta sekä tietysti Revon työntekijöiltä, kuten vuoropäälliköiltämme. Heidän kanssaan jaamme vastuita harjoittelijoista.

Harjoittelijat tuovat työpaikalle positiivista virtaa ja uutta intoa. Työpaikkaohjaajan roolissa on Hukan mielestä parasta se, kun näkee harjoittelijan kehityksen.

- On hienoa nähdä, kun työharjoittelijat oppivat uutta ja pääsevät kiinni talon toimintatapoihin. Harjoittelun aikana pääsemme näyttämään ja opettamaan harjoittelijoille myös sellaisia asioita, joita ei ole koulussa opetettu. Parhaimmillaan opiskelija saa harjoittelusta opin lisäksi lisää intoa alaa kohtaan.

 

Jalka oven välissä

Revolutionissa työharjoittelijoita käy kaikilta vuosikursseilta, aloittavista opiskelijoista pian opintojaan päättäviin. Harjoittelijoiden määrä vaihtelee paljon, enimmillään heillä on viisi harjoittelijaa.

- Tällä hetkellä meillä on neljä harjoittelijaa Revolutionissa ja yksi Vennin puolella. Tämä on aika lailla maksimimäärä mitä pystymme ottamaan kerralla.

Se miten asennoituu, on ratkaisevin tekijä siinä mitä opiskelija saa irti harjoittelultaan.

- Kun on ollut meillä harjoittelussa, on jalka isosti jo oven välissä, kun mietitään esimerkiksi kesätöitä. Harjoittelun aikana opiskelijalla on hieno tilaisuus näyttää mitä osaa ja millainen on asenteeltaan. Se, että jaksaa tehdä hommia hyvällä tsempillä, avaa kyllä ovia jatkoakin varten. Töitä tältä alalta löytyy.

 

Millaisia mahdollisuuksia Keskimaa tarjoaa opiskelijoille, lue lisää tästä.

 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Tero Takalo-Eskola

 

- Koululla meille kerrottiin, että Keskimaa tarjoaa opiskelijoille helpomman väylän työharjoitteluun ja tätä kautta varman kesätyöpaikan. Polkuopinnot herättivät kiinnostukseni heti, muistelee Litmanen.

Kaikkien työssäoppimisjaksojen keskittäminen Keskimaalle mahdollisti Litmaselle sen, että hänen ei tarvinnut hakea jokaista harjoittelupaikkaa erikseen ja niitä jopa tarjottiin Keskimaan puolesta. Ammatilliset tutkinnot suoritetaan normaaliin tapaan koululla.

- Harjoitteluiden keskittäminen on poistanut paljon turhaa stressiä. Keskimaalla on lukuisia paikkoja, joissa harjoittelua voi suorittaa, joten jokaiselle löytyy kyllä mieluinen paikka.

Litmanen kokee, että hänet otettiin hyvin vastaan ja kannustaa muitakin hakeutumaan Keskimaan sinun polkuun mukaan.

- Ehdottomasti suosittelen tätä työharjoittelumuotoa, tämä helpottaa opiskeluja todella paljon, kun ei tarvitse miettiä mistä löytyy seuraava harjoittelupaikka. Jos harjoittelut keskittää samaan paikkaan, ei myöskään tarvitse aina aloittaa alusta tutustumista harjoittelupaikan toimintatapoihin ja ihmisiin.

 

Harjoittelijasta työntekijäksi

Kun Litmanen oli ollut Trattoriassa harjoittelussa muutaman kuukauden, avautui hänelle mahdollisuus työpaikkaan.

- Tartuin tietenkin tarjoukseen ja aloin tekemään palkallisia työtunteja aina niissä väleissä, kun minulla ei ollut työharjoittelua käynnissä.

Ravintola-alassa Litmasta kiinnosti baariympäristössä työskentely ja ihmisten kohtaaminen.

- Pidän siitä, että voin työssäni kohdata erilaisia ihmisiä ja jututella heidän kanssaan, asiakaspalvelutyö tuntuu kotoisalta. Lempihommiini kuuluu myös erilaisten drinkkien tekeminen. Työnantajana Keskimaa on vakaa ja luotettava. Meillä on laajat henkilökuntaedut, kouluttautumismahdollisuuksia ja halutessaan vuoroja saa lisää muista toimipisteistä.

 

Lue lisää Sinun polusta ja hae mukaan >

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Tero Takalo-Eskola

 

- Oli tosi kiva, kun sain kesätöitä tutusta harjoittelupaikasta. Työyhteisöön oli helppo hypätä mukaan, koska kaikki olivat jo tuttuja harjoittelujeni kautta, muistelee Miro.

Kesätöiden aikana Miro pääsi tekemään ravintolan töitä laidasta laitaan, pöytiin tarjoilusta baarityöskentelyyn. Päivät olivat tiiviitä ja ammatillinen osaaminen kasvoi hurjasti.

- Kesä opetti minulle tosi paljon ammatillisesti ja ihmisenä. Vaikka töitä paiskittiin hetkittäin kovalla sykkeellä, oli flow aina todella hyvä. Sanoinkin kesän jälkeen koulukavereille, että opin varmasti kesän aikana enemmän kuin koko koulun aikana. Mikään ei voita käytännön tekemistä.

Revolutionissa Miro pääsi työskentelemään ison työporukan ja laajan asiakaskunnan kanssa. Työyhteisön yhteisöllisyys veti puoleensa.

- Revossa on monen ikäisistä koostuva rento työporukka, jossa kaikki ovat todella lämpimiä ja avoimia ihmisiä. Tässä työssä pääsee luomaan hyvän suhteen työkavereiden kanssa, olemme niin tiiviisti koko ajan yhdessä. Minut otettiin tosi hyvin mukaan porukkaan, en olisi voinut parempaa kesätyöpaikkaa saada.

Kesätyö poiki jatkoa

Miro kannustaa hakemaan Keskimaalle kesätöihin rohkeasti ja avoimin mielin. Tekemällä oppii ja kysymällä saa aina apua. Työporukka auttaa ja kannustaa uusia tekijöitä arjessa.

- Vaikka ravintolatyö voi hetkittäin olla rankkaa, niin on se kyllä myös todella palkitsevaa. Ota kaikki irti siitä mitä pääset kesätöissä tekemään ja näkemään, opeista on paljon hyötyä tulevaisuudessa. Kun teet parhaasi, niin se palkitsee kyllä. Mukava työporukka ja hyvä perehdyttäminen auttaa arjessa.

Kun tekee työnsä hyvin ja asenne on kohdillaan, voi kesätöiden jälkeen poikia pidempikin työpaikka. Näin kävi myös Mirolle.

- Kesätöiden jälkeen sain vakituisen työsopimuksen pienillä tunneilla. On kiva, että voin opiskelujeni loppuvaiheen työskennellä samalla.

 

Kiinnostaako työssäoppiminen Keskimaalla? Lue mitä mahdollisuuksia meillä on tarjota opiskelijoille >

Teksti: Kristiina Tammitie, kuva: Sekasin kollektiivi

 

Nuorten mielenterveys on ollut erityisen kovilla parin viime vuoden aikana, kun korona sotki arjen rutiinit ja katkaisi sosiaaliset kontaktit. Kaksi vuotta on nuoren elämässä ikuisuus, ja siksi pandemia on koetellut heitä kovemmin kuin muuta väestöä. Kun elämä alkoi koronan osalta palautua lähemmäksi normaalia, toi Ukrainan sota mukanaan pelon ja ahdistuksen. Moni nuori miettii, kannattaako opiskelu tai työssäkäynti maailmassa, jossa usko tulevaisuuteen on kovilla.

– Nuori on vielä kesken, koska paksu nahka kasvaa vasta iän myötä. Onneksi nykyisin nuoret uskaltavat puhua avoimesti mielenterveyteen liittyvistä asioista. Mielenterveyspalvelujen käyttöön ei liity enää samanlaista häpeää kuin ennen, vaan se on osa elämää. On ymmärretty, että mielenterveys muuttuu samalla tavalla kuin fyysinen terveyskin. Joskus se on hyvä, toisinaan taas huono, Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana kuvailee.

 

Puhu, puutu, kuuntele ja välitä

Usein mieltä askarruttavista aiheista puhuminen esimerkiksi työkaverin kanssa kirkastaa ajatuksia ja asettaa ne parempaan järjestykseen. Keskimaalaisia Satu kannustaakin puhumaan, puuttumaan ja välittämään. Enemmän elämää nähneiden huolenpito nuorista työkavereista ei mene koskaan hukkaan.

– Tukemisen rima kannattaa laittaa hyvin alas. Jokainen voi tukea nuorempaa työkaveria kysymällä mitä kuuluu ja kuuntelemalla, mitä hän vastaa. Kenties nuorta askarruttaa joku sellainen asia, josta voi jakaa omia kokemuksia tai tarvittaessa rohkaista ja kannustaa hakemaan apua työterveydestä.

Nuoren työkaverin ongelmien vähättelyyn ei pidä lähteä. Ikinä ei voi tietää, minkälaisessa elämäntilanteessa nuori on tai minkälaista kuormaa hänellä on matkassaan.

– Kuunteleminen on tärkeintä. On ihan luvallista sanoa, että en välttämättä osaa neuvoa tai auttaa, eikä toinen sitä todennäköisesti odotakaan. Hän vain haluaa tulla ymmärretyksi ja kuulluksi. Jokainen nuori ansaitsee välittämistä ja sitä, että joku uskoo häneen ja näkee hänessä hyvää, Satu muistuttaa.

 

Ilo auttaa nuoria

Elokuun Yhteishyvä -lehdessä oli juttu Sekaisin -chatista, joka tarjoaa apua ja tukea 12–29-vuotiaille nuorille, jotka haluavat purkaa pahaa oloaan tai keskustella mistä tahansa asiasta kuuntelevan aikuisen kanssa, nimettömänä ja luottamuksellisesti.

Yksi Keskimaan Ilo auttaa 2022-kampanjan lahjoituskohteista on Sekasin-chat. Palvelu on avoinna joka päivä 12–29-vuotiaille nuorille. Keskimaan Ilo auttaa -lahjoituksen ansiosta aukioloa ei tarvitse supistaa lomakauden aikanakaan.

– Ilo auttaa -lahjoituksella pystymme vahvistamaan kesän päivystystä. Nostan hattua Keskimaalle, joka on tässä asiassa hyvin ajan hermolla mahdollistamassa konkreettista apua nuorille siellä, missä nuoret muutenkin ovat, Raappana kuvailee.

Lue lisää Keskimaan Ilo auttaa -kampanjasta.

 

Mielenterveystyöllä tuloksia

S-ryhmän mielenterveystyö sai Työelämän vastuullisuusteko -tunnustuksen viime vuonna. Keskimaa on ollut kaupparyhmän etujoukossa kehittämässä työterveyden mielenterveyspalveluja. Tulokset ovat olleet poikkeuksellisen hyviä: mielialahäiriöistä ja masennuksesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat jatkaneen laskuaan myös korona-aikana.

Keskimaalaisten mielen palvelut:

• Työterveyspsykologin yksilökäynnit.
• Lyhytpsykoterapia.
• Mielen Chat 24/7 – mielen hyvinvointia ja jaksamista tuleva, ennaltaehkäisevä digitaalinen palvelu. Keskustelu käydään chatissa terveydenhuollon asiantuntijan kanssa.
• Mielen Sparri – psykologin tai psykoterapeutin videovastaanotto, jossa saa rauhassa vahvistaa voimavarojaan.
• Työterveysasiointi on joustavaa Terveystalo-sovelluksen kautta.

 

 

Teksti ja kuva: Kristiina Tammitie

 

Keskimaan ICT-asiantuntijoiden Satu Sarven, Tomi Kainulaisen ja Mikael Malsteen kanssa jutellessa pään sisällä alkaa soida klassikkoelokuvaksi nousseen Ghostbustersin tunnusmusiikki. Tiedättehän biisin: If there's something strange, in your neighborhood, who you gonna call?

Tämä kolmikko voisi hyvinkin lainata tunnarin itselleen. ICT-tiimissä on totuttu siihen, että heidät soitetaan apuun aina, jos jotain odottamatonta ja outoa tapahtuu, onpa kyse kassajärjestelmän kaatumisesta, tulostimen toimimattomuudesta, läppärin automaattipäivityksen ajankohdasta tai käyttäjätunnuksen toimimattomuudesta.

– Tehtävämme on vastata Keskimaan IT-toimintaympäristön toimivuudesta. ICT-ratkaisumme ovat kaupparyhmätasoisia, mistä syystä teemme hyvin tiivistä yhteistyötä SOK:n kanssa ja panemme täytäntöön sitä, mitä ryhmätasolla päätetään, ICT-päällikkö Satu kuvailee.

– Meille kuuluvat esimerkiksi mobiililaitteiden ja erilaisten järjestelmien käyttäjätunnusten hallinta, samoin tietoteknisten laitteiden hankintojen, asennusten ja poistojen valvonta. Pyrimme siihen, että emme itse asenna laitteita, vaan koordinoimme yhteistyökumppaneidemme työtä.

– Keskimaassa on jatkuvasti meneillään erilaisia kehitysprojekteja, uudistuksia ja avauksia, joissa meillä on myös sormet pelissä. Keväällä ajankohtaisia olivat muun muassa Kassu-kassajärjestelmäuudistukset, Prismojen Kerää ja skannaa -palvelu, S-Biilin käyttöönotto sekä Sataman Viilun avaus, lisäävät ICT-asiantuntijat Tomi ja Mikael.

Tiimissä kullakin on omat toimialavastuunsa, joista tietysti joustetaan tarpeen tullen joka suuntaan. Mikaelin ominta tonttia ovat ABC:t, Salet, Alexandra-hotelli sekä noin puolet kivijalkaravintoloista. Tomille tutuimpia toimipaikkoja ovat Prismat, parturi-kampaamot, S-Pankki-pisteet, Kodin Terra, Paviljonki-hotelli sekä toinen puoli ravintoloista. Satu operoi puolestaan eniten S-marketien, Sokoksen, Mestarin Herkun, Emotionin sekä S-kaupat-palvelun parissa.

Apua, tukea ja kouluttamista

Toukokuun alussa Keskimaassa oli käytössä 1 070 konetiliä, 2 698 käyttäjätunnusta, 2 570 mobiililiittymää, 1 768 WLAN-tukiasemaa ja noin 250 tulostinta/monitoimilaitetta.

– Kentältä tulee jatkuvasti ja runsaasti avunpyyntöjä, koskien laidasta laitaan eri tasoisia pulmia. Osan selvittäminen on hyvinkin yksinkertaista, mutta välillä vastaan tulee myös varsin kinkkisiä ongelmia.

ICT-asiantuntijat kiertävät yksiköissä sen minkä ehtivät laittamassa asioita kuntoon.

– Nopeimmin avun kuitenkin saa ottamalla yhteyttä yhteistyökumppanimme Fujitsun 24/7 palvelevaan työasematukeen puhelimitse, kolmikko muistuttaa.

ICT-tiimin kuluvan vuoden ohjelmassa on myös henkilöstön digiosaamisen kehittämishanke, joka starttasi S-market- ja Sale-päälliköistä. Syksyllä vuoroon tulivat liikennemyymälöiden ja ravintoloiden esihenkilöt.

– Koulutetaan väkeämme käyttämään erilaisia ohjelmistoja ja alustoja, muun muassa sähköpostia, Teamsia ja Workplacea sekä opastetaan, miten tietoa etsitään sisäisestä intrasta ja dokumentteja hallitaan. Näiden asioiden taitamien helpottaa työskentelyä monella tavalla, Satu korostaa.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

Keskimaan perehdytyspolkua lähdettiin uudistamaan 2020, tavoitteena oli yhtenäistää perehdytystä ja kehittää prosessi, jonka kautta taataan jokaiselle työntekijälle yhtä hyvät lähtökohdat hyvään perehdytykseen ja luodaan entistä parempi työpaikka.

Perehdyttämisprosesseja lähtivät kehittämään joukko Keskimaan eri toimialojen työntekijöitä. Osuuskauppa Keskimaalla työskentelevä hr-assistentti Anna Taivalmäki oli yksi työryhmäläisistä.

– Oli hienoa, että saimme työryhmäämme mukaan innostuneita ja asiasta kiinnostuneita esihenkilöitä kaikilta toimialoiltamme. Meillä oli vahva yhteinen halu olla luomassa uutta ja tasalaatuisempaa perehdytysprosessia, joka palvelisi ennen kaikkea meille saapuvaa yksilöä ja sitä kautta koko työyhteisöä, Taivalmäki muistelee.

Huolella mietitty perehdytys

Keskimaa on yksi Keski-Suomen suurimpia yksityisiä työnantajia, tarjoten yli 1800 keskimaalaisen kanssa palveluita reilussa 100 toimipaikassa. Liiketoiminnot kattavat market- ja tavaratalokaupan, matkailu- ja ravitsemiskaupan sekä liikennemyymälä- ja polttonestekaupan.

– Toimiessamme näin monialaisesti perehdytyksenkin pitää olla huolella mietittyä. Pidämme tärkeänä, että annamme perehdyttäjille kaiken tuen, tiedon ja materiaalin, jota he tarvitsevat. Haluamme parhaamme mukaan tuottaa onnistuneita työntekijäkokemuksia ja tunnetta siitä, että meillä työntekijä on osa yhtä isoa porukkaa ja että jokainen otetaan vastaan samalla huolenpidolla ja lämmöllä.

Kaikki Keskimaalle uutena tulevat työntekijät pääsevät keskitettyyn perehdytykseen, joka on kaikille sama riippumatta siitä mille toimialalle on menossa työskentelemään. Perehdytyksessä käydään läpi muun muassa yhteisiä pelisääntöjä, annetaan eväitä itsensä johtamiseen, tuetaan työntekijän työidentiteettiä sekä vahvistetaan hänen työelämä- ja asiakaspalvelutaitojansa. Toinen osa perehdytystä tapahtuu työntekijän omassa yksikössä.

– Otamme perehdytyksessä huomioon työntekijän yksilölliset tarpeet ja seuraamme oppimisen ja osaamisen karttumista. Pidämme myös välikeskusteluita, joiden kautta huomataan ajoissa asiat, joissa tarvitaan vielä syventymistä tai oppimista. Onnistuminen on molempien etu, niin työntekijän kuin työpaikan.

Yhteinen missio

Uusi perehdytystapa otettiin käyttöön 2021. Tämän jälkeen prosessia on yhdessä opeteltu ja viilattu lopulliseen muotoonsa. Päälliköt ja perehdyttäjät ovat kiitelleet selkeistä ohjeista ja työtä auttavista perehdytyskansioista, joiden kautta niin uusia työntekijöitä, kuin Keskimaalla urapolullaan eteneviä on voitu saatella laadukkaasti matkaan.

– Teimme valtavan ison työn projektin parissa ja olen tosi iloinen koko työryhmän puolesta, että uusi toimintatapa on otettu innostuneesti vastaan koko Keskimaalla ja omaksuttu yhteiseksi missioksi onnistua tässä. Uskon, että uudistuksen avulla saamme yhä paremmin turvattua hyvän työelämän, motivaation ja onnistumisen edellytykset meille kaikille keskimaalaisille. Tämä näkyy varmasti myös asiakkaille saakka.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

Keskimaalla satsataan yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen perehdyttämiseen. Perehdyttäjät ovat ensimmäisiä henkilöitä, jotka vastaanottavat uudet työntekijät ja saattelevat heidät matkaan uuden työpaikan arkeen ja käytäntöihin. Joutsan ABC-liikennemyymälässä perehdyttäjänä toimii Elina Virtaniemi. Tänä kesänä hän perehdyttää tehtäviinsä noin 20 uutta tekijää, näistä suurin osa on kesätyöntekijöitä.

- Työssäni parasta on se, että saan opettaa uusia tekijöitä ja saan seurata kuinka he oppivat ja kehittyvät ammattilaisiksi. Matkan varrella on syntynyt monta uutta supertähteä, on ihana olla siinä mukana.

Virtaniemi korostaa, että tehtävään ei tarvitse tulla valmiina tekijänä. Työ opettaa ja perehdytys personoidaan jokaisen lähtökohdat huomioiden. Koko työyhteisö on uuden työntekijän selkänojana, yhdessä perehdyttäjän kanssa.

- Meille tulee tekijöitä eri taustoilla. Osalla on paljon kokemusta ja osa tulee suoraan esimerkiksi peruskoulusta. Jos tulijalla ei ole kokemusta lainkaan, lähdemme liikkeelle ihan perusasioista, jokaiselle personoidaan oma perehdytyspolku. Haluamme tarjota laadukkaan perehdytyksen ilman tietoaukkoja, tästä olemme saaneet kiitosta.

Liikennemyymälässä on paljon etenemismahdollisuuksia. Tehtävistä voi siirtyä toisiin ja perehdytystä annetaan niin paljon, kuin toinen osapuoli haluaa.

- Moni keskimaalainen on aloittanut uransa kesätöistä. Meillä voi edetä eri tehtävistä ja jopa liiketoiminnoista toisiin. Perehdytyksen lisäksi haluamme panostaa pysyvyyteen, Virtaniemi vinkkaa.

 

Kesäksi töihin

Keskimaa on pitkään ollut yksi Keski-Suomen suurimmista kesätyöllistäjistä. Tänä vuonna eri toimipisteissä aloittaa lähes 400 kesätyöntekijää. Näiden joukossa on ABC Joutsassa kesätyönsä aloittanut 19-vuotias Anni Järvinen.

- Olen ollut pitkään töissä grillillä ja halusin vähän vaihtelua. Kyselin avoimista paikoista Joutsan ABC:ltä ja jo seuraavana päivänä näimme. Tämä on ollut ihanaa, työyhteisö on tosi kiva, on kuin olisi kotiin tullut, Järvinen avaa.

Lämpimän vastaanoton lisäksi Järvinen kokee saaneensa hyvää perehdytystä ja tukea koko työyhteisöltä.

- Iso kiitos Elinalle hyvästä perehdyttämisestä ja liikennemyymäläpäälliköllemme Liina Laurenille hyvästä johtamisesta. Koen, että olen saanut kattavasti tietoa ja valtavasti tukea. Minua ei ole heitetty suoraan ”suden suuhun”, vaan otettu tosi kivasti vastaan.

-Liina on aina tavoitettavissa. Hän onkin sanonut, että auttaa ja antaa tietoa ja tukea kaikessa tarvittavassa. Perehdyttäjänä saan tukea myös muilta esihenkilöiltä ja Keskimaan perehdyttäjien yhteisestä ryhmästä. Aina jos jokin askarruttaa on apu lähellä – olit sitten uusi tai vanha tekijä, kiteyttää Virtaniemi.

 

 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

- Tulevina vuosina panostamme entistä tietoisemmin työntekijä- ja hakijakokemukseemme, jotta meillä on hyvä työskennellä ja että joukkoomme löytyy myös uusia tulijoita. Päätähtiämme ovat kaikki työntekijämme. Näitä persoonia ja heidän ammattitaitoaan haluamme nostaa enemmän esiin. Ihmiset ovat voimavaramme, avaa Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.

Keskimaa on aina tunnettu vakaana ja turvallisena työnantajana, jossa työntekijät viihtyvät pitkään. Tämä näkyy niin vuosittaisen työyhteisötutkimuksen tuloksissa, kuin Keskimaalle myönnetyssä Innostavimmat työpaikat 2021-tunnustuksessakin.

- Meistä on vahva mielikuva hyvänä työpaikkana, mutta perisyntimme on kuitenkin ollut se, että emme ole aktiivisesti kertoneet kaikesta muusta hyvästä mitä meillä on työnantajana annettavana. Olemme muutakin kuin vakaa ja turvallinen. Meillä on monenlaisia työmahdollisuuksia, ihmisiä sekä mielenkiintoisia urapolkuja, Osuuskauppa Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma

 

Yhdessä kohti tulevaisuuden työelämää

Keskimaalle mahtuu koko työelämän kirjo, sen monipuolisuus ja monimuotoisuus. Osuuskaupan liiketoimintojen parissa työskennellään yhdessä ja kohdataan eri työelämän vaiheissa kulkevien kesken, se on Keskimaan vahvuus.

- Meillä et ole koneiston osa vaan ihminen — kaikkine vahvuuksineen ja heikkouksineen, kaikkine iloineen ja suruineen, Luoma painottaa.

- Jotta voimme lunastaa arvomme: sydämellä, ilolla, sisulla ja yhdessä, niiden pitää olla työntekijöillemme totta. Haluamme varmistaa, että elämme näiden mukaista työelämää ja meidän ihmisillämme on mahdollisuus toteuttaa niitä, toteaa Thusberg.

Suomen työmarkkina on suuressa myllerryksessä, eikä Keskimaakaan ole välttynyt työvoimapulan mukanaan tuomilta ilmiöiltä. Jos joitain vuosia sitten työelämässä nojattiin vielä rekryissä ota tai jätä -ajatukseen, niin enää näin ei todellakaan ole. Työvoimapula tietyillä alueilla ja aloilla on kova ja muun muassa tätä halutaan pitkällä aikavälillä helpottaa. On liiketoimintoja, joissa on päädytty selkä seinää vastaan ja tilanteeseen, jossa on jouduttu miettimään, löytyykö ihmisiä töihin vai ei. Esimerkiksi ravintola-alalla on huutava pula tekijöistä.

- Työvoiman saatavuuden ja henkilöstön pysyvyyden varmistaminen on meidän liiketoimintamme kannalta elintärkeää. Siksi meidän pitää varmistaa entistä parempi työpaikka sekä nykyisille että uusille keskimaalaisille. Näihin asioihin on tärkeää tarttua, niin liiketoiminnan kuin ihmisten jaksamisen kannalta. Haluamme, että työ on ihmisen kokoista ja että työntekijät kokevat heidän tarpeensa tulleen kuulluksi, Thusberg jatkaa.

Viime aikoina Keskimaan eri toimipisteissä on laajennettu vastuuhenkilöiden porukkaa. Tavoitteena on, että toimipaikoissa olisi leveämmät hartiat hoitaa arkea ja työtä arjessa johtavilla päälliköillä olisi enemmän aikaa työntekijöille. Uutta tekemistä ohjaa myös lähijohtamisen kehittäminen.

- Ison laivan kääntäminen ottaa aikaa ja juurruttaminen lähes 2000 ihmisen työyhteisöön ei ole nopeaa. Nykyinen työelämä on rakennettu edellisten sukupolvien toimintatapojen päälle. Kyseessä on vuosia kestävä projekti. Meidän ja monen muun on mietittävä millaista työelämää nuoret toivovat ja oltava houkutteleva työnantaja tulevillekin sukupolville. Onneksi meillä on hyvä pohja jolle rakentaa, Luoma iloitsee.