Teksti ja kuvat: Kristiina Tammitie

 

Miten pääsee Keskimaalle TET-harjoitteluun tai kesätöihin? Mitä kaupassa tapahtuu kulissien takana? Mitä kannattaa opiskella, jos ala kiinnostaa? Miltä näyttää kaupan alan tulevaisuus?
Muun muassa näihin kysymyksiin Keski-Suomen opinto-ohjaajat saivat vastauksia ja vinkkejä Kaupan liiton, Erikoiskaupan liito Etu ry:n ja Keskimaan yhdessä järjestämän opoTET-päivän aikana. Keskimaan konttorilla virisi hyvin vilkas keskustelu, kun opot saivat tentattavakseen kaupan osaajat ja asiantuntijat.

Kauppa tarvitsee yhä enemmän ammattiosaamista

Kaupan liiton koulutusasiantuntija Moona Naakka totesi, että kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Alalla työskentelee noin 291 000 ihmistä.

– Kauppa on myös suurin nuorten työllistäjä, sillä joka viides alle 25-vuotias työssäkäyvä nuori työskentelee kaupan alalla. Kauppa on alana monipuolinen ja laaja, ja se tarjoaa kirjon erilaisia töitä perusammateista asiantuntijoihin sekä päällikkö- ja johtotehtäviin.

Digitalisaatio on tuonut mukanaan suuren murroksen. Työt ja työnkuvat kaupassa ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan jatkossakin, jolloin myös uuden osaamisen tarve kasvaa. Alalla tarvitaan tulevaisuudessa niin ammattiosaajia kuin korkeakoulutettujakin.

– Alalla tarvitaan tällä hetkellä erityisesti asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistaitoja, kykyä ja halua kehittää omaa osaamista ja ammattitaitoa, sosiaalisia kykyjä, myynti- ja markkinointiosaamista, ongelmanratkaisujataitoja ja luovaa ajattelua sekä kykyä sopeutua muutokseen, Naakka selvitti.

Jokaisella on oma polkunsa

Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg kertoi, että Keskimaalla oli viime vuonna 244 avointa työpaikkaa, joihin hakijoita oli 5 175. Lisäksi työllistettiin 572 kesätyöntekijää ja 488 Tutustu ja tienaa -kesäharjoittelijaa.

– Vuoden 2024 kesärekry avautuu vuodenvaihteen jälkeen ja Tutustu ja tienaa -rekry hieman myöhemmin alkukeväällä. Meillä on vakituisessa työsuhteessa valtava määrä ihmisiä, jotka ovat aloittaneet työuransa työharjoittelusta ja kesätöistä.
Keskimaalaisten urapolut ovat erilaisia ja jokaiselle yksilöllisiä.

– Olemme laatineet tarjolla olevista urapoluista kartat, jotka auttavat hahmottamaan, mitä taitoja ja osaamista sekä koulutusta ja kokemusta pitää olla esimerkiksi myyjällä, saatavuus-/myyntialuevastaavalla ja apulaispäälliköllä, sekä minkälaisia osaamisen kehittämismahdollisuuksia meillä on eri työtehtävissä työskenteleville tarjolla. Pyrimme myös lukuisilla muilla tavoilla olemaan entistä parempi työpaikka keskimaalaisille. Panostamme henkilöstökokemukseen todella paljon, Thusberg kuvaili.

Uratarinat parasta antia

OpoTET-päivän selvästikin mielenkiintoisinta antia tarjoilivat Seppälän prismalaiset kertoessaan omista urapoluistaan. 270 ihmisen joukkoa luotsaava Prismajohtaja Joonas Heiskanen paljasti päätyneensä kauppatieteiden maisteriopintojen jälkeen S-ryhmän S-Trainee -valmennusohjelmaan. Suomen suurimpiin kuuluvan Prisman ohjaimiin hän tarttui nelisen vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen esihenkilönä Osuuskauppa PeeÄssän Saleissa ja S-marketeissa Pohjois-Savossa.

– On hyvin vaikea kuvailla tyypillistä työpäivää, koska sellaista ei ole. Työ on hyvin vaihtelevaa ja monipuolista. Yhdistävä tekijä on se, että koko ajan ollaan ihmisten kanssa, Joonas vastasi kysymykseen työpäivien sisällöstä.

Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Juuso Tyyskä aloitti Keskimaa-uransa Tikkakosken S-marketista kaupan alan opintoihin liittyvän työharjoittelun merkeissä 24 vuotta sitten. Polku on johtanut nykyiseen tehtävään kierrellen useissa toimipaikoissa, välillä myös ABC-toimialalle poiketen.

– Työn ohessa olen suorittanut muun muassa esihenkilön sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon.

Nuorempaa sukupolvea edustanut myyjä Kielo Aho kertoi tulleensa Prismaan töihin Gradian Keskimaa-polun työharjoittelun kautta neljä vuotta sitten. Häneltä haluttiin kuulla, mikä on työssä parasta.

– Tiimin yhteishenki, yhdessä tekeminen ja se, että töissä on oikeasti hauskaa, Kielo vastasi.

Prisman hedelmä- ja vihannes- sekä leipäosaston vastaavalla Anna-Maija Saurilla Keskimaa-vuosia on takana 22.

– Olin yläasteella pari kertaa TETissä, sitten Tutustu ja tienaa -harjoittelussa. Lukion jälkeen tulin välivuodeksi Prismaan töihin, ja sillä tiellä olen edelleen. Työn ohessa olen suorittanut oppisopimuksella myynnin ja johtamisen ammattitutkinnot sekä opiskellut merkonomiksi työantajan kustantamana.

Prisman Ruokatorilla asiakkaita palveleva Taavi Siitonen on kokki, joka siirtyi Keskimaahan koronapandemian aikana.

– Olen tykästynyt tähän työhön ihan hirmuisesti, ja ehtinyt jo suorittaa kalamestarin koulutuksen. Itsestäni olen löytänyt sosiaalisen puolen. Työkavereiden ohella asiakkaat ja heidän kanssaan jutustelu on ihan parasta, Taavi totesi.

– Äärimmäisen mielenkiintoinen vierailu Keskimaalla. Juuri tällaista käytännönläheistä tietoa tarvitsemme omassa työssämme, opinto-ohjaajat totesivat yksituumaisina Keskimaa-vierailun päätteeksi.

 

 

 

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Keskimaan työterveytenä toimii Terveystalo, joka tarjoaa monipuolisia ja asiantuntevia palveluita mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi.

– Keskimaalaisille löytyy todella kattavat mielen hyvinvoinnin palvelut kauttamme. Mielen chat ja Mielen sparri ovat hyvin matalan kynnyksen palveluita, joista saa ammattilaisten apua mieltä askarruttaviin asioihin. Näiden lisäksi tarjolla on työterveyspsykologin vastaanotto ja lyhytpsykoterapia, joihin pääsee työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä, avaa Keskimaan työterveyspsykologi Marika Leino.

Työnantajan tarjoamaan Mielen chattiin tai sparriin voi ottaa yhteyttä missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa. Molemmissa palveluissa ovat vastassa koulutetut ammattilaiset ympäri vuorokauden ja viikon jokaisena päivänä.

– Pyrimme Keskimaalla luomaan mielenterveyttä edistävää ilmapiiriä ja puhumaan asioista avoimesti, jotta kynnys palveluiden käyttöön olisi mahdollisimman matala. Meillä on laajasti mielen tuen palveluita käytössä ja toivommekin, että niitä muistettaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon. Meillä jokaisella keskimaalaisella on vastuu huolehtia omasta hyvinvoinnista, niin henkisestä kuin fyysisestä. Mielen chat ja sparri ovat loistavia työkaluja ja toiveena olisikin, että näitä opittaisiin käyttämään entistä varhaisemmassa vaiheessa, painottaa Keskimaan työhyvinvointipäällikkö Katja Kemppainen.

– Ei tarvitse olla iso huoli ja paljon oireita, jotta voi kääntyä näiden palveluiden pariin. Huolen ei myöskään tarvitse liittyä työasioihin. Voi esimerkiksi ottaa yhteyttä, kun haluaa vahvistaa omia voimavarojaan ja työstää arkea kuormittavia asioita. Mielen chattiin ja sparriin pääsee helposti Terveystalo-sovelluksella tai kirjautumalla Terveystalon verkkosivuille, Leino kertoo.

Työterveyspsykologin vastaanotolla käsitellään pääasiassa työhön ja työkykyyn liittyviä asioita, esimerkiksi työstressiä, työstä palautumista sekä työpaikan sosiaalisia suhteita ja työmotivaatiota. Tapaamisessa voidaan käydä myös läpi elämäntilannetta kokonaisuudessaan.

– Ihminen on kokonaisuus ja työkykyyn vaikuttaa niin työ kuin vapaa-aika, terveys, omat arvot, asenteet sekä työyhteisö ja sen toimivuus, Leino taustoittaa.

– On hyvä oppia erottamaan, onko mielen haasteet itse työssä, työtehtävissä, työyhteisössä vai aiheuttaako haasteita elämään kenties henkilökohtaiset syyt. Varsinkin nuorempana mieli myllertää monin eri tavoin, on hyvä muistaa, että siitä ei onneksi tarvitse selviytyä yksin, vaan apu on lähellä. Mielen palveluiden olemassaolosta voit muistuttaa myös työkaveria, pidetään yhdessä huolta toisistamme, muistuttaa Kemppainen.

Mielen hyvinvoinnin palveluiden käyttäminen on luottamuksellista, yksilöt eivät paljastu eikä mitään tietoa käynnistä jaeta työnantajalle.

– On hienoa, että Keskimaa on ottanut työntekijöilleen käyttöön näin kattavat palvelut. Elämän varrella tulee vastaan monenlaisia vaiheita. On tärkeää, että apua on mahdollisimman helposti saatavilla, toteaa Leino.

Hyvä, paha stressi

Pieni stressimäärä voi tarjota tarpeellista energiaa ja työntövoimaa. Joskus saattaa kuitenkin tapahtua niin, että stressitaso kasvaa huomaamatta liian korkeaksi ja toimintakyky lähtee laskuun. Jos stressitilanteet toistuvat jatkuvasti, eikä niiden välissä ole mahdollisuutta palautua kunnolla, voi edessä olla ongelmia jaksamisen kanssa.

– Stressireaktio on luonnollinen mekanismi, joka auttaa meitä selviytymään lyhytaikaisista vaaratilanteista ja pelastamaan itsemme. Tarkoituksena on, että stressireaktio kestää lyhyen aikaa, jolloin hermostomme on valppaana ja kaikki resurssimme ovat käytössä. Jos stressi jatkuu pitkään, se voi vaikuttaa haitallisesti sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiimme, Leino kertoo.

Jos ilmenee oireita pitkittyneestä stressistä, kuten väsymystä, ärtyneisyyttä, kognitiivisia oireita kuten unohtelua, huonoa aloitekykyä, univaikeuksia ja palautumisen vaikeuksia suosittelee Leino olemaan yhteydessä työterveyteen tai vähimmillään Mielen chattiin tai sparriin.

– Ammattilaisen kanssa jutellessa pääsee pallottelemaan omia ajatuksiaan toisenlaista kimmokeseinää vastaan ja saa uusia katsontakulmia ja polkuja edetä. Tuntemattoman kanssa jutellessa ei myöskään tarvitse säästellä omien huoliensa kanssa, hän jatkaa.

Voimaa pienistä hyvistä valinnoista

Työelämä on maratoni, ei kasa sprinttejä. Leino kannustaa huolehtimaan riittävästä palautumisesta pitkäkestoisesti. Pienistäkin hyvistä valinnoista syntyy pitkällä aikavälillä paljon hyvää omaan jaksamiseen. Hän suosittelee pohtimaan ovatko omat arjen valinnat hyvinvointia ja palautumista tukevia.

– Samoin kuin missä tahansa kuormituksessa, meidän on harkittava, miten kestämme pitkällä aikavälillä. Älä odota lomaan saakka palautuaksesi, suunnittele itsellesi palautumishetket 24-tunnin tai vähintään seitsemän vuorokauden sykleissä. Kun teet pieniä hyvinvointiasi edistäviä valintoja päivittäin ja viikoittain, pysyy jaksamisesi hyvällä tasolla.

Työelämä tulee aina asettamaan joitain haasteita jaksamisellemme. Työkyky elää ajassa ja muuttuu elämäntilanteen ja olosuhteiden mukana.

– Kaikki kohtaavat jossain vaiheessa elämäänsä joitakin haasteita työkyvyn suhteen, joko henkisiä tai fyysisiä. Tällöin kannattaa ottaa asia puheeksi oman esihenkilön kanssa ja suunnata tarvittaessa työterveysvastaanotolle juttelemaan asiasta. Älä jää murehtimaan asioita liian pitkäksi aikaa yksin, koska apu ja tuki on lähellä, Leino kannustaa.

 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Minna Varjoranta

 

Annan Yli-Jaskarin urapolku keskimaalaisena starttasi 12 vuotta sitten Multian Salesta, jossa hän aloitti myyjänä, edeten pian apulaismyymäläpäälliköksi. Multialta matka kävi Keuruun S-markettiin saatavuusvastaavaksi ja nopeasti samaisen S-marketin apulaismarketpäälliköksi. Esihenkilötyöt ovat lähellä sydäntä, niistä hän myös kokee oppineensa eniten.

- Urani varrelle on osunut esihenkilöitä, joista jokaiselta olen saanut erilaisia oppeja omaan työhöni. Olen seurannut heidän työskentelyään läheltä ja napannut sieltä itselleni sopivia palasia omaan johtamistyyliini. Tämän lisäksi olen laajentanut osaamistani kouluttautumalla.

Annan nykyinen esihenkilö Minna Varjoranta kannusti häntä reilu vuosi sitten hakemaan lähiesimiestyön ammattitutkintoon tähtäävään lähiesihenkilökoulutukseen.

- Tuntui tosi kivalle, kun Minna nosti esiin mahdollisuuden opiskeluista johtamisen saralla. Tutkin koulutuksen antia ja koin, että se on ihan loistava mahdollisuus. Vaikka minulla olikin jo kokemusta apulaismyymäläpäällikön työstä Multian Salesta, on S-market Keuruu jo sen verran isompi yksikkönäkin, että työtehtävät ja työn haastavuus ovat eri tasolla. Olin heti sitä mieltä, että haen ehdottomasti mukaan ja tätä en ole katunut hetkeäkään.

 

Uudet taidot toivat lisäarvoa työhön

Monipuolinen ja käytännönläheinen koulutus toi jo opintojen aikana paljon tukea ja apua Annan esihenkilötyöhön. Hän nostaa merkittävimmiksi opeiksi ihmislähtöisempään johtamiseen syventymisen ja opit, joita hän sai asiakassuhteiden hoitamiseen sekä toiminnan kannattavuuden ymmärtämiseen. Kouluttautuminen on auttanut myös niissä päivissä, kun hän tuuraa marketpäällikköä.

- Olen luonteeltani tehokas ja nopeatempoinen. Kokemuksen ja koulutuksen avulla olen oppinut pysähtymään paremmin tiimini ja sen ihmisten ääreen. Tästä olen myös saanut kiitosta omalta työporukaltani. Esihenkilötyössä on osattava perustella tuloksen ja kannattavuuden kautta erilaisia päätöksiä ja toimintatapoja työryhmälle. Myös tämän tiimoilta osaamiseni on kasvanut koulutuksen myötä.

Anna ei suinkaan ole jäämässä S-market Keuruun viimeiseksi lähiesihenkilökoulutuksen läpikäyneeksi työntekijäksi.

- Saatavuusvastaavamme on päässyt mukaan tänä vuonna alkaneeseen koulutukseen, olen tosi innoissani hänen puolestaan. Toivottavasti olen omalla esimerkilläni näyttänyt, että työnohessa opiskeleminen on mahdollista ja se kannattaa. Olen kannustanut häntä ottamaan lähipäivistä kaiken irti, verkostoitumaan ja oppimaan kollegoilta, sillä heillä on paljon annettavaa.

Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on paremmat eväät työskennellä päivittäisjohtamisen tehtävissä muun muassa vuoron, tiimin, osaston tai palveluyksikön lähiesihenkilönä tai työryhmänsä vetäjänä.

- Nyt, kun olen valmistunut, mietin tulevaisuutta avoimin mielin. Nykyinen työni on hyvä, ja olen siellä missä haluan olla. Tiedän, että jossain vaiheessa saatan haluta ottaa vielä suurempaa vastuuta, mutta juuri nyt keskityn kehittämään itseäni tässä ja nautin työstäni tuoreilla opeilla ja oivalluksilla.

 

Kiinnostaako sinua kouluttautuminen? Ota asia rohkeasti puheeksi oman esihenkilösi kanssa. Keskimaa tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia viedä omaa osaamista eteenpäin.

 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

Keskimaalla pidetään tärkeänä, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa työssään. Joillain urapolku voi viedä omalla toimialalla eteenpäin, ja toisella taas kokonaan uudelle toimialalle uutta opettelemaan. Esihenkilökoulutus on oiva valinta lähiesihenkilötyössä toimiville ja soveltuu esimerkiksi apulaispäälliköille, vuoropäälliköille, vuoromestareille, saatavuusvastaaville ja myynninohjaajille.

- Toimipaikkojen vastuuhenkilöt ovat avainasemassa siinä, että kaikilla on hyvä olla työssä ja hommat rullaavat. Erilaiset tutkintomme ja valmennuksemme auttavat heitä onnistumaan työssään ja kasvattavat vastuuhenkilöiden osaamista ja sitä kautta myös koko tiimin. Maailma muuttuu koko ajan, meidän pitää taata että tekijämme kasvavat mukana, avaa Osuuskauppa Keskimaan osaamisen kehittämispäällikkö Riina Nuutinen.

Tutkinnon suoritettuaan henkilö voi työskennellä päivittäisjohtamisen tehtävissä esimerkiksi vuoron, tiimin, osaston tai palveluyksikön lähiesihenkilönä tai työryhmänsä vetäjänä.

- Koulutuksen pituus riippuu opiskelijan taustasta, normaalisti se on noin vuoden mittainen. Koulutusta järjestetään yhdessä Gradian sekä Jollaksen kanssa, Nuutinen kertoo.

S-market Laukaassa saatavuusvastaavana työskentelevä Terhi Ylönen on lähdössä innostunein ja odottavaisin mielin mukaan seuraavaan Keskimaan lähiesimiestyön ammattitutkintoryhmään.

- Olen työskennellyt Laukaassa saatavuusvastaavana vasta tovin, joten uskon että tämä valmennus tulee antamaan minulle runsaasti syvempää tietotaitoa vastaavan roolissa toimimiseen ja paljon työkaluja sekä laajempaa näkökulmaa päivittäiseen työntekoon. Suhteellisen tuoreena keskimaalaisena odotan myös uusien verkostojen saamista ja toisilta oppimista, kertoo Ylönen.

Lukuisia mahdollisuuksia

Tulevaisuuden vastuuhenkilöiltä odotetaan hyvää itsensä sekä muiden johtamisen että ohjaamisen kykyä, vahvoja organisointi- ja priorisointitaitoja sekä tunneälyä. Muuttuvassa maailmassa on oltava valmis jatkuvaan kehittymiseen.

- Meillä on lukuisia menetelmiä, joilla kehittää omaa osaamista. Näitä ovat muun muassa osaamis- ja kehityskeskustelut, urasparrit, sijaisuudet / työkierto omalla toimialalla tai toisella toimialalla, kurssit, koulutukset, itseopiskelu, oppiminen toisilta työnohessa jne. Jokaiselle löytyy varmasti mieluisin tapa, Nuutinen kannustaa.

Jotta henkilön omaan tilanteeseen löydetään sopiva osaamisen kehittämisen polku, vaatii se avointa kommunikointia yksiköissä. Nuutinen kokee, että paras reitti uuden opin äärelle onkin hyvä keskusteluyhteys oman esihenkilön kanssa, oman toimenkuvan sekä oman osaamisen tunteminen ja avoin mieli.

- Toivon, että työntekijät kertovat esihenkilöilleen avoimesti millaisissa asioissa he toivovat uutta oppia ja miksi se olisi tärkeää. Ja että esihenkilöt lähtevät rohkeasti kuulemaan, keskustelemaan ja etsimään reittejä osaamisen kehittämiseen. Keskimaalla on monia menetelmiä, joista varmasti löytyy jokaiselle sopiva tapa kehittymiseen – suurin osa oppimisesta tapahtuu työssä ja toisilta oppien, kokemusten kautta. Mutta tietoisuus ja tavoitteet tekevät oman osaamisen kehittämisestä näkyvää ja konkreettista.

S-market Laukaan marketpäällikkö Nina Röppänen ehdotti Ylöselle hakeutumista lähiesihenkilökoulutukseen.

- Kun Nina ehdotti minulle kyseistä valmennusta, innostuin saman tien. Oman esihenkilön kannustus ja tuki on ollut todella upeaa. Olen työskennellyt kaupan alalla jo reilut 10 vuotta ja korkeakouluopinnoistani on jo viisi vuotta, koen että nyt on tosi hyvä hetki lähteä jälleen opintojen pariin, toteaa Ylönen.

 

Juttu: Katja Hyytiälä, kuva: Jani Rutanen

 

Syksyllä alkavasta S-Päällikkö-valmennusohjelmasta valmistuu tulevaisuuden esihenkilöitä Keskimaan tulosvastuullisiin marketkaupan päällikkötehtäviin. Kukin valmennukseen valittu opiskelija saa koulutuksen alussa oman tutorinsa, joka on hänen rinnallaan koko valmennuksen ajan.

- Meille tutoreille on tärkeää, että opiskelija saa maksimaalisen kokemuksen valmennuspolustaan. Olemme tukena, tsemppaajina ja vierellä kulkijoina koko valmennuksen. Tutorina oleminen vaatii vankkaa osaamista, empatiaa ja herkkää korvaa, toteaa Lehtinen.

Tutorin ja valmennettavan välinen keskusteluyhteys on erittäin tärkeää. Kun valmennettava puhuu avoimesti toiveistaan ja mahdollisista haasteistaan, häntä voidaan parhaiten auttaa eteenpäin.

- Voin muun muassa jakaa omaa asiantuntemustani, ohjata eri tiedon ja asiantuntijoiden pariin, aikatauluttaa asioita uudestaan ja muuttaa harjoittelupaikkoja sopivammaksi.

Lehtiselle tutorina toimiminen on erittäin mieluisaa. Hän kokee oppivansa joka kerta jotain uutta myös itse.

Jokaisen polku on erilainen

S-Päällikkö-valmennuksen aikana pääsee oppimaan rinta rinnan eri ammattilaisten kanssa ja luomaan hyvät suhteet muihin valmennettaviin ympäri Suomen. Työkierron kautta opiskelija pääsee tutustumaan Keskimaalla oleviin eri marketkaupan ketjuihin ja niiden toimintatapoihin.

- Jokaisen valmennusaika koostuu työkierrosta useassa eri yksikössä ja jokaiselle jaksolle on asetettu aina erillinen oppimistavoite. Lähijaksojen ja käytännön työssäoppimisen lisäksi valmennus sisältää verkko-opiskelua, ammattikirjallisuuden lukemista, oppimistehtäviä ja projektityön tekemisen, Lehtinen avaa.

Valmennuspolku räätälöidään kullekin sopivaksi, huomioon otetaan opiskelijan omat toiveet ja osaamistaso. Säännöllisillä tutortapaamisilla varmistetaan, että ollaan menossa oikeaan suuntaan ja korjataan kurssia, jos siltä näyttää.

- Jokaisen polku on erilainen ja on todennäköistä, että alussa määritellyt painopisteet muuttuvat matkan varrella sen mukaan mitä opiskelija kokee tarvitsevansa. On todella mielenkiintoista nähdä ihmisten kehittyminen ja olla mukana, kun he kulkevat kohti omia unelmiaan.

Valmistumisen jälkeen vastuutehtävät voivat olla alkuun esimerkiksi saatavuusvastaavan tai apulaispäällikön tehtäviä. Osalle valmennettavista voi avautua mahdollisuuksia päällikkötehtäviin jo valmennuksen aikana. Ensimmäiset päällikkötehtävät ovat useimmiten jossain muualla kuin Jyväskylässä.

 

Kenelle valmennus sopii?

Tulevaisuuden johtajalla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot ja kykyä käsitellä hankaliakin tilanteita. Johtaminen on menossa yhä vahvemmin ihmislähtöiseksi, automaation ratkaistessa enemmän prosesseihin liittyviä ongelmia ja työtehtäviä.

- Nykyajan päälliköt ovat vahvasti läsnä arjen työssä, kantamassa vastuuta, näyttämässä esimerkkiä ja johtamassa tiimiä hyvään tulokseen – varmistaen samalla, että työ on ihmisen kokoista.

Lehtinen kokee, että valmennus sopii henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten johtamisesta, ovat tuloshakuisia ja hyviä hallitsemaan isojakin kokonaisuuksia.

- Tärkeintä on kuitenkin kyky sopeutua hektiseen työhön ja työtä pelkäämätön asenne. Valmennettavien on oltava myös valmiita liikkumaan, sillä työkiertoa on useille paikkakunnille.

 

Lue lisää valmennuksesta ja hae, haku on auki 21.8-10.9.: S-päällikkövalmennus - Osuuskauppa Keskimaa

Valmennus on jokaisen kohdalla hieman erilainen, riippuen henkilön aikaisemmasta taustasta, kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista. Varmaa on, että polulla riittää opittavaa niin uraansa aloittavalle kuin kokeneemmallekin konkarille.

Mirjami Rautiainen työskenteli Petäjäveden S-marketissa apulaismarketpäällikkönä. Tehtävien myötä hänelle heräsi halu päästä kehittämään lisää omaa osaamistaan esihenkilönä.

- Minulla oli vahva halu päästä etenemään urallani ja oppia lisää esihenkilötyöstä. Pääsin S-Päällikkö-valmennusohjelmaan mukaan toisella hakukerralla.

Valmennusohjelmaan valikoituu mukaan ihmisiä ympäri Suomen. Ammattitaidon kasvun lisäksi kasvavat myös verkostot.

- Valmennuksen aikana pääsin tutustumaan ihmisiin yli osuuskaupparajojen. Ryhmässämme oli lähes 40 valmennettavaa. Valmennuspäiviä järjestettiin eri puolilla Suomea.

Sijaisuus S-marketista

Jokaisen valmennettavan valmennusaika koostuu työkierrosta useassa eri yksikössä, ja jokaiselle jaksolle on asetettu aina erillinen oppimistavoite. Lähijaksojen ja käytännön työssäoppimisen lisäksi valmennus sisältää verkko-opiskelua, ammattikirjallisuuden lukemista, oppimistehtäviä ja projekti- tai kehitystyön tekemisen.

- Pääsin työkiertoon lukuisiin S-marketteihin ja Saleihin ympäri Keski-Suomen. Kussakin yksikössä oltiin aina noin 1,5 kk. Lisäksi olin muutaman viikon Prismassa. Sain työkierrosta valtavasti oppia eri päälliköiden toimintatavoista ja yksiköiden arjesta. Oman projektityöni tein vastuullisuudesta.

Valmennuksen kautta Mirjami kokee oppineensa ymmärtämään itseään paremmin ja sitä kautta toimimaan myös paremmin erilaisten ihmisten kanssa.

- Valmennus opetti minua esihenkilönä, antoi työkaluja johtamistyöhön ja kasvatti epäonnistumisen sietokykyä. Prisma Keljossa työkierrossa ollessani myyntipäällikkö Perttu Kosonen kannusti minua tekemään virheitä – niistä oppii, ja tutorinani toiminut ryhmäpäällikkö Mikko Lehtinen opetti minulle ajanhallintaa. Kun asiat ovat kalenteroituna pieniin paloihin, ei suurikaan taakka tunnu enää ylipääsemättömältä.

Valmennuksen jälkeen ensimmäiset vastuutehtävät ovat useimmiten jossain muualla kuin Jyväskylässä. Vastuutehtävät voivat olla ensi alkuun esimerkiksi saatavuusvastaavan tai apulaispäällikön tehtäviä. Myös valmennusaikana voi jo avautua mahdollisuuksia päällikkötehtäviin.

Mirjamille irtosi kesken opiskeluiden marketpäällikön sijaisuus Kuhmoisten S-marketista.

- Tämä valmennus on antanut minulle valtavasti oppia esihenkilötyöhön. Haluan itse kehittyä roolissani jatkuvasti ja sitä kautta kehittää myös koko työryhmäämme. Yhteinen onnistuminen on parasta.

 

Keskimaalta S-Päällikkö-valmennukseen etsitään kaupan toimialle useampaa valmennettavaa. Hakuaika: 21.8.-10.9.2023.

Mikä sai datanomin ja intohimoisen rallinaisen valitsemaan Osuuskauppa Keskimaan työnantajakseen? Lue Mirjamin uratarina tästä. 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Suvi Hämäläinen

 

Pehmeät taidot kulkevat läpi koko työyhteisön heijastuen suoraan asiakasrajapintaan ja tulokseen. Millaisia ajatuksia Lievestuoreen S-marketin marketpäälliköllä Elina Piispasella on tulevaisuuden työelämästä ja Keskimaalla työskentelystä?

- Keskimaalla työn seurantaa, organisointia ja viestintää on helpottamassa lukuisia erilaisia sähköisiä järjestelmiä ja työkaluja. Tärkein palikka kokonaisuudessa on kuitenkin työkaveri vieressä.

Työelämä muuttuu koko ajan kovaa vauhtia. Tämän myös Piispanen on huomannut uransa aikana. Digitalisaation lisäksi suuri muutos on tapahtunut työelämän ihmisläheisyydessä.

- Keskimaalla ymmärretään mielestäni hyvin se, että pehmeiden arvojen ja ihmisten kautta johtamisella päästään hyviin tuloksiin.

Piispasen mielestä hyvä esihenkilötyö on ennen kaikkea tasapuolista, jämäkkää ja yhteisten pelisääntöjen mukaan toimimista. Oman työnsä kautta hän haluaa myös varmistaa, että työtä rytmitetään tarpeeksi.

- Kaupan alalla työskentely on todella fyysistä. Työtä on voitava rytmittää siten että esimerkiksi fyysistä kuormaa ei tule liikaa. Hyvällä työsuunnittelulla tuetaan niin henkistä kuin fyysistä jaksamista.

Ihmiset työn keskiössä

Piispanen haluaa johtaa ihmisten kautta. Hän kokee, että yhteistyö Lievestuoreen S-marketissa sujuu hyvin ja tavoitteisiin päästään aina yhdessä.

- Olen iloinen siitä, että voin ottaa työssäni huomioon niin yksilöt kuin Lievestuoreen paikkakuntana. Moni asia onnistuu, kun mietimme porukalla millä keinoin pääsemme tavoitteeseen.

Työpaikan hyvä tunnelma nostaa tuottavuutta ja saa ihmiset loistamaan. Työ on mielekästä, kun työyhteisössä vallitsee hyvä tasapaino suorittamisen ja rentouden välillä.

- Meillä on täällä tosi positiivinen ilmapiiri ja ihmiset, joiden kanssa on helppo lähteä tekemään yhteistyötä tavoitteiden eteen. Koen, että työyhteisössämme suhtaudutaan avoimesti muutoksiin. Vaikka arjessa tulee vastaan haasteita, tartumme niihin arvojemme mukaan välillä sisulla ja aina yhdessä.

Nuoret työelämässä

Lievestuoreen S-markettiin on tänäkin vuonna tulossa useampia nuoria muun muassa kesätöihin ja Tutustu ja tienaa -kesätyöharjoitteluun.

- Työhaastatteluissa nuoret ovat erittäin kiinnostuneita tietämään millainen ilmapiiri työyhteisössä on, myös vastuullisuus nousee usein keskusteluissa esiin.

Hyvän työilmapiirin lisäksi nuoret kaipaavat tarkkaa palautetta.

- He toivovat selkeästi enemmän palautetta ja kaipaavat erityisesti tarkkaa tietoa siitä missä ovat erityisesti onnistuneet, pelkkä yleinen ”teit hyvää työtä” ei riitä.

Oman työnsä kautta Piispanen haluaa olla edesauttamassa muiden ammatillista kehittymistä ja uralla etenemistä.

- Minulla on kova luotto ihmisiin. Kun annetaan uskoa ja tilaa kasvaa, niin tulokset voivat olla mielettömiä. Jos sinulla on etenemishaaveita omalla urallasi, ota ne rohkeasti puheeksi esihenkilösi kanssa ja niitä voidaan lähteä yhteisvoimin edistämään.

 

Lue lisää urapoluista Keskimaalla tästä. 

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Erkka Lyytikkä

 

”Hei me tarvitsisimme narikkaan työntekijän, tuletko?”, kysyi Palokan Viihdekeskuksessa työskennellyt Paulan kaveri. 17-vuotiaana alkoi matka ravintolamaailmaan. Nykyään Paula Janhonen toimii kahden Keskimaan ravintolan: Amarillon sekä Green Eggin ravintolapäällikkönä.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että kun on tarpeeksi intoa ja halua, pääsee kuinka pitkälle vaan, esimerkiksi nyt vaikka sitten kuuhun saakka.

Paula kuvailee päätyneensä ravintola-alalla hieman vahingon kautta. Utelias mieli sekä into uusien asioiden kokeiluun ja ihmisten kanssa työskentelyyn ovat vieneet eteenpäin.

– Olen koulutukseltani tradenomi, mutta ravintola-alaa olen opiskellut pisimpään – käytännön kautta ja koko urani. Tradenomiopinnoista mukaani tarttui johtamisen ja markkinoinnin opit.

Uran ensimmäisinä vuosina hän kiersi monissa eri ravintoloissa ja teki töitä laajasti eri työtehtävien parissa. Jossain vaiheessa esimiestehtävät alkoivat vetämään puoleensa, siitä alkoi uusi etenemisen suunta.

– Olen suorittanut Keskimaalla S-päällikkö-valmennuksen ja parhaillaan loppusuoralla on Syty ja sytytä -valmennus. S-päällikkö-valmennuksessa pääsin tutustumaan työkierron kautta eri yksiköihin sekä lukuisiin päälliköihin eri toimintatapoineen. Syty ja sytytä -valmennuksessa tutkitaan muun muassa omaa johtamistyyliä ja miten muokata sitä sopimaan erilaisten ihmisten johtamiseen.

Molemmat valmennusohjelmat kehittävät esihenkilön vuorovaikutus-, yhteistyö- ja valmentajataitoja sekä kykyä analysoida omaa toimintaa ja toimintaympäristöään. Tavoitteena on, että valmennettava kehittää paitsi itseään, myös työryhmää ja vastuualuettaan.

Kohdataan ihmiset ihmisenä

Kahden hyvin erityyppisen ravintolan johtaminen ei ole pikku juttu, työssä tarvitaan vahvaa ihmisten ja liiketoiminnan johtamiskykyä eikä haittaa ole tavoitteellisesta ja tulosnälkäisestä otteesta.

– Amarillo ja Green Egg ovat hyvin erilaisia ravintoloita, mutta työssäni saan niistä ammennettua vahvuuksia toisilleen. Ihmisten johtamisen näkökulmasta poden joskus huonoa omatuntoa, että en pysty olemaan tarpeeksi läsnä molemmille tiimeilleni.

Paulan mielestä parasta hänen työssään onkin ihmiset ja heidän sytyttämisensä parhaimpaansa. Haastavinta on saada kaikki kulkemaan yhteiseen suuntaan.

– Usein puhutaan, että asiakkaat ovat meille kaikkein tärkeimpiä, mutta minulle henkilökuntani on aina tärkeysjärjestyksessä ykkösiä. Tuloksessa näkyy, jos ihmiset eivät ole olleet etusijalla – he ovat tärkein voimavaramme. Hyvä työilmapiiri ja toimiva työympäristö näkyy kyllä asiakkaalle saakka.

Työssään Paula nauttii eniten kehittämisestä ja toisten innostamisesta. Siisteimmäksi hän nostaa sen kun pääsee näkemään super-tyyppien oppimisen, kehittymisen sekä uralla etenemisen.

– Sanon aina kaikille, että menkää ja tehkää, haluan tukea ammatillisessa kehittymisessä. Itse olen vaihtanut työpaikkaa monesti ja jokainen paikka on vienyt osaamista eteenpäin. Keskimaalla löytyy mahdollisuuksia työskennellä eri toimipaikoissa ja jopa eri aloilla.

Arvostusta puolin ja toisin

Esihenkilön tuki ja luottamus ovat tärkeää Paulalle. Apua ja kuuntelevia korvia löytyy useilta eri suunnilta.

– Tiedän, että oma esihenkilöni luottaa minuun ja päätöksiini, voin aina soittaa hänelle, jos tarvitsen tukea työhöni. Saan myös valtavasti apua omalta päällikkötiimiltäni, arvostan heidän työtään älyttömästi. Green Eggin apulaisravintolapäällikkö Miia Nieminen ja Amarillon apulaisravintolapäällikkö Henriikka Tolvanen ovat naiset oikeilla paikoilla.

Yksi Keskimaalla työskentelyn parhaista puolista onkin Paulan mielestä laajat tukiverkostot.

– Ravintola-alalta löytyy paljon tuttuja ja lukuisia kollegoita, joiden olkapäätä vasten voi tarvittaessa kääntyä. Tätäkään työtä ei tarvitse yksin tehdä.

Teksti: Katja Hyytiälä, kuva: Tero Takalo-Eskola

 

- Vastaan Konneveden Salen sometilistä, suunnittelen ja tuotan sinne sisältöä työkavereideni avustuksella. Lisäksi teen toisinaan Keskimaan somelähettiläänä sisältöjä heidän sometileilleen Facebookiin, Instagramiin ja TikTokkiin.

Somelähettiläät ovat Keskimaan eri toimialojen työntekijöitä, jotka kertovat työstään Keskimaan somekanavilla, yhteensä heitä on 16. Keskimaa tarjoaa kaikille sometiimiläisille apua, tukea ja koulutusta somettamisensa tueksi.

- Somen kautta pääsemme kertomaan asiakkaillemme millaista arki on eri toimialoillamme ja millaista on olla keskimaalainen, kaupallista puolta unohtamatta.

Some on tuonut henkilökunnan lähestyttävämmäksi

Kun ihmisillä on mukavaa töissä, välittyy se asiakkaille saakka. Konneveden Salen työporukan välinen huumori näkyy heidän sometilillään.

- Somesisältömme on meidän näköistämme ja aitoa. Saamme palautetta niin somen kautta kuin kasvotusten kaupalla. Ilahduttavinta on, kun asiakas kertoo meillä asioidessaan, kuinka postauksemme on tuonut iloista mieltä ja aiheuttanut naurun purskahduksia.

Maria haluaa tehdä someen sisältöjä, jotka tuovat hyvää mieltä ja iloa – synkkiä uutisia maailmassa riittää. Hän kokee, että somen myötä Salen henkilökunta on tullut läheisemmäksi asiakkaidensa kanssa.

- On ollut ihana huomata, että kun me uskallamme heittäytyä ja olla aitoja, myös asiakkaat uskaltavat lähestyä meitä helpommin ja tulla asioimaan sellaisena kuin ovat. Vuorovaikutus, rentous ja huumori asiakkaiden kanssa on kasvanut selvästi somen myötä.

Ei enää näkymätön

Maria toivoo, että voi omalla esimerkillään rohkaista jokaista olemaan oma itsensä. Nuorempana hän oli itse hyvin hiljainen, ujo ja halusi pysytellä huomaamattomana.

- Some on tuonut minulle itsellenikin paljon rohkeutta lisää. Enää en koita olla näkymätön, nyt olen esillä juuri sellaisena kuin olen. Kannustan kaikkia kokeilemaan rohkeasti uusia asioita, saatat päästä niskan päälle omista epävarmuuksistasi ja ehkä huomaat, että pärjäätkin tosi hyvin.

Omaa työyhteisöään Maria kuvailee kauniin sanoin.

- Arvostan suuresti hyvää työporukkaamme ja kaikkien heittäytymiskykyä lähteä somehommiinkin mukaan. Parempaa työporukkaa ei voisi olla, he ovat kuin toinen perhe minulle.

Teksti ja kuva: Katja Hyytiälä

 

Palvelupäällikkö Maria Niemi työskentelee Prisma Keljossa kassan sekä neuvonnan esihenkilönä, vastaten myös työvuorosuunnittelusta.

- Keskimaa on ollut monessa elämänvaiheessa hirveän hyvä työpaikka. Silloin kun lapseni olivat pieniä, tein paljon ilta- ja viikonlopputöitä ja pystyin olemaan päivät lasteni kanssa. Työvuoroja on aina voinut sovitella yhteen vapaa-ajan kanssa. Työnkuvani on muuttunut vuosien varrella ja pitänyt vireyden tekemisessä yllä, hän summaa.

Taloon Maria tuli aikoinaan kassatyöntekijäksi, edeten nykyiseen tehtäväänsä pikkuhiljaa. Esihenkilötyössään hän kohtaa uransa alkumetreillä olevia ja kaupan alan konkareita. Maria kokee, että jokainen tekijä tuo omannäköisensä panoksen työyhteisöön ja jokaista tarvitaan.

- Ihmisillä on niin erilaisia lahjakkuuksia ja vahvuuksia, jokainen on jossain hyvä. On hienoa päästä työskentelemään monenlaisten persoonien kanssa. Minulle on esihenkilönä tärkeää, että työntekijät tulevat hyvillä mielin töihin ja poistuvat kotiin samalla fiiliksellä.
Positiivinen vire ruokkii hyvää yhteishenkeä ja luo turvallisuutta, jossa jokaisella on rohkeutta olla oma itsensä.

Hyvä alku työlle

Prismaan saadaan vähän väliä uusia työkavereita. Jokaista uuteen työpaikkaan tulijaa yhdistää ainakin yksi seikka – alkujännitys.

- Jännitys on normaalia, meistä jokainen kokee sitä työuransa aikana. Myös itseltäni vaadittiin paljon rohkeutta siinä kohtaa, kun siirryin omassa työryhmässäni esihenkilöksi. Aika ja hyvät työkaverit auttavat alkuun. Meistä jokainen täällä haluaa, että uudet tekijät pärjäävät ja onnistuvat työssään, olemme heidän tukenansa.

Maria muistuttaakin aina uusia tekijöitä antamaan itselleen aikaa, hetkessä ei voi oppia kaikkea. Hänen mielestään virheitäkään ei tarvitse pelätä, ne kuuluvat opetteluun.

- On hienoa päästä todistamaan sitä hetkeä, kun on menty muutamia kuukausia eteenpäin ja uuden työntekijän ryhdistäkin jo näkee, kuinka hän on saanut varmuutta tekemiseensä ja loistaa koko olemuksellaan.

Parhaillaan Keskimaalla uuden äärellä on useita satoja kesätyöntekijöitä. Maria toivoo asiakkailta ymmärrystä työn ensi hetkiin.

- Uudet työntekijät tekevät parhaansa osaamisella, joka heillä juuri sillä hetkellä on. Annetaan ymmärrystä ja aikaa uusissa tilanteissa. Yhdessä asiakkaiden kanssa voimme tarjota hyvän alun jokaisen työlle.