Ilo auttaa -hyväntekeväisyyttä on tehty  vuodesta 2017 lähtien. Lahjoitus on ollut alusta alkaen yksi euro per Keskimaan asiakasomistaja. Summa on kohonnut vuosittain sitä mukaa, kun asiakasomistajien määrä on kasvanut. Vuoden 2024 lahjoitus on 139 974 euroa. Nyt käynnissä oleva vuoden 2024 kampanja mukaan lukien, nousee Ilo auttaa -lahjoitussumma kokonaisuudessaan jo noin 940 000 euroon.

- Tämän vuoden lahjoituskohteen teema valittiin syksyllä toteutettuun asiakaskyselyyn pohjautuen, missä ikäihmisten arjen digitaitojen kartuttaminen sai selvästi eniten kannatusta. Toiseksi eniten kannatusta sai mielenterveystyön tukeminen digitaalisten ratkaisujen avulla, joten myös mielenterveystyölle ohjataan osa lahjoituksesta, summaa Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma.

Maksuttomia digikoulutuksia ikäihmisille

Ikäihmisille suunnattujen digikoulutuksien toteuttajiksi valikoitui kaksi toimijaa: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeliiton Keski-Suomen piiri ry. Koulutuksiin osallistuminen ei vaadi eläkeliittojen jäsenyyttä.

- Tavoitteenamme on auttaa mahdollisimman suuri joukko keskisuomalaisia ikääntyneitä lisääntyvien digipalveluiden osaajiksi. Tarvetta on opastaa digityökalujen ja mobiilisovellusten käyttöä liittyen esimerkiksi pankkiasioihin, terveyspalveluihin, sosiaalisiin kanaviin ja vaikkapa veroasioihin. Valitsemillamme kumppaneilla on jo aiempaa kokemusta ja toimintaa digitaitojen koulutuksessa, perustelee Luoma.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on toteuttanut vuosia Verkosta virtaa -toimintaa, joka auttaa ikäihmisiä parantamaan digitaitoja ja edesauttaa ikääntyneiden selviytymistä digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

- Vuoden 2024 aikana Keskimaan lahjoitusvaroilla koulutetaan uusia tietotekniikan vertaisopastajia Keski-Suomeen sekä järjestetään kaikille avoimia ja maksuttomia Digikahviloita, joissa opastajat auttavat ikääntyneitä digipulmissa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösuunnittelija Juha Viitanen.

Eläkeliiton Keski-Suomen piiri on käynnistänyt Digiä enemmän elämään koulutukset Keski-Suomen alueella. Projektin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten digitaitoja, jotta he voivat hoitaa jokapäiväisiä asioitaan entistä sujuvammin verkossa. Valmennuksissa keskitytään opettamaan tietokoneen, älypuhelimen ja digipalvelujen käyttöä sekä tutustuttamaan hyödyllisiin verkkopalveluihin, kuten omakanta.fi, hyvinvointialueen digipalvelut ja vero.fi.

- Olemme mukana varmentamassa, että mahdollisimman monella keskisuomalaisella ikäihmisellä on riittävät taidot käyttää nykyisiä ja uusia digipalvelukanavia. Keskimaan avustuksella koulutamme samanaikaisesti eri puolille maakuntaamme sekä alueellisia että paikallisia digineuvojia. Näin ollen projektin tulokset kertautuvat moninkertaisesti tulevien vuosien aikana, kun digineuvojat tarjoavat neuvontatukea ikäihmisille, toteaa Eläkeliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jukka Hiltunen.

Koulutuksia on tulossa seuraaville paikkakunnille syys-marraskuussa: Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Muurame, Pihtipudas, Saarijärvi (Lannevesi), Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski.

Lue lisää lahjoituksesta ja katso tulevat koulutukset

 

Juttu: Kristiina Tammitie, kuva: Mikko Suuronen

 

Mistä saan sähköpostiosoitteen ja miten sähköpostia käytetään? Mitä pitää tehdä, kun puhelin muistuttaa päivityksistä? Mitä sovelluksen lataaminen tarkoittaa? Onko internetissä seikkailu turvallista? Mitä ovat evästeet? Opinko ikinä käyttämään digitaalisia terveyspalveluja?
Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia syksyn ensimmäisessä ikäihmisten digikoulutuksessa, joka järjestettiin Keskimaan Ilo auttaa -hyväntekeväisyyskampanjan ja Eläkeliiton Keski-Suomen piirin yhteistyöllä Sataman Viilussa. Päivä oli jaettu kahteen osaan: aamupäivällä keskityttiin digimaailman perusasioihin aloittelijoiden kanssa, ja iltapäivällä syvennettiin digilaitteita ja -palveluja jo käyttäneiden osaamista. Kokoustila oli molemmissa sessiossa täynnä paitsi ihmisiä, myös kysymyksiä ja puheenporinaa, onnistumisia, oivalluksia ja huojennuksen tunteita, kun sähköisen maailman salat alkoivat avautua.

– Koskaan ei ole liian vanha oppimaan, digivalmentaja Tuukka Kivioja kannusti kuulijoitaan.

Ymmärrettäviä sanoja ja kiinnostavaa sisältöä

– On todella hienoa, että koulutusta järjestetään, koska en ole kovin noheva näissä digiasioissa. Minulla on ollut älypuhelin pari vuotta, ja esimerkiksi terveydenhoidon digipuoli on ihan tuntematonta. Yritän kuitenkin sitkeästi opetella käyttöä, yhden asian kerrallaan, Milja Lehtinen totesi.

Markku Taipale kertoi havitelleensa paikkaa iltapäivän edistyneempien ryhmästä, mutta paikat olivat jo menneet, kun hän havahtui asiaan. Onneksi kuitenkin aloittelijoiden joukkoon mahtui vielä mukaan.

– Hyvä kun tulin, sillä yllättävän paljon tuli tässä aamupäivässäkin uutta tietoa. Opin muun muassa sen, että päivityksien tekeminen on turvallista, eikä tarvitse pelätä tietojen häviämistä laitteelta.

Pirjo Tahvanainen arvioi olevansa ainakin jollain tavalla sinut digilaitteiden kanssa.

– Tarvitsen kuitenkin uskallusta ja rohkaisua, ja niitä myös sain. Kun koulutuksessa käytettävät sanat ovat ymmärrettäviä, sisältö kiinnostavaa ja asenne on kannustava, se hävittää turhaa pelkoa ja innostaa kokeilemaan. Keskimaalle sata jänistä ja papukaijamerkki Ilo auttaa -lahjoituksesta, joka antaa ikäihmisille mahdollisuuden oppia tavattoman tärkeitä asioita ihan ilmaiseksi, Pirjo Tahvanainen lähetti terveisiä osuuskaupan suuntaan.

Digiosaaminen tukee kotona pärjäämistä

Osallistujat kiittelivät myös koulutuksen toteutustapaa. Esimerkiksi puhelimen tai tabletin asetusten muokkaamista, sovellusten lataamista ja digitaalisia terveyspalvelujen käyttöä testailtiin omilla laitteilla, kouluttajien ja vertaisopastajien avustuksella.

– Tulin hakemaan tästä aparaatista lisää tietoa, jotta en tarvitsisi aina nuorempien apua sen käytössä, Pirjo Ritvanen perusteli osallistumistaan tabletti kainalossa.

Hilja Vainio muistutti, että Digiä enemmän elämään -valmennukseen on helppo tulla oppimaan uusia taitoja.

– Tällaiseen tilaisuuteen on matala kynnys, kun koolla on samanikäisiä ihmisiä. Digiosaaminen on fyysisen kunnon ohella nykypäivänä ja tulevaisuudessa entistä merkittävämpi edellytys sille, että ihmiset pärjäävät mahdollisimman pitkään kotona, joten kyse on todella isosta asiasta, hän arvioi.

Hyviä neuvoja turvallisuuden takaamiseen

Iltapäivällä pureuduttiin älylaitteiden edistyneempiin toimintoihin, pilvipalveluihin sekä osallistujia erityisen paljon kiinnostaneeseen tietoturvaan ja tietosuojaan.
– Turvallisuus on asia, joka eniten kiinnostaa, mietityttää ja huolestuttaa. Ei tahdo oikein uskaltaa toimia digilaitteiden kanssa, kun ei tiedä, mikä on turvallista ja mikä ei, Simo Partanen kuvaili.

– Suoraan sanottuna pelottaa käyttää laitteita, kun on niin paljon kaikenlaisia väärinkäytöksiä ja huijauksia. Digipalveluja on pakko ottaa käyttöön, mutta pelko vie mielenrauhan, puoliso Silja Partanen jatkoi.

Pariskunta lähti Viilusta rauhallisemmin mielin. Koulutuksessa korostettu maalaisjärjen käyttö turvallisuuden takaajana vähensi pelkoja.

– Hirveän hyviä ja konkreettisia neuvoja tuli täältä. Osaa nyt paremmin kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin ja tietää, miten huijauksilta voi suojautua.

Yhdessä oppiminen madaltaa osallistumisen kynnystä

Digineuvojana valmennuspäivään osallistunut Pentti Latva-Koivisto totesi, ettei senioriväestön digitaitojen merkitystä voi liikaa korostaa.

– Avun tarve ja kysymysten kirjo on valtava. Laiteongelmia ei juurikaan ole, vaan apua tarvitaan palvelujen omaksumiseen ja käyttöön. Hankalimpia ovat pankkiasiat ja tavallisimpia kysymykset, miten ostetaan juna- tai bussilippu verkosta.

Yhdessä oppiminen ja vertaisopastajilta avun saaminen näyttää kokeneen digineuvojan mukaan toimivan erittäin hyvin.

– Kun kokoonnutaan joukolla parantamaan digitaitoja, on kynnys mukaan lähtemiseen hyvin matala. Yhteinen kokemus kannustaa ja yhteisöllisyys on hyvin vahvaa.
Ikätoveriensa digitaitoja viikoittain muutaman tunnin ajan edistävä Pentti Latva-Koivisto kertoi saavansa vapaaehtoistyöstään paljon.

– On antoisaa nähdä ihmisten oivaltamisen ilo ja helpotus uuden oppimisesta. Toisaalta digineuvojana toimiminen pitää minut itseni hyvin ajassa kiinni ja kannustaa ottamaan koko ajan uusia digipalveluja käyttöön, Pentti Latva-Koivisto perusteli innostustaan.

 

Lue lisää ja katso tulevat Ilo auttaa koulutukset verkkosivuiltamme.

Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä

 

Yrityskylä on innovatiivinen oppimisympäristö, joka tarjoaa peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille käytännönläheisen kokemuksen työelämästä. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea ja se on suunniteltu tukemaan koulussa opittuja tietoja ja taitoja käytännön harjoitusten avulla. Vuosittain Yrityskylä Keski-Suomessa käy yli 6000 kuudesluokkalaista ja yhdeksäsluokkalaista sekä yli 100 opettajaa tai opinto-ohjaajaa.

Yrityskylän tarkoituksena on kehittää oppilaiden talousosaamista, yrittäjyys- ja työelämätaitoja sekä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta. Päivän mittainen vierailu Yrityskylässä tarjoaa oppilaille mahdollisuuden kokeilla erilaisia ammatteja ja työelämäntehtäviä. Oppilaat saavat roolin kuvitteellisessa yhteiskunnassa, jossa he toimivat esimerkiksi toimitusjohtajina, asiakaspalvelijoina tai kirjanpitäjinä.

Keskimaa edustaa Yrityskylän pienoisyhteiskunnassa S-marketilla

Tänä vuonna Keski-Suomen Yrityskylään rakentui ensimmäistä kertaa myös S-market.

- Sekä Keskimaa että Yrityskylä haluavat tarjota lapsille onnistumisen kokemuksia työelämästä. Nämä Yrityskylän S-marketin työntekijät tulevat aikanaan TET- ja kesätyöikään, jolloin mielessä on toivottavasti hyvä kokemus kaupan alalta ja he hakeutuvat meille töihin. S-market on kaikkein laajimpana marketkaupan ketjunamme suurimmalle osalle jo pelkkänä nimenä tuttu, joten uskon että muksuja kiinnostaa päästä kurkkaamaan mitä siellä tehdään, Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma avaa.

Yrityskylä tarjoaa nuorille arvokkaan mahdollisuuden kokeilla työelämää turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä, valmistellen heitä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

— On ollut hienoa saada Keskimaa mukaan toimintaamme. Moni nuori kokee kaupan alan työt kiinnostavina. S-market on heille tunnistettava yritys, mutta sen työtehtävät vielä vieraita. Päivän aikana nuoret oppivat toimialasta, työtehtävistä, taloudesta ja yrittäjyydestä. Yrityskylässä meillä on kumppaneina monia eri Keski-Suomen yrityksiä, yhtenä isona tavoitteenamme onkin tutustuttaa nuoret eri yrityksiin ja mahdollisuuksiin mitä Keski-Suomessa on. Toivottavasti tätä kautta myös halukkuus pysyä Keski-Suomessa kasvaa, kertoo Yrityskylän kumppanuuspäällikkö Pertti Immonen.

Yrityskylä asiantuntija Selma Närkki kertoo, että montaa nuorta pohdituttaa ja jopa pelottaa tulevaisuuden työelämä.

— NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan 33 % pelkää tulevaisuuden työelämää ja sitä, että se on liian rankkaa. Yrityskylässä nuoret pääsevät tutustumaan roolipelimäisesti eri työtehtäviin ja se lievittää pelkoa. Yrityskyläpäivä on osa isompaa kokonaisuutta, 10 oppitunnin kokonaisuus suoritetaan koulussa ja sen lisäksi on tämä kyläpäivä. Konseptia kehitetään jatkuvasti.

 

Myönteisiä kokemuksia työelämästä

Yrityskylän S-marketissa oppilaat oppivat laajasti kaupan alan tehtäviä, kuten johtamistaitoja, esillepanoa, rahastusta, asiakaspalvelua sekä myymälän avaamista ja sulkemista.

Kintauden ala-asteen kuutosluokkalaiset Viljo Hakkarainen, Haru Kodama ja Venla Asikainen olivat päässeet töihin Yrityskylän S-markettiin. Päivän aikana he pääsivät tekemään monipuolisia S-marketin työtehtäviä.
— Hain S-markettiin töihin, koska se vaikutti monipuoliselta yritykseltä ja kassatyö kiinnosti minua, se on ollut kaikkein kivointa täällä. Olen myös pitänyt liikettä siistinä ja palvellut asiakkaita, kertoo Venla.
— Minä olen päässyt hyllyttämään ja olemaan kassalla, on ollut kiva päivä, komppaa Viljo.

Kauppa on käynyt hyvin, sillä muutamat tuotteet on jo myyty loppuun. S-marketin suosituimpia tuotteita ovat olleet tikkarit ja vaahtokarkit, sen sijaan murot eivät ole liikkuneet.

— Yhteistyö Yrityskylän kanssa on ollut erittäin sujuvaa. Nuoret ovat saaneet ostaa vierailunsa aikana tuotteita S-marketistamme, ja kauppa onkin käynyt niin hyvin, että olemme tilanneet tavaraa monta kertaa lisää, kertoo Keskimaan Sale ketjun ryhmäpäällikkö Päivi Pihlaja.

— Hyllyjen täyttäminen on ollut kaikista kivointa, olen käynyt oma-aloitteisesti läpi kaikki puuttuvat tuotteet ja merkannut ne ylös, Haru kertoo.

S-marketin pisteellä nuoret ovat voineet myös vaikuttaa Keskimaan Ilo auttaa -hyväntekeväisyyslahjoituksen kohdentamiseen. Nuoret ovat saaneet äänestää mihin 5000 € lahjoitus annetaan, vaihtoehtoina olivat Hope ry:n kautta huvipuistopäivä 50 vähävaraiselle lapsiperheelle tai Lastu ry:n kautta Keski-Suomen keskussairaalan lastenosaston lapsille reippauspalkintoja ja leluja, jotta heillä olisi osastolla ollessa mukavampaa.

 

Kodin Terra avattiin helmikuussa 2009 Jyväskylän Palokkaan. Se oli kyseisellä vuosikymmenellä yksi Keskimaan suurimmista investoinneista. Rakentaminen oli poikkeuksellisen kallista, muun muassa siksi, että silloiselta Jyväskylän maalaiskunnalta ostetulla tontilla maapohjan pehmeys aiheutti rakentamiselle suuria haasteita.

– Jossitellahan aina voi. Jälkikäteen ajatellen, olisikohan tilanne nyt toinen, jos olisi tehty vähän pienempi kiinteistö rakentamisen kannalta parempaan paikkaan. Paljon muitakin jos-alkuisia asioita pyörii mielessä, Terrassa avauksesta lähtien asiakkaita palvelleet rautakaupan ammattilaiset myöntävät.

 

Silmät eivät pysy kuivina

Terran viimeisinä päivinä pitkän linjan työntekijät kuvailivat tunteitaan ristiriitaisiksi. Lopettamispäätös saa ymmärrystä osakseen, mutta silti tilannetta on edelleen vaikea sulattaa.

– Meillä on ollut aivan älyttömän mahtava työporukka. Ydinryhmä on pysynyt muuttumattomana kaikki nämä vuodet, joten olemme oppineet todella hyvin pelaamaan joukkueena. Nyt porukka hajoaa, mikä on surullista. Ei varmaan kenelläkään ole pysynyt silmät kuivina, kun sitä ajattelee, Tiina, Timo ja Mika myöntävät.

He eivät ole halunneet ottaa vastaan Keskimaan tarjoamaa työtä marketkaupan puolelta.

– Tässä on nyt hyvä paikka miettiä, voisiko asiakaspalvelutyön sijasta tehdä välillä jotain muutakin, Mika toteaa.

Samaa sanoo Jaana, joka kuuluu myös alkuperäisiin terralaisiin.

– 14 vuotta sitten ajattelin, että jään täältä aikanaan eläkkeelle. Nyt sammutan valot, hän kommentoi.

 

Yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu

Kodin Terran tunnetuimpiin kasvoihin kuuluva Jari on tehnyt jo useamman vuoden ajan työvuoroja myös Sokoksella, jonka miesten pukeutumisen osastosta tulee hänen uusi hänen kotipesänsä.

– Jos on itse kyvykäs ja halukas, osuuskauppa tarjoaa aina mahdollisuuksia. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu, Jari kuvailee neljästä eri osuuskaupasta kertyneellä yli 20 vuoden kokemuksella.

Hän kertoo yrittävänsä ajatella Terran lopettamista järjellä eikä tunteella.

– Suoraan sanottuna lopettamispäätöksen jälkeen pääsi itku, ja haikealta tuntuu edelleen. Meillä on ollut täällä jäätävän hyvä porukka ja valtavan paljon alan osaamista. Meille onkin koko ajan viestitetty, että henkilökunnasta ei lopettaminen ole missään tapauksessa kiinni.

Jari sanoo tietävänsä, että päätös ei ole ollut helppo Keskimaan johdollekaan.

– Kaikki kivet on varmasti käännetty ennen kuin tähän ratkaisuun on päädytty. Raskas asia tämä on varmasti kaikille.

Jari kertoo terralaisten saaneen asiakkailtaan valtavan paljon kiitoksia ja kannustuksia loppuunmyynnin aikana.

– Vuosien varrella meille on kertynyt paljon vakiasiakkaita, jotka ovat kovasti toivotelleet tsemppiä jatkoon. Moni on onneksi luvannut tulla minua Sokokselle katsomaan, Jari hymyilee.