Kimmo ja Markus Liimatainen kalastavat ympäri vuoden maankuulua Keiteleen muikkua Keskimaan myymälöiden Ruokatoreille.

– Haluamme palauttaa muikun suomalaisten ruokapöytiin, Markus Liimatainen kiteyttää isän ja pojan työn tavoitteen.

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

Kesäkuinen aamu on Konneveden Pyhälahdessa Keiteleen rannalla sateinen ja harmaa. Tummanpuhuvat pilvet roikkuvat matalalla. Rannassa veden tulo on hetkeksi lakannut, mutta järven selällä näkyy sateen harmaa seinä. Järven pinta on vielä aamuvarhaisella tyyni, mutta odotettavissa on, että tuuli nousee päivän edetessä.

Säästä riippumatta isä ja poika, Kimmo ja Markus Liimatainen, suuntaavat kahden kalastusveneen keulat kohti Karttuselkää. Rantamäenkala Oy:n omasta satamasta lähdön jälkeen alukset erkanevat muutaman sadan metrin päähän toisistaan. Kimmo ja Markus laskevat veneistä verkkomaiset pyydykset eli troolit veteen. Sitten alkaa troolin vetäminen, tasaisella kolmen kilometrin tuntivauhdilla. Kaikuluotain näyttää, että pinnan alla liikkuu useita kalaparvia, mikä ennakoi hyvää saalista.

Ahti suo antejaan vaihtelevasti

Troolin vakioveto kestää kolmisen tuntia, joten aluksen verkkaisesti edetessä aikaa jää jutusteluun.

– Kalastamme ympäri vuoden, kesällä troolilla ja rysillä, talvella vedetään puolestaan nuottaa. Pääosin liikumme lähimmillä Keiteleen selillä, mutta meillä on luvat melkein koko järvelle, ja suunnitelmissa on laajentaa toimintaa lähivesillekin, Markus kertoo.

Kalastuskautta on vuoden mittaan 9–10 kuukautta. Rospuuttoaikaan keväällä ja syksyllä ammattikalastajatkaan eivät pääse järvelle sen enempää moottorikelkoilla kuin veneilläkään.

– Työtä tehdään luonnon armoilla ja luontoa kunnioittaen, vastuullisesti. Saaliin määrää ei voi koskaan tietää etukäteen.

Kun on aika nostaa trooli vedestä, Markus siirtyy vinssin ääreen. Edellisenä päivänä saalis on ollut sadan kilon paikkeilla, ja nytkin näyttää ensin hyvältä. Kun verkkopussi saadaan veneen viereen, käy ilmi, että muikun sijasta suurin osa kalasta on tällä kertaa kuoretta. Kimmon kipparoimassa toisessa veneessä on sama tilanne. Kuorekin toki hyödynnetään – se menee eläinrehun raaka-aineeksi, mutta ei ole sitä, mitä lähdettiin hakemaan.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kalat saadaan, eikä niitä vain haeta järvestä. Jonain päivänä nousee muutama kymmenen kiloa, optimi on 200–300 kiloa ja ennätys on reilut tuhat kiloa, Markus kertoo.

Liimataisen suvussa rakkaus kalastukseen on periytynyt isältä pojalle. Markus edustaa jo kolmatta sukupolvea ammattikalastajana.

– Olen koulutukseltani konetekniikan insinööri ja teinkin alan töitä, mutta halusin aina kalastajaksi. Kun viitisen vuotta sitten tuli sopiva elämäntilanne, ryhdyin isäni työkaveriksi ja pääsin järvelle tekemään sitä, mistä eniten nautin. Pyydyksen laskeminen ja nostaminen on mukavaa hommaa, ja saaliin odotus koukuttaa kalamiehen. Hienoa on sekin, että maisema on joka päivä erilainen ja jokaisessa vuodenajassa on oma viehätyksensä.

 

Valtaosa saaliista myydään Keskimaan Ruokatoreilla

Keskimaan kaupoista Liimataisten pyytämää kalaa on saanut jo parikymmentä vuotta, siitä lähtien kun Kimmo ryhtyi ammattilaiseksi.

– Nyt menossa on kuitenkin ensimmäinen vuosi, jolloin meillä on suora sopimus Keskimaan kanssa, ilman tukkua välikätenä. Tätä nykyä valtaosa saaliistamme myydään Keskimaan kauppojen Ruokatoreilla, yhteensä 13 myymälässä eri puolille Keski-Suomea, Kimmo ja Markus kuvailevat.

Kala saadaan palvelutiskiin pyyntiä seuraavana päivänä, tiistaisin ja perjantaisin. Erityisen hyvin Keiteleen muikku käy kaupaksi Viitasaaren S-marketissa. Kärkisijoilla ovat myös Prismat sekä S-market Vaajala. Ruokatorien valikoimiin sisältyvät Rantamäenkalan muikut kokonaisena, perattuna, savustettuna ja nykyisin myös paistettuna. Lisäksi tiskeistä löytyy ainakin juhlapyhien alla muikun mätiä, ja kesän mittaan tarjolle tulee uutuutena kala-kasviskiusaus. Keuruun sekä Jämsän S-marketeista saa myös Liimataisten pyytämää kuhaa ja muuta järvikalaa.

Saalis lajitellaan, käsitellään ja jalostetaan Pyhälahdessa yrityksen omissa tuotantotiloissa. Niihin on investoitu viime vuosina paljon, ja edelleen tarvetta on lisäneliöille.

– Tavoitteenamme on palauttaa muikku ei vain keskisuomalaiseen, vaan laajemminkin suomalaiseen ruokapöytään. Teemme jatkuvasti tuotekehitystä ruodottomien kalatuotteiden parissa, koska uskomme, että terveellisellä muikulla on valtavasti potentiaalia. Läheltä puhdasvetisestä Keiteleestä pyydetty muikku eri muodoissaan on keskisuomalaista lähiruokaa parhaimmillaan, kalastajat korostavat.

 

Lue lisää lähituottajistamme >