Teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Kristiina Tammitie ja Katja Hyytiälä

 

Keskimaan osaamisen kehittämispäällikkö Kati Kekäläinen sanoo, että työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen mielletään usein virheellisesti vain koulutuksiksi ja valmennuksiksi.

– Noin 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu todellisuudessa päivittäisissä työtehtävissä työssä oppimalla. Oppia voi nykyisessä työssä esimerkiksi erilaisten ongelmanratkaisutilanteiden tai uusien työtapojen kautta. Työssä oppiminen voi myös tapahtua vaikkapa toisessa toimipaikassa tai tehtäviä vaihtamalla, Kati kuvailee.

Noin 20 % oppimisesta tapahtuu puolestaan yhdessä muiden kanssa keskustelemalla, saamalla ja antamalla palautetta sekä oppimalla työkavereilta. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu kursseilla, koulutuksissa ja valmennuksissa.

– Ne voivat kuitenkin tehostaa työssä oppimista antamalla uusia näkökulmia, ja ennen kaikkea tarjoamalla muulta työltä rauhoitetun ajan jäsennellylle oppimiselle.

 

Osaamisen kehittäminen kuuluu kulttuuriin

Kati Kekäläinen korostaa, että osaamisen kehittäminen kuuluu Keskimaan toimintakulttuuriin. Tyypillisesti työnteko ja oppiminen tapahtuvat käsi kädessä, rajattomasti. Esimerkiksi Keskimaan oma ABC Akatemia perustuu suunnitelmalliseen työn lomassa oppimiseen.

Koulutukset ja valmennukset edellyttävät aina työnantajalta taloudellista panostusta ja erilaisia käytännön järjestelyitä. Siksi koulutuksen tuleekin aina tähdätä yksikön ja yrityksen toiminnan tavoitteiden edistämiseen.

– Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto ja liiketoiminnan ammattitutkinto ovat tutkintotavoitteisia koulutuksia, joita Keskimaalla on hyödynnetty jo useamman vuoden ajan. S-ryhmän osaamisen kehittämisen keskus Jollas tarjoaa erilaisia lyhempiä valmennuksia ja kursseja, jotka on koottu toimialakohtaisten akatemioiden alle. Myös nämä ovat tyypillisiä, meillä hyödynnettyjä valmennuksia.

Jos joku tietty koulutus kiinnostaa, asiasta kannattaa keskustella oman esihenkilön kanssa.

– Aina kyseinen koulutus ei sovi juuri kyseiseen tehtävään tai tilanteeseen, mutta yhdessä voidaan myös miettiä muita vaihtoehtoja tai osuvampaa ajankohtaa.

Kati muistuttaa, että työn ohessa opiskelu edellyttää työtilannetta, jossa opinnot voidaan luontevasti kytkeä töihin. Työpaikalla on myös oltava henkilö, jolla on aikaa ja mahdollisuus ohjata opintoja, joihin pitää yleensä panostaa myös vapaa-ajalla.

– Innokkuudesta huolimatta on joskus viisautta siirtää osallistuminen parempaan ajankohtaan, jos nyt kaista on täynnä kaikkea muuta, vaikkapa uusien työtehtävien tai yksityiselämän kuormituksen vuoksi.

 

Uusia näkökulmia työhön

Sanna Toikkanen on työskennellyt Huhtasuon Salessa pitkään, ensin myyjänä ja nyt jo yli kymmenen vuotta apulaismyyntipäällikkönä. Hän hallitsee työnsä hyvin, eikä haaveile etenemisestä urapolullaan.

– Lähdin kuitenkin suorittamaan lähiesihenkilötyön ammattitutkintoa laajentaakseni omaa osaamistani ja saadakseni tukea sekä uusia näkökulmia ja ajatuksia työhöni.

Opiskelu koostuu lähipäivistä, erilaisista tehtävistä sekä työssä oppimisesta. Osaaminen osoitetaan näytöillä, joista esimerkiksi ensimmäisen aiheena oli asiakassuhteet.

– Lähipäivät ovat olleet todella innostavia, koska mukana ryhmässämme on ihmisiä eri toimipaikoista ja ketjuista. On todella mielenkiintoista vertailla erilaisia tekemisen tapojamme ja arkisia kokemuksiamme. Tulen aina seuraavana päivänä töihin täynnä kysymyksiä, ideoita ja ehdotuksia, miten voisimme parantaa omaa tekemistämme.

Organisaatio kehittyy yksilöiden kautta

Keskimaan Sokos Hotelleissa Alexandrassa ja Paviljongissa hyödynnetään henkilöstön osaamisen kehittämisessä S-ryhmän MaRa-Akatemiaa, josta löytyy valmennuksia työntekijöille, päälliköille ja johtajille.

– Aiemmin Akatemiassa painotettiin muun muassa palvelukulttuuriin ja laadun parantamiseen liittyviä valmennuksia ja koulutuksia. Tällä hetkellä ajankohtaisia teemoja ovat johtamisen kehittäminen, liiketoiminnan perusosaaminen sekä suorituskyvyn parantaminen, mikä ei tarkoita, että juostaan kovempaa, vaan tehdään asioita entistä fiksummin, hotellinjohtaja Hannu Nirkkonen korostaa.

Työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeet pyritään tunnistamaan ja tukemaan niitä, joilla on halua ja motivaatiota vahvistaa/syventää osaamistaan omassa työssään tai edetä vastuullisempiin tehtäviin.

– Jatkuva oppiminen on tärkeää, koska organisaatio kehittyy vain yksilöiden kehittymisen kautta.

 

Lue lisää Keskimaalla työskentelystä >>

 

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Keskimaan työterveytenä toimii Terveystalo, joka tarjoaa monipuolisia ja asiantuntevia palveluita mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi.

– Keskimaalaisille löytyy todella kattavat mielen hyvinvoinnin palvelut kauttamme. Mielen chat ja Mielen sparri ovat hyvin matalan kynnyksen palveluita, joista saa ammattilaisten apua mieltä askarruttaviin asioihin. Näiden lisäksi tarjolla on työterveyspsykologin vastaanotto ja lyhytpsykoterapia, joihin pääsee työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä, avaa Keskimaan työterveyspsykologi Marika Leino.

Työnantajan tarjoamaan Mielen chattiin tai sparriin voi ottaa yhteyttä missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa. Molemmissa palveluissa ovat vastassa koulutetut ammattilaiset ympäri vuorokauden ja viikon jokaisena päivänä.

– Pyrimme Keskimaalla luomaan mielenterveyttä edistävää ilmapiiriä ja puhumaan asioista avoimesti, jotta kynnys palveluiden käyttöön olisi mahdollisimman matala. Meillä on laajasti mielen tuen palveluita käytössä ja toivommekin, että niitä muistettaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon. Meillä jokaisella keskimaalaisella on vastuu huolehtia omasta hyvinvoinnista, niin henkisestä kuin fyysisestä. Mielen chat ja sparri ovat loistavia työkaluja ja toiveena olisikin, että näitä opittaisiin käyttämään entistä varhaisemmassa vaiheessa, painottaa Keskimaan työhyvinvointipäällikkö Katja Kemppainen.

– Ei tarvitse olla iso huoli ja paljon oireita, jotta voi kääntyä näiden palveluiden pariin. Huolen ei myöskään tarvitse liittyä työasioihin. Voi esimerkiksi ottaa yhteyttä, kun haluaa vahvistaa omia voimavarojaan ja työstää arkea kuormittavia asioita. Mielen chattiin ja sparriin pääsee helposti Terveystalo-sovelluksella tai kirjautumalla Terveystalon verkkosivuille, Leino kertoo.

Työterveyspsykologin vastaanotolla käsitellään pääasiassa työhön ja työkykyyn liittyviä asioita, esimerkiksi työstressiä, työstä palautumista sekä työpaikan sosiaalisia suhteita ja työmotivaatiota. Tapaamisessa voidaan käydä myös läpi elämäntilannetta kokonaisuudessaan.

– Ihminen on kokonaisuus ja työkykyyn vaikuttaa niin työ kuin vapaa-aika, terveys, omat arvot, asenteet sekä työyhteisö ja sen toimivuus, Leino taustoittaa.

– On hyvä oppia erottamaan, onko mielen haasteet itse työssä, työtehtävissä, työyhteisössä vai aiheuttaako haasteita elämään kenties henkilökohtaiset syyt. Varsinkin nuorempana mieli myllertää monin eri tavoin, on hyvä muistaa, että siitä ei onneksi tarvitse selviytyä yksin, vaan apu on lähellä. Mielen palveluiden olemassaolosta voit muistuttaa myös työkaveria, pidetään yhdessä huolta toisistamme, muistuttaa Kemppainen.

Mielen hyvinvoinnin palveluiden käyttäminen on luottamuksellista, yksilöt eivät paljastu eikä mitään tietoa käynnistä jaeta työnantajalle.

– On hienoa, että Keskimaa on ottanut työntekijöilleen käyttöön näin kattavat palvelut. Elämän varrella tulee vastaan monenlaisia vaiheita. On tärkeää, että apua on mahdollisimman helposti saatavilla, toteaa Leino.

Hyvä, paha stressi

Pieni stressimäärä voi tarjota tarpeellista energiaa ja työntövoimaa. Joskus saattaa kuitenkin tapahtua niin, että stressitaso kasvaa huomaamatta liian korkeaksi ja toimintakyky lähtee laskuun. Jos stressitilanteet toistuvat jatkuvasti, eikä niiden välissä ole mahdollisuutta palautua kunnolla, voi edessä olla ongelmia jaksamisen kanssa.

– Stressireaktio on luonnollinen mekanismi, joka auttaa meitä selviytymään lyhytaikaisista vaaratilanteista ja pelastamaan itsemme. Tarkoituksena on, että stressireaktio kestää lyhyen aikaa, jolloin hermostomme on valppaana ja kaikki resurssimme ovat käytössä. Jos stressi jatkuu pitkään, se voi vaikuttaa haitallisesti sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiimme, Leino kertoo.

Jos ilmenee oireita pitkittyneestä stressistä, kuten väsymystä, ärtyneisyyttä, kognitiivisia oireita kuten unohtelua, huonoa aloitekykyä, univaikeuksia ja palautumisen vaikeuksia suosittelee Leino olemaan yhteydessä työterveyteen tai vähimmillään Mielen chattiin tai sparriin.

– Ammattilaisen kanssa jutellessa pääsee pallottelemaan omia ajatuksiaan toisenlaista kimmokeseinää vastaan ja saa uusia katsontakulmia ja polkuja edetä. Tuntemattoman kanssa jutellessa ei myöskään tarvitse säästellä omien huoliensa kanssa, hän jatkaa.

Voimaa pienistä hyvistä valinnoista

Työelämä on maratoni, ei kasa sprinttejä. Leino kannustaa huolehtimaan riittävästä palautumisesta pitkäkestoisesti. Pienistäkin hyvistä valinnoista syntyy pitkällä aikavälillä paljon hyvää omaan jaksamiseen. Hän suosittelee pohtimaan ovatko omat arjen valinnat hyvinvointia ja palautumista tukevia.

– Samoin kuin missä tahansa kuormituksessa, meidän on harkittava, miten kestämme pitkällä aikavälillä. Älä odota lomaan saakka palautuaksesi, suunnittele itsellesi palautumishetket 24-tunnin tai vähintään seitsemän vuorokauden sykleissä. Kun teet pieniä hyvinvointiasi edistäviä valintoja päivittäin ja viikoittain, pysyy jaksamisesi hyvällä tasolla.

Työelämä tulee aina asettamaan joitain haasteita jaksamisellemme. Työkyky elää ajassa ja muuttuu elämäntilanteen ja olosuhteiden mukana.

– Kaikki kohtaavat jossain vaiheessa elämäänsä joitakin haasteita työkyvyn suhteen, joko henkisiä tai fyysisiä. Tällöin kannattaa ottaa asia puheeksi oman esihenkilön kanssa ja suunnata tarvittaessa työterveysvastaanotolle juttelemaan asiasta. Älä jää murehtimaan asioita liian pitkäksi aikaa yksin, koska apu ja tuki on lähellä, Leino kannustaa.